"Trumpin virkarikossyyte on poliittinen eikä juridinen prosessi"  – kirjeenvaihtaja ja tutkija vastasivat kysymyksiin

Mikä on presidentti Donald Trumpin historiallisen virkarikossyytteen merkitys? Asiantuntijat vastasivat yleisön kysymyksiin.

Donald Trump
Virkarikosoikeudenkäyntiä vaativia mielenosoittajia New Yorkin Times Squarella 17. joulukuuta.
Virkarikosoikeudenkäyntiä vaativia mielenosoittajia New Yorkin Times Squarella 17. joulukuuta.Justin Lane / EPA

Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone päätti asettaa presidentti Donald Trumpin virkarikossyytteeseen.

Trumpia syytetään vallan väärinkäytöstä, kun hän yritti painostaa Ukrainaa tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin toimia. Toinen syyte koskee kongressin tutkinnan vaikeuttamista.

Virkarikossyyte saatettiin voimaan edustajainhuoneen demokraattien äänin, mutta senaatin republikaanienemmistön odotetaan hylkäävän kanteen.

Paula Vilén ja Anna Kronlund
Kirjeenvaihtaja Paula Vilén ja tutkijatohtori Anna KronlundYle ja Anna Kronlund

Tässä Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilénin ja Yhdysvaltoihin erikoistuneen tutkijatohtori Anna Kronlundin vastaukset yleisön kysymyksiin.

Kirjeenvaihtaja Paula Vilénin analyysin tilanteesta voit lukea tästä. Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Anna Kronlundin tarkastelu Yhdysvaltain perustuslaillisesta vallanjaosta löytyy tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Kommenttipalsta kysymyksien esittämistä varten on suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin. Kiitoksia aktiivisuudesta!

Kongressi on presidentin oikeusistuin

1. kysymys: – Virkarikokseen syyllistyminen ei kuulosta asialta, jonka kuuluisi olla poliittinen päätös. Tapahtuuko tässä missään vaiheessa varsinaista oikeudenkäyntiä?

Anna Kronlund: – Perustuslaissa määritellään asiaan liittyvä toimivalta. Edustajainhuoneessa päätettiin pitäisikö presidentti asettaa virkasyytteeseen. Nyt asia siirtyy senaatin käsittelyyn, jossa päätetään pysyykö presidentti virassaan. Tämä on siten poliittinen eikä juridinen prosessi, jossa kongressin jäsenten äänet ratkaisevat. Senaatissa tämä vaatii kahden kolmasosan enemmistön hyväksynnän.

Paula Vilén: – Yhdysvaltain perustuslain mukaan istuvaa presidenttiä ei voi syyttää perinteisesti rikosoikeudessa, vaan mahdollisten väärinkäytösten varalta on perustuslakiin kirjattu tämä virkarikossyytteeseen asettaminen, mikä tapahtuu kongressissa.

– Jos kuitenkin -ontuvasti- vertaa prosessia ns. normaaliin rikosoikeusprosessiin, voisi ajatella, että edustajainhuone on ikään kuin rikostutkintavaihe: ensin eri komiteoissa selvitetään ja kuullaan todistajia. Tutkinnan päättyessä edustajainhuone päättää kuin syyttäjä konsanaan onko tilanne virkarikossyytteeseen asettamisen kaltainen. Näitä syytekohtia Trumpin tapauksessa oli kaksi (vallan väärinkäyttö ja kongressin toiminnan vaikeuttaminen) ja edustajainhuone hyväksyi äänestyksessä molemmat syytteet.

– Päätäntävalta presidentin virkarikossyytteen kohtalosta on senaattoreilla, he ovat ikään kuin sadan ihmisen valamiehistö.

– Mutta virkarikosprosessissa heillä ei ole mahdollisuutta rangaista presidenttiä muuten kuin päättämällä yksinkertaisesti siitä pannaanko presidentti viralta vai ei. Viraltapanoon tarvitaan senaatissa kahden kolmasosan enemmistö. Trumpin tapauksessa se onkin hyvin epätodennäköistä, koska senaatin enemmistö on republikaaneilla. Senaatin republikaanipuheenjohtaja Mitch McConnell on myös jo ilmoittanut, ettei toimi ”puolueettomana valamiehenä”, vaan yhteistyössä Valkoisen talon kanssa, mikä on raivostuttanut demokraatteja.

Ei lakia vaan politiikkaa

2. kysymys: – miten on mahdollista julistaa - kuten republikaanijohtaja McConnel - ettei äänestä laillisuuden mukaan vaan poliittisesti eli Trumpin puolesta?

Paula Vilén: – Siksi, että presidentin virkarikossyytteeseen asettaminen on luonteeltaan enemmän poliittinen kuin juridinen prosessi. Sitä säätelee perustuslaissa omat kohtansa.

– Mutta on totta, että McConnellin suora ilmoitus tehdä yhteistyötä Valkoisen talon kanssa on herättänyt vastalauseita. Vallan kolmijako-opin mukaisesti olisi toki terveellisempi tilanne, jos kongressi toiminnallaan olisi presidentin vastapari, eikä toimisi tavoilla, joka ruokkisi vallan keskittymistä.

Anna Kroklund: – Kongressin demokraatit ovat virkarikostutkinnassa korostaneet nimenomaan juuri tätä puolta, että kongressi ei tekisi tehtäväänsä, jos se ei valvoisi presidentin toimintaa. Kongressin rooliin kuuluu toimeenpanovallan valvonta, tämän toteutumisesta on käyty keskustelua ennenkin esimerkiksi saman puolueen ollessa vallassa kongressin molemmissa kamareissa ja valkoisessa talossa. Toisaalta tämäntyyppinen yhtenäinen hallinto ei välttämättä takaa presidentin agendan toteuttamista.

– Esimerkkinä voidaan mainita presidentti Trumpin ajama ehdotus Obaman terveydenhuoltouudistuksen kumoamisesta, johon hän ei saanut kaikkia republikaaneja taakseen edistääkseen agendaansa. Tilanne, jossa repbulikaanit ovat asettuneet presidentti Trumpin taakse on esimerkki puolueuskollisuudesta, joka määrittää nykyisin usein kongressin toimintaa.

Esivaalit painavat päälle

3. kysymys: – Mitkä ovat demokraattien motiivit käynnistää virkarikosprosessi – vaikuttaako taustalla esimerkiksi Bernie Sandersin presidenttiehdokkuuden estäminen?

Paula Vilén: – Demokraattijohto ei ole tuonut julkisissa puheenvuoroissaan esiin presidentinvaaliehdokaskilpaa virkarikosprosessin yhteydessä.

– Sen sijaan on puhuttu demokratian suojaamisesta ja vallan keskittymisen estämisestä. Mutta on yleisesti arvioitu, että demokraateilla oli halua saada virkarikossyytteet nopeasti ennen joulua ulos edustajainhuoneesta, koska esivaalit alkavat helmikuussa ja virkarikossyyteprosessin venyminen sinne veisi väistämättä ilmatilaa demokraattiehdokkailta.

Bernie Sandersin lisäksi demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivät myös senaattorit Amy Klobuchar, Elizabeth Warren ja Cory Booker. Heidän kaikkien täytyy olla paikalla senaatin virkarikosoikeudenkäynnissä, mikä aika on luonnollisesti pois kampanjoinnista, ellei sitten pysty hyödyntämään oikeudenkäyntiä kampanjoinnissaan.

Onko tilanne Trumpille eduksi?

4. kysymys: – Voiko virkarikostutkinta vahvistaa Trumpin asemaa?

Paula Vilén: – Tämä on mielenkiintoinen kysymys, johon ei voi vielä tietää vastausta. Yhdysvalloissa ei ole nimittäin aiemmin ollut tilannetta, että virkarikossyytteen saaneella presidentillä olisi edessään vaalit. Bill Clinton oli syytteet saadessaan jo toisella kaudella. Mutta Clintonin suosio kyllä vahvistui sen jälkeen, kun senaatti ei pannut häntä viralta virkarikosoikeudenkäynnissä. Mielipidekyselyiden mukaan virkarikossyyteprosessilla ei tähän asti ole ollut vaikutusta Trumpin suosioon. Yhdysvaltalaiset näyttävät olevan tiukasti poteroissaan ja jyrkästi kahtia jakautuneita suhteessa presidenttiinsä.

Anna Kronlund: – Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi aiemmin totesi, että virkasyytteen nostaminen on kansaa jakava prosessi ja aiemmat esitykset myös torpattiin. Menettelyyn on suhtauduttu hyvin puoluekannan mukaisesti, joka näkyi myös eilisessä edustajainhuoneen äänestyksessä. Presidenttiehdokkaana oleva Tulsi Gabbard (Hawaii) äänesti tyhjää.

– Tietysti ensi vuoden vaalivuosi tuo mukanaan omat haasteensa. Esimerkiksi ehdolla olevat senaattorit Elizabeth Warren ja Bernie Sanders joutuvat prosessiin ja koko prosessi vie huomiota demokraattien muulta agendalta. Toisaalta Pelosi omassa puheenvuorossaan eilen edustajainhuoneessa totesi, että demokraateilla ei ollut muuta vaihtoehtoa.

Todistajistakin riitaa

5. Saivatko molemmat osapuolet kutsua todistajiaan Trumpin virkarikoskuulemisiin?

Paula Vilén: – Kyllä. Tosin demokraattien kutsumia todistajia oli enemmän. Myös republikaanit saivat kutsua todistajia edustajainhuoneen oikeuskomiteassa, mutta eivät kaikkia haluamiaan. Heidän kutsumanaan oli oikeuskomiteassa muun muassa yksi perustuslakiasiantuntija. Heillä oli komiteakuulemisissa myös oma asianajajansa kuulustelemassa todistajia.

– Mutta republikaanit olisivat halunneet kuultavaksi sekä oikeus- että tiedustelukomiteaan myös Trumpin Ukraina-puhelusta esimiehilleen raportoineen nimettömän ilmiantajan (ns. Whistleblowerin) sekä Hunter Bidenin. Demokraatit, joiden johdolla kuulemisia käytiin molemmissa komiteoissa, eivät kuitenkaan suostuneet vaatimuksiin. Päätöstä perusteltiin sillä, että Yhdysvalloissa laki suojaa nimettömiä ilmiantajia ja Hunter Biden oli virkarikostutkinnan toimialueen ulkopuolella.

– Samaan aikaan kun republikaanit ovat valittaneet, etteivät saaneet em. todistajia kuultaviksi on hyvä muistaa, että Valkoinen talo kieltäytyi yhteistyöstä kongressin virkarikostutkinnan kanssa täysin. Se ei toimittanut tutkintaan pyydettyjä dokumentteja eikä sallinut todistajia, mm. kansliapäällikkö Mick Mulvaneyta tulemaan kuultavaksi. Tästä, kongressin työn vaikeuttamisesta Trump sai toisen virkarikossyytteen. Aiemmissa virkarikostutkinnoissa presidentti ei ole kieltäytynyt lain velvoittamasta yhteistyöstä.

6. kysymys: – Tullaanko senaatin käsittelyyn kutsumaan lisää todistajia täydentämään näiden kahden virkarikossyytteen todisteita?

Anna Kronlund: – Senaatin käsittelyä määrittelevät omat proseduurinsa Tässä senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnellilla (rep.) on oma roolinsa. Kuullaan puolesta ja vastaan argumentit. Senaatin yksinkertainen enemmistö (51 senaattoria) päättää käytänteistä ja niiden mahdollisesta muutoksesta, jolloin republikaaneilla enemmistöpuolueena on tietty etu.

Viraltapanosta ei ennakkotapausta

7. Kuka viime kädessä päättää prosessin jatkosta? Jos niin kävisi, että senaatti äänestäisi Trumpin ulos virasta, päättyykö hänen presidenttiytensä "siihen paikkaan" vai myöhemmin?

Paula Vilén: – Senaatin käsissä on, miten virkarikosoikeudenkäynti toteutetaan (mm. kuinka paljon todistajia kuullaan vai kuullaanko lainkaan ja kuinka kauan käsittely kestää). Virkarikosoikeudenkäynnille ei ole perustuslaissa määrättyä kestoa. Andrew Johnsonin virkarikosoikeudenkäynti kesti lähes kolme kuukautta, Bill Clintonin hieman yli kuukauden.

– Heitä kumpaankaan ei pantu viralta, vaikka Johnson tosin selvisi täpärästi vain yhden äänin turvin. Niinpä Yhdysvalloissa ei ole käytännön kokemusta siitä, miten viraltapano virkarikosoikeudenkäynnin jälkeen toteutettaisiin.

– Puhutaan päätöksen ”välittömästä toteuttamisesta”. Perustuslakiin on myös kirjattu, että presidentin viraltapanon jälkeen presidentin tehtäviä nousee johtamaan varapresidentti.