Ilmavoimien ex-komentaja: "henkinen periaatepäätös" Lemmenjoen kohuharjoituksen tutkinnan aloittamisesta jäi pöydälle – KKO harkitsee oliko viivyttely tahallista

Ilmavoimien ex-komentaja ja Puolustusvoimien ylin laillisuusvalvoja ovat täysin eri mieltä siitä, kuinka selviä rikosepäilyt olivat.

ilmavoimat
Sampo Eskelinen ja Heikki Maunila.
Ilmavoimien entinen komentaja Sampo Eskelinen (vas.) ja asianajaja Heikki Maunila korkeimmassa oikeudessa 19. joulukuuta. Eskelinen vaatii Helsingin hovioikeuden hänelle langettaman palvelusrikostuomion kumoamista. Kohun aiheuttanut vapaaehtoinen harjoitus järjestettiin Ilmavoimien Lemmenjoen Lapinmajalla syyskuussa 2017.Yle / Marjatta Rautio

Korkein oikeus aloitti torstaina Ilmavoimien entisen komentajan Sampo Eskelisen menettelyjen selvittämisen kohua herättäneen Lemmenjoen vapaaehtoisen harjoituksen jälkipyykissä.

Oikeus päätti käsittelyn aluksi, että se ei salli Eskelisen vedota oikeudelle toimitettuihin uusiin kirjallisiin todistajakertomuksiin.

Kolmen uuden todistajan kertomukset kyseenalaistavat Puolustusvoimien ylimmän laillisuusvalvojan, asessori Tuija Sundbergin antamat todistajalausunnot. Sundbergin lausunnot olivat merkittäviä Eskelisen jutun käsittelyssä hovioikeudessa.

Korkein oikeus kuitenkin kuulee Eskelisen nimeämiä uusia todistajia perjantaina.

Eskelisen ja Sundbergin kertomukset korkeimman oikeuden suullisessa käsittelyssä poikkesivat huomattavasti toisistaan. Sundberg pitää kiinni siitä, mitä hän on kertonut aiemmin hovioikeudessa. Samoin tekee Eskelinen.

Syyttäjä: Uusilla todistajilla ei uutta ensikäden tietoa

Erikoissyyttäjä Sampsa Hakala sanoi oikeudessa, että hänen mielestään uusien todistajien kuulemisessa ei ole kyse mistään uusista tiedoista.

Syyttäjän mukaan jo hovioikeudessa kävi ilmi, että Eskelinen oli kertonut omalle esikunnalleen Pääesikunnan selvittävän asiaa eikä todistajilla ole välittömiä tietoja.

– Eskelinen teki tutkintapyynnön vasta sen jälkeen kun Sundberg oli häntä siihen kehottanut.

Syyttäjä pyrkii osoittamaan, että Eskelinen sai niin tarkat tiedot alaisensa Karjalan Lennoston silloisen komentajan Markus Päiviön epäasiallisesta toiminnasta, että esitutkinta olisi tullut aloittaa heti.

Syyttäjä esitteli oikeudessa muun muassa Karjalan Lennoston ex-esikuntapäällikön harjoituksen jälkeen lähettämää sähköpostia. Siinä kerrottiin everstin käytöksestä yksityiskohtaisesti.

– Tämä läsähtää etenkin sinulle ja minulle vielä eteen joskus. Tätä ei voi villaisella painaa, ennakoi ex-esikuntapäällikkö.

Helsingin hovioikeus tuomitsi Eskelisen kesäkuussa palvelusrikoksesta sakkoihin. Hovioikeus katsoi, että Eskelinen ei käynnistänyt esitutkintaa riittävän nopeasti ja Eskelinen toimi tahallisesti.

Hovioikeus katsoi päätöksessään, että Eskelinen ei todennäköisesti olisi käynnistänyt esitutkintaa ilman asessorin puuttumista asiaan.

Harkinta kesti liki kolme kuukautta

Eskelinen katsoo, että hän ei viivytellyt esitutkinnan käynnistämisessä vaikka hän päätti asiasta vasta joulukuussa 2017.

Päiviö oli syyskuun lopulla 2017 järjestetyn harjoituksen aikana humalassa, poistutti osallistujia jokeen ja nöyryytti alaisiaan ja vieraita muun muassa nimittelemällä heitä homopojiksi.

Eskelinen sanoi oikeudessa, että hänen kiireellisin tehtävänsä oli tuolloin pitää huolta Karjalan lennoston toimintakyvyn palauttamisesta, työhyvinvoinnista ja johtamisesta.

Oikeudellisen puolen selvittämistä hoiti Eskelisen mukaan Ilmavoimien esikunta ja neuvoa pyydettiin Pääesikunnasta.

– Harkintaa on tehty moneen kertaan ja siinä kohtaa, missä en ole tiennyt, olen kysynyt ja niillä ohjeilla olen mennyt eteenpäin.

Eskelinen: henkinen periaatepäätös marraskuussa

Eskelinen kertoi, että antoi tietoa tapahtuneesta syksyn aikana Pääesikunnalle ja myös Puolustusvoiman komentajalle Jarmo Lindbergille sähköpostilla ja suullisesti.

Komentaja oli kehottanut ottamaan yhteyttä asessori Sundbergiin.

Eskelisen mukaan marraskuun ensimmäisellä viikolla hän arvioi alaistensa selvitysten perusteella, että Päiviön virkamieskuuleminen voidaan aloittaa, mutta rikostutkinnan osalta jäädään odottamaan Pääesikunnan neuvoja.

– Minä olen silloin tehnyt henkisesti periaatepäätöksen esitutkinnan käynnistämisestä, mutta se on jäänyt siinä kohtaa pöydälle.

Eskelinen: asessori Sundberg tiesi asiasta

Eskelinen kertoi tavanneensa asessori Sundbergin Pääesikunnassa kaksi kertaa ja ymmärtäneensä, että Pääesikunta hoiti asian oikeudellista puolta. Kumpikin tapaaminen tapahtui lyhyesti Pääesikunnan käytävällä.

Eskelinen on varma siitä, että Sundberg ymmärsi jo lokakuun lopulla, mistä asiassa oli kysymys.

– Hän sanoi, että selvittää asiaa. Hän ei kysynyt yhtään mitään, tuntui olevan perillä tästä nimenomaisesta asiasta.

Eskelinen kertoi kysyneensä tuolloin myös, oliko Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi tehnyt kunnianloukkauksesta rikosilmoituksen.

Toisella tapaamiskerralla Eskelinen kertoi kysyneensä, miten Karjalan lennoston komentajan asiaa hoidetaan

– Sain töykeän komentin, että hän hoitaa nyt tätä asiaa. Ihan tarkkaa sanamuotoa en muista.

– Minulla oli käsitys, että Pääesikunnassa asiaa tunnettiin laajemminkin. Ei tullut mieleenkään, että asessori ei olisi asiaa ymmärtänyt.

Sundberg otti yhteyttä Eskeliseen joulukuun puolivälissä ja kysyi, oliko Eskelinen tehnyt päätöksen esitutkinnan aloittamisesta.

Eskelinen sanoo hämmästyneensä ja vastanneensa, että ei ole tehnyt. Sundberg oli tivannut asialle perusteluja ja antanut ohjeet, miten menetellä.

Sundberg: komentaja Lindberg säikähti

Asessori Tuija Sundberg sanoi, että Päiviön käyttäytyminen Lemmenjoella tuli ensimmäisen kerran hänen tietoonsa 8. joulukuuta vihjetietona Pääesikunnan tiedusteluosastolta.

Asian selvittely käynnistettiin ja Päiviön menettelystä saatiin tietoja monelta riippumattomalta taholta. Sundberg kertoo, että hän kävi kertomassa asiasta esimiehilleen.

– Kävin komentaja Lindbergin luona ja kerroin mitä olimme saaneet selville. Kysyin häneltä, oliko hän kuullut jotakin, mutta hän oli hämmästyneen ja säikähtäneen oloinen. Hän sanoi, että ei tiennyt että asia oli noin vakava.

Sundberg ei muista keskustelleensa asiasta Eskelisen kanssa.

– Kuten jo hovioikeudessa sanoin, en tunnista tällaista keskustelua. Väite suullisesta käytäväkeskustelusta on vastoin meidän kaikkia normaaleja prosesseja. Minä en tällaisiin keskusteluihin antaudu. Tähän väitteeseen liittyy paljon sellaisia kummallisuuksia, jotka eivät sovi meidän normaaleihin prosesseihin.

Sundberg otti yhteyttä Eskeliseen, joka kertoi, että pääesikunta selvittää asiaa ja oli viitannut lähettämäänsä viestiin.

Eskelinen lähetti Sundbergille saman sähköpostin, jonka hän oli aiemmin lähettänyt Pääesikunnan päällikölle ja komentaja Lindbergille.

– Sanoin, että tässä viestissä ei ole kyse rikostutkinnasta vaan hän pyöritteli siinä työilmapiiriongelmaa. Siitä ei käynyt ilmi, mitä siellä harjoituksessa oli tapahtunut.

Sundberg: Eskelinen vähätteli asiaa

Sundbergin mukaan Eskelinen sanoi puhelun alussa, että hän oli jo päättänyt, että esitutkintaa ei aloiteta. Sundbergin mielestä Eskelinen vähätteli Päiviön tekemisiä ja pyrki saamaan Sundbergin kanssaan samalle kannalle.

Kun Sundberg kysyi päätöksen kirjallisia perusteluja oli Eskelinen kertonut hänelle, että asiaa vasta selvitetään eikä lopullisia päätöksiä ole tehty.

– Hän muutti kantansa puhelun aikana kun huomasi, että en olisi hyväksynyt sitä vaihtoehtoa. Hän myöntyi lopulta siihen, että tekee tutkintapyynnön.

Sundberg korosti, että Eskelinen oli ainoa henkilö joka asioi Päiviön tapauksessa Pääesikunnan ja Ilmavoimien esikunnan välillä.

– Tulee se kuva, että hän halunnut pitää asian salassa.

Sundbergin mukaan sen ymmärtäminen, että Päiviötä oli syytä epäillä rikoksesta ei olisi ollut vaikeaa niillä tiedoilla, mitä Eskelisellä oli käytössä.

– Eskelisen menettely osoittaa joko hänen täydellistä osaamattomuuttaan ilmaista asiaa rikosoikeudellisilla termeillä. Tai hän pyrki silloin harhauttamaan sekä pääesikuntaa että omaa esikuntaansa, että tässä olisi jotenkin raportoitu tai informoitu.

Päiviön osalta asia on loppuunkäsitelty

Päiviö ei valittanut hovioikeuden tuomiosta. Hovioikeus tuomitsi hänet 60 päiväsakkoon esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta. Päiviö on siirtynyt reserviin.

Syyttäjä ei valittanut päätöksestä vaan piti hovioikeuden ratkaisua tärkeänä ennakkopäätöksenä kurinpitovelvollisuuksista sotilasoikeudenhoidossa.

Eskelinen vaatii korkeimmassa oikeudessa palvelusrikossyytteen hylkäämistä tai ainakin rangaistuksen alentamista. Eskelinen tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa, yhteensä vajaat 1 800 euroa.

Puolustusvoimain ex-komentajan menettely syyteharkinnassa

Lemmenjoki-vyyhtiin liittyy vielä Puolustusvoimain entiseen komentajaan Jarmo Lindbergiin kohdistuva rikosepäily.

Keskusrikospoliisi sai esitutkinnan valmiiksi joulukuun alussa ja epäily palvelusrikoksesta siirtyi syyteharkintaan.

Lindbergin osalta on kyse siitä, toimiko hän riittävän aktiivisesti tapauksen selvittämiseksi.

Lindberg on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Lue myös:

Puolustusministeri Antti Kaikkonen: Lemmenjoesta on jo otettu opiksi – ryyppäämiselle ja rellestämiselle nollatoleranssi

Lemmenjoen kohuharjoituksesta 3 000 euron sakot Karjalan lennoston ex-komentajalle – oli humalassa, nöyryytti alaisiaan ja vieraita

Lemmenjoen kohuharjoituksen jälkipyykki päättyi oikeudessa – ex-komentaja Ylelle: "Ei ole kyse epäterveestä kulttuurista eikä hyvä veli -verkostosta"

Lemmenjoen kohuharjoituksen sekava jälkipyykki: Ilmavoimien ex-komentaja odotti ohjeita – pääesikunnassa ei tietoa rikosepäilyistä

Rivosta nimittelystä Lemmenjoen harjoituksissa syytetty ex-komentaja katuu puheitaan: "Myönnän, että näin on päässyt käymään"

Lemmenjoen kertausharjoituksia käsitellään nyt hovioikeudessa – Ex-komentajan ryöpytyksen kohteeksi joutuneet: Haukkui munattomaksi mieheksi ja tyhmäksi nahkapääksi