Harvinaisia valkoselkätikkoja tuli tänä syksynä Suomeen lähes ennätysmäärä – myös pohjantikat lähtivät massavaellukselle

14 vuoden aikana hyviä vaellusvuosia on ollut kolme. Jos vaeltajat jäävät Suomeen ja selviävät talvesta, ne voivat vahvistaa Suomen tikkakantoja.

tikat
Valkoselkätikka
Valkoselkätikka viihtyy vanhoissa lehtimetsissä, joissa on runsaasti lahopuuta.Juha Laaksonen / Yle

Mennyt syksy on saanut tikat liikkeelle lähes ennätyksellisissä määrin.

Pohjantikkoja ja uhanalaisia valkoselkätikkoja on nimittäin tullut idästä Suomeen toiseksi eniten tarkkailuhistorian aikana.

Tiira-havaintotietokannan mukaan muuttolennossa nähtyjä valkoselkätikkoja on syksyn aikana havaittu yhteensä 579 ja pohjantikkoja puolestaan 628 yksilöä.

Valkoselkätikkojen vaellusten ennätys nähtiin vuonna 2015, jolloin niitä havaittiin muuttolennossa 885 yksilöä. Pohjantikkojen paras vuosi puolestaan oli 2008, jolloin niistä tehtiin reilut 1 600 muuttolentohavaintoa.

Havaintotietokanta ulottuu vuoteen 2006.

– 14 vuoteen mahtuu kolme hyvää vaellusvuotta. Huonoimpina vuosina muuttavia tikkoja nähdään vain muutamia kymmeniä, eli siihen verrattuna niitä on ollut erittäin paljon liikkellä, sanoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Petri Lampila.

Pohjantikka männynrungolla lumimaisemassa
Pohjantikka männynrungolla. Tikkojen kaivamat kolot tarjoavat muille kololinnuille pesimäpaikkoja. Yle/Pentti Kallinen

Tikat vaeltavat Venäjän suunnalta

Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mistä tikat vaellukselleen lähtevät, koska niitä ei ole rengastettu lähtöalueella. Se tiedetään, että ne tulevat Venäjän suunnalta.

– Runsas vaellus kertoo hyvästä pesimävuodesta. Kun kanta on tiheä ja nuoret linnut eivät löydä reviiriä, ne lähtevät vaellukselle.

Lampilan mukaan hyvät vaellusvuodet saattavat parantaa Suomen tikkakantoja, kun osa linnuista jää Suomeen ja vahvistaa pesimäkantaa. Iso osa syksyn aikana tulleista linnuista ei kuitenkaan selvinne talvesta.

– Iso osa todennäköisesti kuolee ensimmäisenä talvena muun muassa matkarasitukseen tai siksi, että sopivaa reviiriä ei löydy. Sekä valkoselkätikka että pohjantikka ovat vaativia lajeja, eikä sopivia pesäpaikkoja ole tarpeeksi, Lampila sanoo.

Vaikka valkoselkätikka onkin uhanalainen, sillä menee tällä hetkellä kohtuullisen hyvin. Valkoselkätikkoja on arvioiden mukaan noin 180–400 paria, kun huonoimpina vuosina 1990-luvun puolivälissä lintuja oli hädin tuskin 20 paria.

Pohjantikkoja puolestaan on arviolta 20 000–34 000 paria.

Suomen runsain tikkalaji on käpytikka, joita on optimistisimman arvion mukaan jopa yli puoli miljoonaa paria.

Yle Radio Suomen Luontoretki-ohjelmassa käytiin syksyllä tikkaretkellä katsomassa, kuinka monta harvinaista tikkaa metsästä bongataan. Voit kuunnella ohjelman tästä.