Syömishäiriötä sairastavalle joulu on ristiriitainen juhla – suku kokoontuu ruokapöydän ympärille, joulukilojen karistaminen valtaa somen

Joulua juhlitaan monta päivää korostuneesti ruuan ympärillä ja arjen rutiinit ovat tauolla. Se voi olla syömisen kanssa kipuilevalle hyvin vaikeaa.

syömishäiriöt
Sirkka Heinvuo, vertaistuki, Etelän-SYLI.
Syömishäiriötä pitkään sairastanut Sirkka Heinvuo toimii vapaaehtoisena vertaistukihenkilönä Syömishäiriöliiton alueyhdistyksessä, Etelän-SYLI:ssä.Rami Moilanen/ YLE

Valtava möhkäle, joka katkaisee kaikki arjen rutiinit.

Sellaiselta monet aiemmat joulut ovat 42-vuotiaan Sirkka Heinvuon mielestä tuntuneet. Syömishäiriö eri muodoissaan oli hänen elämässään 25 vuotta, ja matkan varrelta on niin hyviä kuin huonoja joulumuistoja.

– Joulu on hyvin ristiriitaisia tunteita herättävä juhla. On mukavaa tavata sukulaisia ja ystäviä, on joulukuusta, piparintuoksua ja muuta. Mutta joulua juhlitaan hirveän korostuneesti ruuan ympärillä ja joulunvietto jatkuu monta päivää, Sirkka Heinvuo sanoo.

Heinvuo toimii tällä hetkellä vertaistukihenkilönä Syömishäiriöliiton Helsingin ja Uudenmaan alueyhdistyksessä, Etelän-SYLI:ssä. Myös vertaistukiryhmissä joulusta odotuksineen ja onnistumisen paineineen keskustellaan paljon.

– Joulu ylitsevuotavine patoineen ja laatikoineen voi tuntua monesta sairastavasta tai toipuvasta lähes miinakentältä, Sirkka Heinvuo sanoo.

Hän toivoo, että syömisen kanssa kipuilevat olisivat tervetulleita joulupöytään ilman, että heidän syömisestään tehtäisiin numeroa tai sitä kommentoitaisiin. Jo pelkästään yhteiseen joulupöytään tuleminen voi vaatia suurta ponnistelua, mutta yhteisistä hetkistä on ikävää jäädä sivuun.

Muutkin ihmiset voivat vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri joulun syömiseen liittyy.

Puhe joulukiloista ja kinkunsulatustreenistä voi lisätä ahdistusta

Syömishäiriöliiton alueyhdistyksen, Etelän-SYLI:n toiminnanohjaajan Uura-Liina Lahden mukaan yleisillä puhetavoilla ja esimerkiksi somepäivityksillä on vaikutusta siihen, millaisena joulusyöminen koetaan. Siihen voivat kaikki vaikuttaa.

– Vältettäisiin sellaista negatiivista puhetta, että "voi kauhea kun tuli syötyä" ja "kyllä tammikuussa pitää aloittaa joku kurinpalautussysteemi", Uura-Liina Lahti sanoo.

Kun ruokasuhde on ongelmallinen, Uura-Liina Lahden mukaan paine vähenisi, jos ympärillä olevat ihmiset suhtautuisivat ruokaan ja liikuntaan mahdollisimman neutraalisti. Jouluna saa syödä hyvin, mutta niin saa muulloinkin. Tapaninpäivänä tai sen jälkeenkään ei tarvitse lähteä kinkunsulatusjumppaan joulukiloja karistamaan.

– Liikunta on parhaimmillaan energiaa, iloa, elämyksiä ja mielen tasapainoa tuova lisä arjen pyöritykseen. Kalorinpolttoajatukset edellä harvoin kuitenkaan löytää omiin voimavaroihin sopivaa, säännöllistä ja mielihyvää tuovaa tapaa liikkua, hän sanoo.

Vältettäisiin sellaista negatiivista puhetta, että "voi kauhea kun tuli syötyä" ja "kyllä tammikuussa pitää aloittaa joku kurinpalautussysteemi".

Uura-Liina Lahti

Syömishäiriötä sairastavan kannalta voi olla helpottavaa, jos jouluun liittyvistä ajatuksista pystyy etukäteen puhumaan läheisten kanssa.

– Sairastuneelta voi kysyä, millaisin ajatuksin olet laskeutumassa jouluun ja onko jotain, miten voisimme sinua tukea tai huomioida, Uura-Liina Lahti sanoo.

Syömisen kanssa kipuilua ja syömishäiriöitä on erilaisia ja ruokasuhteen ongelmia on eri ikäisillä. Siksi myös ympärillä olevien ihmisten rooli sairastuneiden tukijoina vaihtelee.

Syömisen panttaaminen johti ruuan himoon ja pakkoliikuntaan

Heinvuon syömishäiriö alkoi 13-vuotiaana bulimiana, jossa ahmimiseen liittyivät oksentaminen ja pakkoliikunta. Hieman myöhemmin sairaus muuttui anoreksiaksi, syömisen voimakkaaksi rajoittamiseksi. Välillä hänen sairautensa on ollut ruuan terveellisyyttä sairaalloisesti korostavaa ortoreksiaa ja monenlaista eri oireiden vaihtelua.

Ikävimpiä joulumuistoja Sirkka Heinvuolla on niiltä vuosilta, jolloin hän valmistautui joulunpyhiin syömällä pari päivää niin vähän kuin pystyi, jotta hän kokisi ansaitsevansa jouluna syötävät kalorit. Kun hän sen jälkeen söi, ruuan himo oli niin ylikorostunut, että syömisestä tuli todella paha mieli. Sitä seurasivat oksentaminen ja pakkoliikunta.

– Pahimmillaan se oli tosi ahdistavaa aikaa, Sirkka Heinvuo sanoo.

Heinvuo painottaa, että tällainen kompensaatiologiikka ei toimi. Sekä ennen juhlaa, juhlapyhinä että juhlan jälkeenkin olisi syytä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti. Jos jouluruualle koettaa jättää tilaa ajamalla kehon nälkävelkaan, nälkä- ja kylläisyyssignaaleja on vaikeaa kuunnella.

Kun pitäisi unohtaa arki ja tutut ruuat, istua jonkun toisen tekemään joulupöytään ja ottaa kaikkea, niin onhan se aika mahdoton tilanne.

Sirkka Heinvuo

Niinä vuosina, kun Heinvuon oireilu puolestaan liittyi anoreksiaan tai ortoreksiaan, ruokasuhde oli hyvin mustavalkoinen. Hän on aina pitänyt hyvästä ruuasta ja söi juhlapöydässä jotain, mutta vain osa ruuista tuntui sallituilta.

– Syömishäiriöihin kuuluu vahvasti lähes rituaalinomainen suhtautuminen asioihin. Kun pitäisi unohtaa arki ja tutut ruuat, istua jonkun toisen tekemään joulupöytään ja ottaa kaikkea, niin onhan se aika mahdoton tilanne, hän sanoo.

Samankaltaisista kokemuksista on puhuttu paljon myös Heinvuon vertaistukiryhmissä.

– Olemme puhuneet siitä, että ennakoiminen on hirveän tärkeää. Kun kertoo läheisille, vertaisille, lääkärille tai kenelle tahansa, mikä tilanteissa pelottaa, niihin voi valmistautua, Sirkka Heinvuo sanoo.

Joulu ylitsevuotavine patoineen ja laatikoineen voi tuntua monesta sairastavasta tai toipuvasta lähes miinakentältä.

Sirkka Heinvuo

Heinvuo kertoo olleensa toipuneena syömishäiriöstä nyt muutaman vuoden ajan. Vaikeina hetkinä vanhoja ajatuksia tulee yhä mieleen, mutta ne eivät enää johda haitalliseen toimintaan.

Mikä tekee joulusta mieluisan?

Syömishäiriöliiton alueyhdistyksen, Etelän-SYLIN:n toiminnanohjaaja Uura-Liina Lahden mukaan olisi myös hyvä miettiä, mikä joulusta tekee kullekin ihmiselle mieluisan.

Vaikka jouluruoka toki kuuluu kiinteästi joulunviettoon, joulun hyvään tunnelmaan kuuluu paljon muutakin: hyvien kirjojen lukemista, lautapelien pelaamista, elokuvien katselua, vanhojen valokuvien katselemista tai muita juuri itselle mieluisia joulunviettotapoja.

– Kun ei ole mihinkään kiire, löydettäisiin niitä kivoja asioita, joita arjessa ei ehkä tule tehtyä, Uura-Liina Lahti sanoo.

Jos sinulla on huoli läheisesi syömisestä, saat lisää tietoa täältä (siirryt toiseen palveluun). Syömishäiriö on sairaus, johon täytyy hakea apua ja siitä voi täysin parantua.

Syömishäiriöliiton blogi: Ruokarauhaa joulupöytään (siirryt toiseen palveluun)