Itämerestä löytyy muutakin syötävää kuin kalaa – rakkolevä on terveellistä ja maistuvaa lähiruokaa

Rakkohauru, joka tunnetaan paremmin nimellä rakkolevä, sisältää runsaasti mineraaleja – erityisesti jodia.

levät
Blåstångsbälte i Östersjön.
Haurut nimettiin muutama vuosi sitten uudelleen. Sitä ennen rakkohauru tunnettiin nimellä rakkolevä. Camilla Gustafsson

On tyyni joulukuun päivä Porkkalanniemellä, kun saavumme keittiömestari Ari Ruohon kanssa rantaan.

Itämeren tarjoamasta ruuasta innostunut Ruoho kiskoo pelastautumispuvun ylleen ja kahlaa kainoloitaan myöten jääkylmään veteen. Hetken kuluttua hän nostaa esiin kiven, joka on rakkohaurun peitossa.

– Tästä kun varovasti ottaa, niin pystyy nappaisemaan pelkän kasvin kärjen.

Rakkohauru kuuluu Itämeren niin sanottuihin avainlajeihin, eli sen olemassaolo on ekosysteemin kannalta tärkeää. Moni muu laji on siis rakkohaurusta riippuvainen suoraan tai välillisesti.

Rakkohauru on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi (siirryt toiseen palveluun), ja siksi sen kerääminen pitää tehdä kestävästi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että vain kasvustojen latvuksia leikataan käyttöön ja emokasvi saa jatkaa kasvuaan meressä.

Kokki Ari Ruoho kahlaa meressä poimimassa rakkohaurua.
Keittiömestari Ari Ruoho kerää rakkohaurusta vain latuvukset. On myös hyvä tarkistaa, ettei syötäväksi aiotun rakkohaurun päällä kasva muuta levää. Jari Pussinen / Yle

Rakkohauru sisältää vaikka mitä terveellistä

Turun yliopistolla tutkitaan parhaillaan Itämeren rakkohaurun antioksidantteja. Muualta maailmalta tuloksia on jo olemassa.

– Rakkohaurun tervellisyyttä on tutkittu, mutta lähinnä Atlantilla kasvaneista levistä, kertoo tutkijatohtori Moona Rahikainen Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen osastolta.

Rakkohauru sisältää paljon terveellisiä kuituja. Rasvaa ja proteiinia siinä on melko vähän, mutta rasvoista suurin osa on tyydyttymättömiä ja proteiinien aminohappokoostumus on hyvä.

Rakkohaurussa on myös runsaasti mineraaleja, erityisesti jodia.

– Suomalaiset saavat ravinnostaan melko vähän jodia ja levien syönti auttaisi tässä, kertoo Rahikainen.

Lisäksi rakkohaurussa on paljon c-vitamiinia ja antioksidantteja.

Rakkolevä eli rakkohauru meressä.
Rakkohauru sisältää niin paljon jodia, ettei sen syöntiä suositella raskaana oleville tai kilpirauhasen toiminnan häiriöistä kärsiville, kertoo Moona Rahikainen. imago/imagebroker/ All Over Press

Merellinen maku hurmaa

Rakkohaurun valmistaminen on helppoa.

Kasvia ryöpätään kiehuvassa vedessä muutaman minuutin ajan. Yksinkertaisimmillaan tämä riittää, lisätään vain suolaa.

Paremmin rakkohaurun miedon merellinen maku tulee kuitenkin esiin, kun sitä paistaa voissa pannulla. Sekaan sopivat esimerkiksi silakan mäti, savusilakka tai öljy ja valkosipuli.

– Rakkohaurua voi käyttää vaikka pastan asemesta, Ruoho kertoo.

Ruoho tarjoilee minulle simppelin aterian, joka näyttää kauniilta. Rakkohauru on muuttunut keitettäessä kirkkaan vihreäksi.

Maku vie kielen mennessään. Maussa tuntuu meri, mutta levälta tai kalalta se ei maistu. Paistetun hauen kanssa rakkohauru maistuu paremmalta kuin mikään aikoihin.

Rakkolevää puutarjottimella.
Yksinkertaisimmillaan rakkohaurun voi maustaa pelkällä suolalla. Jari Pussinen / Yle

Rakkohauru tarvitsee terveen elinympäristön

Jotta rakkohaurua riittäisi syötäväksi tulevaisuudessakin, Itämeren hyvinvoinnista tulisi huolehtia. Rehevöityneessä meressä rakkohauru ei menesty.

Yksi konkreettinen keino estää Itämeren rehevöitymistä on syödä sen särkikaloja. Esimerkiksi yksi lahna-ateria poistaa kilon sinilevää.

Reseptivinkkejä särkikalojen valmistukseen löydät esimerkiksi Yle Luonnon reseptikoneesta.

Miltä rakkohaurun poimiminen merestä näyttää? Katso Puoli seiskan juttu aiheesta tästä:

Lue lisää aiheesta:

Rakkolevämetsä on kuin trooppinen sademetsä

Syö särkeä, siinä on järkeä – kolme hyvää syytä särkikalojen syömiseen

Luulitko, että silakat ovat myrkyllisiä? Yle Luonto oikoo kalamyyttejä

Levää lautaselle! (siirryt toiseen palveluun) (Suomen Kuvalehti)

Verenpunaisen jään syyksi paljastui vaaraton leväpigmentti – tutkija iloitsee havainnoista

Ilmastonmuutos vie merivedestä hapen – sadat merialueet muuttuneet viime vuosina hapettomiksi