Presidenttipari otti vastaan joulukuusen ja muut perinteiset joulutervehdykset Mäntyniemessä – katso tallenne

Perinne alkoi jo 1700-luvulla kuninkaan jouluhauella. Kekkosen sai joulukuusen vuonna 1963. Vuonna 2016 Lennu-koira ei voinut vastustaa lahjakinkkua.

jouluperinteet
.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottivat torstaina vastaan perinteiset joulutervehdykset Mäntyniemessä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottivat vastaan perinteiset joulutervehdykset Mäntyniemessä tänään torstaina.

Aaro-poikaa ja bostoninterrieri Lennua rennossa ja lämminhenkisessä tilaisuudessa ei näkynyt. Lennun edesottamukset ovat olleet kiinnostuksen kohteina sen jälkeen, kun kolme vuotta sitten joulukinkun tuoksu oli käydä ylivoimaiseksi Lennulle.

Kuusi kuten Kekkosellekin

Presidenttiparin joulutervehdykset aloittivat Helsingin yliopiston Metsäylioppilaiden kuusikauppa lahjoittamalla perinteisen viljalyhteen ja näyttävän joulukuusen.

Metsäylioppilaiden kuusilahja on ollut perinne jo vuodesta 1963 lähtien, jolloin kuusen sai presidentti Urho Kekkonen. Tänä vuonna Metsäylioppilaiden Kuusikaupan ydinjoukko koostui kuudesta vuonna 2017 opintonsa aloittaneesta kurssin 110 metsätieteiden opiskelijasta.

Jouluglögin maistamisen jälkeen Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores esitti kolme joululaulua. Ohjelmassa olivat Praetoriuksen Tuo armon valkokyyhky, Jean Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa ja Franz Xaver Gruberin Jouluyö, juhlayö.

Kukkatervehdyksenä Mikki Hiiri

Kukkatervehdyksenä presidenttipari sai joulutähden, jonka lajikenimi on Mickey Mouse (Mikki Hiiri). Mukana oli myös amarylliksiä ja istutustulppaaneja.

Luontoliitto antoi kasviskorin. Mukana oli terveysvaikutuksista tunnettua puolukkaa ja lahjan myötä haluttiin muistuttaa metsän hyvää tekevistä vaikutuksista.

Presidentti Niinistö ei malttanut olla kertomatta pientä anekdoottia kuntoilukokemuksestaan. Hän oli valitellut kuntoilulaitteiden monimutkaisuutta, johon kuntovalmentaja oli todennut, että metsässä kävely on kuitenkin kaikkein tehokkainta!

Jouluhauki tuli Korppoosta ja sen myötä haluttiin muistuttaa ilmaston ja itämeren tilasta.

Kinkku saapui Vehmaalta Maataloustuottajain Vehmaan yhdistykseltä.

Presidentti Niinistö totesi olevansa ilahtunut nähdessää nuoria tuottajia. Hän kertoi, että sääilmiöt ja ilmastonmuutos saattavat aiheuttaa alueellisesti elintarvikepulaa.

– Suomella ei ole varaa menettää kykyä tuottaa ruokaa, Niinistö sanoi.

Ensi vuonna 80 vuotta täyttävä Karjalan liitto muisti presidenttiparia karjalanpiirakoilla ja perunapiirakoilla, jotka oli leivottu juuri ennen vastaanottoa torstaiaamuna.

Tämän vuoden Lucia-neito Sara Ray ja hänen kuusijäseninen kuoronsa saapuivat tilaisuuteen kynttiläkulkueena hyräillen Santa Luciaa. Kuoro esitti myös virren Maa on niin kaunis. Lucia-neito valittiin tänä vuonna 70:nnen kerran.

Kysyttiinpä Niinistöltä myös ajankohtaisesta al-Holin leirin suomalaisten tilanteesta. Siitä hän kertoi itsellään olevan tismalleen samat tiedot kuin muillakin suomalaisilla. Hän muistutti, että pohjoismaat ovat jo hakeneet orpolapsia alueelta.

– Varmasti tämä on alkuvaihetta. Hyvä, että myöskin suomalaiset ovat liikkeelle, Niinistö totesi.

Muutama sana vielä korppoolaishauesta

Presidentin jouluhauen lahjoitti Korpo Kulturgille, mutta sen on kalastanut jurmolainen Klas Mattsson. Presidentillinen jouluhauki on ollut hänen vastuullaan jo kolmena jouluna, kerrotaan Svenska Ylen verkkosivujen haastattelussa.

Tällä kertaa hauki oli aivan erityinen, sillä sen väritys oli hopeinen. Tällaisia haukia on harvassa.

Jurmo on Korppoossa sijaitseva saari, joka sijaitsee noin 13 kilometriä Utöstä koilliseen. Alue soveltuu erityisesti hauennarraamiseen ja Mattsson onkin kehittänyt aivan omanlaisensa kalastustavan. Jurmossa on hiekkapohjaisia ja matalia vesialueita, joille Mattsson levittää verkkonsa kahlaamalla. Presidentin hauki on tänäkin vuonna todennäköisimmin pyydetty siis ilman venettä.

Hauki sopii mainiosti juuri korppoolaiseksi lahjaksi, sillä Turun saaristossa sijaitseva, nykyisin Paraisten kaupunkiin kuuluva vanha saaristokunta on profiloitunut vahvasti haukipitäjäksi.

Korppoon pitäjäruoaksikin valittiin 1980-luvulla "utskärdsgädda". Se on hauesta, perunasta ja lantusta haudutettu kalapata.

Hieman samaan tapaan kalastaja Mattssonkin aikoo nauttia haukensa joulupöydässä.

– Se keitetään ja nautitaan piparjuurikastikkeen, perunoiden ja lantun kera, hän kertoo.

Jo kuningasta muistettiin hauella

Jouluhaukiperinne alkoi, kun korppoolaiset kalastajat veivät jo 1700-luvulla Ruotsi–Suomen kuninkaalle jouluksi hauen.

Jouluhaukiperinne hiipui sittemmin, mutta elpyi presidentti Mauno Koiviston kaudella. Aina ei luonnonvaraisen hauen saanti ole ollut kirkossa kuulutettua ja kerran tasavallan presidentin kanslia ehti jo torpata haukihankkeen presidentti Tarja Halosen kaudella jouluna 2009.

Kanslia nopeasti kuitenkin perui haukipenseytensä ja toivottikin lahjahauen tervetulleeksi. Perinnekalastajat vain eivät enää tuolloin ehtineet ajoissa vesille.

Lue myös:

Katso video: Presidenttipari sai joulukalan ja kinkun – "Aaro oli päiväunilla, Lennu jäi leikkimään"

Presidenttipari otti vastaan liikuttavat joulutervehdykset – Lennu-koira "vaalilomalla"

Presidentin Lennu-koira ei pystynyt vastustamaan joulukinkkua – katso video