Saaristossa joulukoristeet tehdään ruo'osta ja piparitkin ovat kalan muotoisia – Velkuan pieni koulu hämmästytti vieraat Brasiliasta

Saaristokoulun kodinomaisuus sekä oppilaiden avoimuus ja puheliaisuus kiinnittivät brasilialaisvieraiden huomion.

joulu
Velkuan koulun esikoululaiset askartelevat kuusenkoristeita.
Eemeli Saarinen ja Vilho Soukka askartelivat kuusenkoristeita ruo'osta. Materiaali sopi hyvin saaristokoulun henkeen. Päivi Leppänen / Yle

NaantaliMillaiset koristeet on unelmajoulupiparissa?

– Suklaata. Paljon suklaata. Ja tota kastiketta, sanoo kolmasluokkalainen Juho Aimonen.

Vierustoveri oikaisee, että se, mihin suklaarakeet kiinnitetään, ei ole kastiketta vaan sokerimassaa.

Oppilaat koristelevat joulupipareita Velkuan koulussa.
Kolmasluokkalaiset Velkuan koululaiset koristelivat kalan muotoisia piparkakkuja sokerikuorrutetta ja hopeahelmiä säästelemättä. Päivi Leppänen / Yle

Jokaiseen pipariin kirjaillaan jonkun koulutoverin nimi. Pipari ei ole mikään totuttu tähti, possu tai tonttu, vaan kalan muotoinen – kuinkas muuten, kun saaristokoulussa ollaan.

– Piparissa pitää olla kuorrutusta, eri värejä ja joulumieltä, toteaa toinen kolmasluokkalainen, Kaapo Antila.

Oppilaat koristelevat joulupipareita Velkuan koulussa.
Jokaiselle Velkuan koulun oppilaalle koristeltiin oma nimikkopipari.Päivi Leppänen / Yle

Joulu tulkoon tekemällä. Näin oli päätetty naantalilaisessa Velkuan pienessä yhtenäiskoulussa, jossa on kaikki asteet, esikoulusta yhdeksänteen luokkaan. Matkaa Velkualle on Turusta lossimatkan kanssa noin 45 kilometriä.

Lukukauden viime metreillä vietettiin saaristotaitopäivää, jolloin työpajoissa harjoiteltiin kädentaitoja ja tutustuttiin jouluperinteisiin. Oli piparipajaa, havukranssipajaa sekä ruokokoriste- ja himmelipajaa. Perinneteemapäivän ylle levisi keittiöstä kansainväliset tuoksut, sillä siellä valmistettiin irakilaisherkkuja ja brasilialaisia juustopalleroita, Pão de Queijo'ja.

Velkuan yli satavuotias koulurakennus oli saanut juhlasaliinsa viimeisen kerran joulukuusen. Ensi vuonna aletaan rakentaa uutta koulua, ja tämä joulu jää Palvan koulunakin tunnetun rakennuksen viimeiseksi.

Opettajat kuin äitejä ja isiä

Velkuan koulu sai perinneteemapäiväänsä vieraita Brasiliasta, 20 miljoonan asukkaan Sao Paulosta. Japanilaistaustainen Saori Matsubara sai lapsineen tutustua saaristokouluun, joka on jotain aivan muuta kuin mihin 11-vuotias Stephanie ja 14-vuotias Patrick ovat tottuneet.

Velkuan koulussa on 60 oppilasta yhdistelmäluokissa. Matsubarojen omassa koulussa on 1 500 oppilasta.

Ihmekös, jos Velkuan koulu hämmästytti kodinomaisuudellaan.

Brasilialainen Stephanie Matsubara kaivertaa katajakoristeeseen joulukuusen kuvaa Velkuan koulussa.
11-vuotias Stephanie Matsubara koristeli kolvilla Salavaisten saarella kasvaneeseen katajaan joulukuusen kuvan.Päivi Leppänen / Yle

– Tämä koulu on hyvin kotoisa, kuin perhe. Opettajat ovat kuin äitejä ja isiä, lapset kuin sisaruksia, sanoo Saori Matsubara.

Hän kertoi olleensa väärässä, kun oletti, että suomalaiset ovat hiljaisia ja ujoja. Hänhän tapasi ainoastaan puheliaita ja ystävällisiä.

– Eurooppalaiset ihmiset eivät ole niin amigo kuin brasilialaiset ovat. Mutta nyt kyllä tuntuu, että suomalaisetkin ovat ihan amigo (ystävä, kaveri), nauraa Matsubara.

Eemeli Saarinen askarteli kaislasta joulukoristeen
Eemeli Saarinen oli ensimmäisten joukossa ripustamassa kaislakoristettaan Velkuan koulun kookkaaseen joulukuuseen.Päivi Leppänen / Yle

Velkuan koulun johtaja Päivi Soukka toivoo, että heidän koulustaan välittyisi vieraille kokemus yhteisöllisyydestä ja siitä, että eri-ikäiset lapset tekevät asioita yhdessä.

– Toivon, että he näkevät, mitä iloa voi olla siitä, että on pieni koulu.

Kylmyys puhutti enemmän kuin pimeys

Velkualaisia koululaisia harmittaa, että he eivät voi tarjota brasilialaisvierailleen valkeaa joulua. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että pimeys ei ole vieraille mitenkään vaikea pala. Sen sijaan kylmyys nousee puheeksi monta kertaa.

– Brasiliassa on nyt kesä, lämmintä 30 astetta. Täällä on vain kolme. Ja tämäkin on suomalaisten mielestä lämmintä talvea, Saori Matsubara hämmästelee.

7.-luokkalainen Elise Aura viimeistelee havukranssia Velkuan koulussa.
Seitsemäsluokkalainen Elise Aura harmitteli joulukranssia sitoessaan, ettei jouluna ole lunta.Päivi Leppänen / Yle

Seitsemäsluokkalainen Elise Aura on pyörittänyt sanomalehdestä joulukranssin pohjan, johon on kiinnitetty kuusenoksia. Sitoessaan seppeleeseen punaista silkkinauhaa ja katajasta sahattua puukoristetta, hän tunnustaa, että joulu on hänen lempijuhlansa.

– Suomalaisesta joulusta voisin kertoa brasilialaisvieraille ainakin saunomisen ja jouluruokailun.

Elisen hihasta pilkottaa värikäs nauha, jollaisen brasilialaiset sitoivat kaikkien oppilaiden ranteeseen.

– Jokaisen solmun aikana sain toivoa jotain. Sitten kun nauha joskus irtoaa itsestään, se tarkoittaa, että toiveeni on lähellä toteutumista.

Mette Rossi ripustaa itse tekemänsä kaislakoristeen joulukuuseen Velkuan koulussa.
Brasilialaisvieraat sitoivat kaikille oppilaille ranteeseen nauhan. Kakkosluokkalainen Mette Rossikin sai toivoa jokaisen solmun aikana jotain. Kun nauha aikanaan irtoaa, se tarkoittaa, että toiveet ovat lähellä toteutumistaan. Päivi Leppänen / Yle

Juttua muokattu 3.1. klo 10.13: Koristeita ei tehty kaislasta, kuten jutussa aiemmin luki, vaan ruo'osta.