Ennuste: Verot vievät entistä suuremman osan palkansaajan euroista, mutta ostovoima kasvaa ensi vuonna

Keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy 180 euroa vuodessa, selviää Veronmaksajain keskusliiton tuoreista laskelmista.

ostovoima
Mies maksaa kolikoilla kahvilan kassalla.
Keskituloisen palkansaajan ostovoima kasvaa hieman, jos palkankorotukset toteutuvat. Kimmo Hiltunen / Yle

Talouden yleisnäkymää ensi vuodelle leimaa epävarmuus. Sitä sanaa käyttää Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kuvailemaan talouden kehitystä Suomessa.

– Taloudellinen kehitys ensi vuonna ei vaikuta kovin suotuisalta. Toisaalta siihen liittyy kumpaankin suuntaan jonkin verran epävarmuutta ja riskejä maailmantaloudessa, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Tämä on näkynyt talousennusteissakin syksyn mittaan, kun niitä on vedetty hieman alaspäin. Pieni nousukausi näyttäisi olevan takanapäin, ja nyt aprikoidaan, tuleeko taantuma vai jatketaanko nollakasvussa, pohtii Kirkko-Jaakkola.

Euroopassa epävarmuutta lisää Saksan talouskasvun huojunta. Saksa on Suomen tärkein vientimaa.

Toisaalta positiivisiakin "riskejä" on, jos saksalaiset ryhtyvät kuluttamaan ja kauppaneuvottelut Yhdysvaltain ja Kiinan välillä sujuvat odotettua paremmin.

Mikael Kirkko-Jaakkola, Veonmaksajain keskusliiton pääekonomisti.
Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola on juuri saanut valmiiksi tuoreita ostovoimalaskelmia eri tulotasoille ensi vuonna. Stina Brännare / Yle

Tiistaina valtiovarainministeriö piti lähivuosien talouskatsauksessaan ensi vuoden kasvuennusteen yhdessä prosentissa, mikä oli syksynkin lukema.

Tämän vuoden ennustettaan ministeriö viilasi aavistuksen ylöspäin 1,6 prosenttiin. Talouskasvua ylläpitää kotimainen kysyntä. Viesti Vm:stä kuitenkin oli, että Suomen talous on kulkemassa kohti vaisumpia aikoja, ja lähivuosina talouskasvu hidastuu prosentin tuntumaan.

Suomen Pankki alensi myös tällä viikolla ensi vuoden ennustettaan hieman alle prosentiin, kun kesällä ennuste oli vielä 1,5 prosenttia. Korkeasuhdanne on ohi ja kansainvälissen talouden heikkenemisen takia kasvu supistuu. Hallituksen 75 prosentin työllisyysasteen tavoitteelle näkymä on entistä huonompi.

Talouden kannalta positiivista on, että kotitalouksien ostovoima pysyy plussalla. Keskituloisen palkansaajan kukkaroon jää enemmän euroja kulutukseen, vaikka palkkaverotuksen kiristyminen syö osan ostovoiman kasvusta.

Tämä käy ilmi tarkemmin alla olevasta grafiikasta, jossa kuvataan ansiotason ja ostovoiman muutoksia.

Mannerheimintie joulunalusaikaan.
Sateinen Mannerheimintie jouluvaloineen joulunalusaikaan 18.12. Stina Brännare / Yle

Miten paljon kulutukseen jää, siihen vaikuttavat monet seikat. Keskeistä on, minkä suuruisiin palkankorotuksiin päädytään työehtosopoimusneuvottelujen liittokierroksilla, ja milloin ne toteutuvat. Ja mitä tapahtuu eri alojen kiky-sopimuksille, jotka ovat jo aiheuttaneet kitkaa työntekijöiden ja työantajien neuvottelupöydissä.

Ensi vuonna keskituloisen palkansaajan ostovoima kasvaa 0,9 prosentin verran. Silloin on otettu huomioon ansiotason lähes kolmen prosentin nousu ja kuluttajahintojen runsaan prosentin (1,3 prosenttia) nousu eli inflaatio.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Ansiotaso tarkoittaa eri asiaa kuin työnantajien ja työntekijöiden neuvottelemat palkankorotukset. Ansiotasossa huomioidaan sopimuskorotusten lisäksi muun muassa eri alojen palkkaliukumat, korvaukset ylitöistä, tulospalkkiot ja lomarahat.

ERI TULOTASOILLA VEROKARHU HAUKKAA ERI SUMMIA

Pienituloisilla (2 297 euroa /kk) verotus kiristyy 60 euroa vuodessa.

Alle 2 000 euron kuukausipalkalla verotus voi hieman keventyä ja ostovoima kasvaa enemmän. Muutaman kuukauden pääministerinä olleen Antti Rinteen (sd.) hallituksen esitys tuloveroihin tarkoittaa noin 200 miljoonan euron veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille.

Voittajia ostovoimassa ovat pienituloiset eläkeläiset, joiden verotus kevenee jonkin verran ja heille tulee tasokorotuksia kansaeläkkeisiin ja takuueläkkeisiin.

– Puhutaan maksimissaan kympeistä kuukaudessa, sanoo Kirkko-Jaakkola.

Helsingin keskustassa tavattu eläkeläinen Jukka Mustonen sanoo tulevansa hyvin toimeen, joten hänen taloutensa ei muutu suuntaan tai toiseen muutamien kymppien korotuksista. Sen sijaan hän on huolestunut, miten hyvinvointiyhteiskunta voidaan ylläpitää.

– Kun näitä kuuntelee, niin eihän taloudessa kauhean hyvin mene. Olen itse asiassa hyvin huolestunut tästä tilanteesta, ja ennen kaikkea siitä, pystytäänkö tätä niin sanottua hyvintointiyhteiskuntaa ylläpitämään, Mustonen kysyy.

Häntä harmittaa, että Suomi ottaa velkaa ja hän on huolissaan, jos valtio aikoo vähentää hyvin toimivien suomalaisten pörssiyritysten omistuksia, jolloin osinkotulotkin vähenevät.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Keskituloisella (3 446 euroa/kk) kiristyvä palkkaverotus nakertaa kukkaroa 180 euroa vuodessa.

Verotusta kiristää eniten sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, joka nousee nollasta 0,68 prosenttiin. Myös työeläkevakuutusmaksu nousee. Nämä ovat peruja Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana vuonna 2016 solmitusta kilpailukykysopimuksesta

Toisaalta suuria hypähdyksiä kuluttajahinnoissa ei ole ole odotettavissa, vaikka polttoaineiden verotus kiristyy ensi elokuussa ja tupakkavero nousee.

– Keskimääräisen palkansaajan ostovoima näyttää ihan valoisalta, jos tulee jonkinlaisia palkankorotuksia. Ostovoiman kasvu säilyy plussalla, sanoo Kirkko-Jaakkola.

Palkansaaja Minna Kaitajärvi katsoo, että Suomen taloudella ei mene "ihan kauhean huonosti" yt-uutisten tiimoiltakaan. Oman ostovoimansa hän kertoo pysyvän ensi vuonna samantasoisena kuin tänä vuonna, vaikka verotus saattaa hieman muuttuakin.

– Vähän huolestuttaa, jos vienti ei vedä ja mitä siitä seuraa.

Lukiossa opiskeleva ja samalla vakituisesta työstä irtisanoutunut Henna Kerkkänen kertoo sateisessa Helsingin keskustassa, ettei usko oman taloutensa muuttuvan ensi vuonna suuntaan tai toiseen.

– En usko, että se ensi vuonna liikkuu suuntaan tai toiseen. Olen joululoman töissä ja aion jatkaa opiskeluja ja hakea kesätöitä.

Suomen taloudesta Kerkkäsellä on käsitys, ettei "ihan hyvin mene". Sen verran hänellä on jäänyt mieleen seurattuaan uutisia tiedotusvälineistä.

Suurituloisilla palkansaajilla (5 743 euroa/kk ja ja 9 188 euroa /kk) verotus kiristyy eniten, ja tuloista jää käteen entistä pienempi osuus ensi vuonna. Puhutaan useista sadoista euroista vuodessa, selviää Veronmaksajain keskusliiton laskelmista.

Suurituloisten käteen jääviä tuloja nakertaa niin ikään kilpailukykysopimus.