Analyysi: Tiernapojan paluu – joulu on taas ja aika plankata naama ja esittää murjaania

Tiernasäätiö esittää, että naaman mustaamisesta luovutaan. Murjaanikin voisi olla kunnioittavammin maurien kuningas.

tiernapojat
Tiernapoikapatsas Oulun Rotuaarilla.
Tiernapoikaperinnettä vaalitaan erityisesti Oulussa, jossa järjestetään joulun alla Tiernapoikakilpailu. Tiernapoikia esittävä patsas paljastettiin 2014 Oulun keskustassa.Antti Pylväs / Yle

Varma joulun merkki! Keskustelu tiernapojista alkaa velloa.

Murjaanien kuninkaan nimestä ja hahmon kasvojen maalamisesta mustalla on väännetty peistä vuosikausia. Osa keskustelijoista näkee blackface -perinteiden, kasvojen mustaamisen, loukkaavana ja pilkkaavana, rasismina.

Kirjoitin aiheesta Yle Uutisiin vuonna 2017. Olin juuri nähnyt dokumenttielokuvan Zwarte Pietistä ja mietin, missä viipyy keskustelu omasta blackface-perinteestämme.

Kun lähdin jutun julkaisupäivän iltana jouluostoksille ja selasin raitiovaunussa somekanavia, Stockmannin tavaratalo levitti joulun ilosanomaa henkilökuntansa tiernapoika-videolla. Myöhemmin tavaratalo pahoitteli julkaisuaan ja veti videon pois.

Oululaisen Tiernasäätiön pitkäaikainen puheenjohtaja Tuure Holopainen älähti. Hänestä tummaksi värjätyissä kasvoissa ei ollut mitään väärää.

Tiernasäätiö järjestää Oulussa tunnettua tiernapoikakilpailua. Säätiö sanoo, että se haluaa edelleen vaalia perinteitä, mutta kehottaa luopumaan mustatusta naamasta ja kutsumaan murjaanien kuningasta maurien kuninkaaksi. Rasismisyytteet ovat kuitenkin tuulesta temmattua, Tier­na­sää­ti­ön hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Heik­ki Vier­to­la sanoo Oulu-lehdessä. Hänestä tiernapojat on historiallinen tarina ilman arvolatausta.

Rasismi on edelleen suomalaisille hieman outo käsite. Rasismin ajatellaan olevan yksilöiden välistä vihaa tai tekoja. Rasismi on kuitenkin myös rakenteellinen ongelma. Yhteiskunnan rakenteet pitävät yllä asenteita, joiden vuoksi eri etniset ja kulttuuriset ryhmät asetetaan toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan. Kyse voi olla pienistäkin vivahteista.

Harmittomalta tuntuva tiernapoikaesitys toistaa alistavaa sanomaa. Kun mustaan naamani, olen leikisti musta ja halveksittu. Sitten pesen naamani ja olen taas parempi, valkoinen.

Perinteet kuuluvat suomalaisuuteen ja kaikkiin kulttuureihin. Suurin osa ihmisistä nauttii niistä, niin minäkin.

Perinteet kuitenkin muuttuvat. Joulunviettommekin on toisenlaista, kuin se oli sata vuotta tai vaikka 50 vuotta sitten.

Usein perinteet muuttuvat huomaamatta. Niitä sekoittavat muutokset ihmisten elintasossa, kaupalliset intressit ja muiden kulttuurien vaikutukset.

Rasismitutkija Anna Rastas sanoo Ilkka-lehdessä, että aina on se joukko, joka pitää rasistisia juttuja kansallisomaisuutena, johon ei saisi koskea.

Tiernapojissa huolestuttavinta on Rastaan mielestä se, että sitä katsovat ja esittävät lapset. Kouluissa on nähty, että tummaihoiset lapset kääntävät katseensa häpeillen maahan, kun tiernapojat kiipeävät koulun juhlasalin näyttämölle ja laulavat "Hoo, jos minä olen musta". Rastaan mielestä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että perinteistä haluttaisiin eroon.

– Halutaan herättää keskustelua ja muuttaa asioita niin, että jokainen voi tuntea olevansa täällä kotonaan ja hyväksytty.

Tiernapoikaperinnekin voi muuttua ja osoittaa elinvoimansa. Tiernasäätiön ehdotukset kannattaa kuunnella tarkkaan. Tänä vuonna esitettiin kehotuksia. Ehkä ensi vuonna nähdään tiernapoikakilpailu ilman mustattuja kasvoja.