Ankarasti vastustettu Kauhavan vastaanottokeskus sulkee ovensa – 2 000 turvapaikanhakijaa jättivät pysyvän jäljen pieneen kaupunkiin

Kauhavan vastaanottokeskus suljetaan vuoden vaihteessa. Koko maassa on jäljellä nelisenkymmentä vastaanottoyksikköä. Enimmillään niitä oli yli 220.

vastaanottokeskukset
nicaragualaiset suomlaisten ystävien luona
Nicaragualaiset Norma, Luis ja Luisiana Marin sekä chileläinen vaihto-oppilas Diego Pavez saavat nauttia Carita ja Risto Mäen kodissa suomalaisen joulun tunnelmasta.Elina Kaakinen / Yle

Nicaragualainen Norma Marin purskahti itkuun viime keväänä, kun sai kuulla, että hän joutuu perheensä kanssa muuttamaan Kauhavalle.

Norma ja Luis Marin sekä heidän pieni tyttärensä Luisiana olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina viitisen kuukautta aikaisemmin ja asuneet maaliskuuhun asti Helsingin vastaanottokeskuksessa. Nyt heitä odotti paikka SPR:n Kauhavan vastaanottokeskuksessa.

Miljoonakaupungissa Managuassa asuneelle perheelle komennus pienelle paikkakunnalle Etelä-Pohjanmaalle oli aluksi shokki.

– Matkustimme junalla ja olimme ainoat ihmiset, jotka jäivät pois junasta Kauhavan asemalla, kertoo Norma Marin.

Marinit muistelevat Kauhavalle tuloaan nyt jo hymyssä suin. Itku muuttuikin iloksi. Tyhjällä rautatieasemalla perhettä odotti vastaanottokeskuksen työntekijä.

– Minna tuli ja halasi meitä. Meidät otettiin vastaan kuin perheenjäsenet ja tuntui kuin olisimme tulleet kotiin.

Kauhava oli valmiuden helmi

Marinit tulivat Kauhavalle viimeisten turvapaikanhakijoiden joukossa. Kesäkuussa Maahanmuuttovirasto kertoi, että Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä Kauhavan vastaanottokeskus lakkautetaan vuoden 2020 alkuun mennessä.

Kauhavalla oli enimmillään melkein 400 turvapaikanhakijaa. Keskus oli silloin yksi Suomen suurimpia.

– Tämä paikka on ollut meille valmiuden helmi, sanoo SPR:n Länsi-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pekka Annala.

VOKin toimistotilat sijaitsevan entisen lentosotakoulun terveysaseman tiloissa. Annala istuu tyhjässä neuvotteluhuoneessa ja sanoo, että olo on haikea. Pettynytkin.

– Me latasimme Kauhavan vastaanottokeskukseen paljon odotuksia.

Turvapaikanhakijoita Kauhavan vastaanottokeskuksessa 25. syyskuuta 2015.
Ensimmäiset turvapaikanhakijat Kauhavalla olivat lapsiperheitä kaupunginhallituksen toiveen mukaisesti. Enimmillään Kauhavan VOKissa oli lähes 400 asukasta.Isto Janhunen / Yle

Annala kehuu lakkautetun lentosotakoulun tiloja ihanteellisiksi. Tiloja on ollut riittävästi ja ne ovat joustaneet tilanteen mukaan. Kauhavan vastaanottokeskuksella on ollut muun muassa valmius hätämajoittaa 600 turvapaikanhakijaa.

Annala harmittelee myös sitä, että hyvin käynnistynyt yhteistyö Kauhavan kaupungin ja yrittäjien kanssa loppuu lähes alkuunsa. Tarkoituksena oli kouluttaa VOKin asukkaista työvoimaa paikallisiin yrityksiin.

– Meillä on ollut täällä kehittämissuunnitelmia, jotka toteutuessaan olisivat olleet yhteiskunnallisestikin merkittäviä.

Pelot eivät toteutuneet

Vuonna 2015 Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskuksia nousi nopeaan tahtiin ympäri Suomen. Enimmillään niitä oli yli 220 vuonna 2016.

Etelä-Pohjanmaan maakuntakin sai osansa eikä se tapahtunut aivan ilman kipua. Vastaanottotoiminta oli uutta maakunnassa, jossa kiintiöpakolaisiinkaan ei ollut totuttu.

Kauhavalla jotkut olivat tyrmistyneitä. Vasta oli toivuttu pettymyksestä, joka aiheutui lentosotakoulun lakkauttamisesta. Yhtäkkiä selvisi, että “Kenttä” täyttyy turvapaikanhakijoista.

Vihapuhe ryöpsähti isoihin mittoihin. Samaan aikaan, kun Kauhavan kaupunginhallitus pui vastaanottokeskuksen perustamista, kaupungintalon pihalla metelöivät mielenosoittajat.

mielenosoitus
Tunnelma kaupungintalon edustalla oli hyvin jännittynyt syksyllä 2015, kun kaupunginhallitus kokoontui ottamaan kantaa vastaanottokeskukseen.Elina Kaakinen / Yle

Kaupunginhallitus päätyi tiukan äänestyksen jälkeen sanomaan kyllä vastaanottokeskukselle. Vastakkaisen esityksen teki nykysiin perussuomalaisia edustava kaupungivaltuutettu Mika Kankaansyrjä.

Kankaansyrjä on nyt tyytyväinen, että vastaanottotoiminta Kauhavalla lakkaa. Hän näkee sen ennen kaikkea kustannuskysymyksenä.

– Ei siitä kukaan pääse sanomaan, että terveydenhuollon ja opetustoimen kautta heistä on tullut kaupungille kustannuksia.

Kankaansyrjä sanoo, että kauhavalaiset eivät jää kaipaamaan vastaanottokeskusta. Alun kova vastustus ja turvapaikahakijoiden tuloon liittyvät pelot ovat kuitenkin lientyneen.

– Kaikkeen tottuu, summaa Kankaansyrjä.

Pekka Annala ja Kauhavan vastaanottokeskuksen viimeinen johtaja Ari Kokko panevat nyt neljän vuoden jälkeen kauhavalaisten vastarinnan mittoihin.

– Olihan sitä, mutta ei loppujen lopuksi kovin paljon enempää kuin monilla muillakaan vastaanottokeskuspaikkakunnilla.

Miehet tietävät, että osassa ihmisiä kaikki uusi herättää helposti pelkoa. Loppujen lopuksi kauhavalaisten ja turvapaikanhakijoiden yhteiselo on sujunut rauhallisemmin kuin osattiin odottaa.

Kauhavalaisten pelot eivät toteutuneet. Nuoria naisia ei raiskattu. Taloja ei poltettu eikä kauppojen hyllyjä varastettu tyhjiksi. Meno on ollut Kauhavalla rauhallisempaa kuin useissa muissa vastaanottokeskuksissa. Poliisitehtäviäkin on ollut keskimääräistä vähemmän.

Heti ensimmäisenä syksynä vastaanottokeskuksen leipiin ohjaajaksi tullut Ari Kokko on pohtinut syitä.

– Olemme olleet täällä väljästi. Tilaa on ympärillä ja jos päässä on alkanut siristä, on voinut mennä ulos ja rauhoittua. Lisäksi heti alussa Peuran aikana tänne laadittiin säännöt, joiden mukaan toimittiin ja joita piti noudattaa.

Osuuskunta Mamulandia ja muita kokeiluja

Ilkka Peura oli vastaanottokeskuksen ensimmäinen johtaja, joka toi vastaanottotoimintaan paljon kiinnostusta herättäneitä kokeiluja.

Kauhavalle perustettiin muun muassa turvapaikanhakijoiden parlamentti ja asiakkaiden työllistymistä edistämään Osuuskunta Mamulandia. Nimensä osuuskunta sai vastaanottokeskusta lähellä olevan alikulkutunnelin pieleen maalatusta graffitista.

Uudenlaiset toimintamallit saivat innostuneen vastaanoton ja niiden tavoitteita pidettiin tärkeinä. Innovaatiot kiinnostivat tutkijoitakin. Siirtolaisuusinstituutin tutkimuksessa “Onneen ei ole oikotietä tässä maassa: Kauhava ja Kauhavan vastaanottokeskus” on arvioitu kokeilujen merkitystä.

Lopulta kokeilut jäivät lyhyiksi ja Kauhavalla alettiin keskittyä perinteiseen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan. Esimerkiksi osuuskunnan pyörittäminen osoittautui liian työlääksi vastaanottokeskuksen työntekijöille.

Kaisa-Marja Kokon suunnittelema Kauhavan vastaanottokeskuksen logo ja lehden nimi.
Kauhavan vastaanottokeskuksella oli toiminnan alkuvaiheessa oma lehti.Kaisa-Marja Kokko

"Emme ole täällä turistimatkalla"

Kauhavan vastaanottokeskuksen kirjoilla on sen toiminnan aikana ehtinyt olla 2000 turvapaikanhakijaa. Heistä pisimpään lopullisia turvapaikkapäätöksiä odottaneiden aika Kauhavalla on venynyt melkein neljään vuoteen.

Marinin perheen vierailu vastaanottokeskuksessa jäi lyhyeksi. Heille myönnettiin turvapaikka huhtikuussa. Kun Marineilta kysyttiin, minne he haluavat asettua Suomessa asumaan, he vastasivat haluavansa jäädä Kauhavalle.

– Silloin kysyjältä loksahti suu auki, nauraa Norma Marin.

Muilta turvapaikanhakijoita tuli suoraa palautetta.

– He sanoivat, että te nicaragualaiset olette hulluja, kun haluatte jäädä Kauhavalle!

Kauhavalta niin kuin muualtakin pohjoisemman Suomen vastaanottokeskuksista turvapaikanhakijoiden virta on kulkenut kohti pääkaupunkiseutua. Maahanmuuttajat hakeutuvat toistensa yhteyteen pääkaupunkiseudulle.

maahanmuuttajat pöydän ääressä
Suomalaiset jouluherkut maistuvat Norma, Luis ja Luisiana Marinille.Elina Kaakinen / Yle

Marinit ajattelevat toisella tavalla.

– Me emme ole täällä millään turistimatkalla, huomauttaa Nicaraguassa valtionhallinnossa työskennellyt Norma Marin.

Marinit päätyivät hakemaan turvapaikkaa Suomesta, koska tiesivät, että Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista valtioista. Kauhavalle he haluavat jäädä, koska uskovat, että pienellä paikkakunnalla kielen oppiminen sujuu helpommin.

Kauhavalta he uskovat myös löytyvän sitä, mitä kaikkein eniten etsivät - rauhaa ja turvallisuutta.

Nyt nicaragualaisperhe asuu viihtyisässä vuokra-asunnossa Kauhavan keskustassa. Lyhyestä ajasta vastaanottokeskuksessa heillä on vain hyvää sanottavaa.

– Helsingissä meillä oli vain yksi pieni huone. Kauhavan vastaanottokeskuksessa pääsimme perheasuntoon, jossa oli oma keittiö ja mahdollisuus tehdä itse ruokaa.

Mukana syntymässä ja kuolemassa

Viimeiset turvapaikanhakijat Kauhavan vastaanottokeskuksesta lähtivät muihin keskuksiin marraskuussa. Toiminnan alasajo alkoi jo kuukausia sitten.

Keskus pantiin rytinällä ja kovalla kiireellä pystyyn, kun turvapaikanhakijoita vyöryi Suomen rajalle ja rajan yli.

Jos oli kiirettä aluksi, kiirettä on ollut myös lopuksi. Vuokrasopimus päättyy vuoden vaihtuessa ja sitä ennen paikat pitää saada kuntoon ja tyhjiksi.

Ari Kokko ja Minna Torkkola katsevat ikkunasta ulos.
Ari Kokko ja Minna Torkkola palvelevat loppuun asti. Kovassa käytössä olleiden tilojen tyhjentäminen ja ennnallistaminen on ollut kova urakka.Pasi Takkunen / Yle

Perheasunnoissa on juuri päättymässä iso maalausurakka, josta on vastannut vastaanottokeskuksen ohjaaja Minna Torkkola. Hän tuli töihin vastaanottokeskukseen ensimmäisenä syksynä.

– Tämä on ollut yksi opettavaisimmista ajanjaksoista elämässäni.

Työskentely turvapaikanhakijoiden parissa on ollut antoisaa ja rikasta, raskastakin. Vastaan on tullut kovia ihmiskohtaloita.

– Välillä on pitänyt tehdä töitä, ettei ole kantanut niitä mukanaan.

Torkkola herkistyy muistelemaan neljää mennyttä vuotta. Hän on saatellut matkalle kotiin kuolemaan lähtevän miehen ja ollut paikalla Ifra-tytön syntymän hetkellä. Hän on myös se "Minna", joka otti nicaragualaiset halaukseensa tyhjällä rautatieasemalla maaliskuussa.

Kaiken vastaanottokeskuksessa kokemansa hän kiteyttää yhteen sanaan:

– Elämää.

Kirkko täyttyi turvapaikanhakijoista

Kauhavalaisten Carita ja Risto Mäen omakotitalon keittiössä on iloinen kielten sekamelska. Nicaragualaiset ovat tulleet ystäväperheensä luokse kylään.

– He ovat meille kuin omia lapsia, sanoo Carita Mäki.

Kun Marinit eivät puhu englantia, on espanjaa osaava Carita Mäki heille korvaamaton apu monissa käytännön asioissa. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin ystävyys.

Mäet kuuluvat vastaanottokeskuksen vapaaehtoisrenkaaseen. Risto Mäki on hiljattain jäänyt eläkkeelle Kauhavan luterilaisen seurakunnan papin virasta.

Kauhavalla seurakunnat ovat kantaneet vastuun vapaaehtoistyöstä. Toimintaa turvapaikanhakijoille ovat järjestäneet sekä vapaakirkko, helluntaiseurakunta että evankelisluterilainen seurakunta.

Carita Mäki ja Risto Mäki
Carita ja Risto Mäen arki on kansainvälistä. he ovat avanneet kotinsa oven turvapaikanhakijoille ja myös vaihto-oppilaille.Elina Kaakinen / Yle

Mäet kertovat, miten kaikki alkoi syksyllä 2015, lokakuun 24. päivän iltana.

– Se oli yksi urani merkillisimpiä iltoja, muistelee Risto Mäki.

– Meillä oli Raamattuopiston gospel-ilta. Ajattelimme Caritan kanssa, että sinne voisi kutsua myös turvapaikanhakijoita, jos vaikka joku haluaisi tulla mukaan.

Carita Mäki vei vastaanottokeskukseen pienen arabiankielisen ilmoituksen kirkkoillasta. Ennen tapahtuman alkua kirkolta lähdettiin toiveikkaasti kolmella henkilöautolla hakemaan turvapaikanhakijoita.

– Kun tulin VOKin pihaan, siellä oli yli sata ihmistä odottamassa kyytiä. Soitin Ristolle, että nyt äkkiä sieltä kirkosta kaikki kynnelle kykenevät autoilla tänne.

Risto Mäki kertoo, miten turvapaikanhakijoita alkoi tulla "ovista ja ikkunoista" kirkkoon. Heitä tuli lopulta 120.

– Heitä oli kaiken värisiä ja monin eri tavoin pukeutuneita. He osallistuivat ja taputtivat käsiään, vaikka eivät ymmärtäneet puhetta. Kuin olisi elokuvaa katsellut - tuntui, että onko tämä totta ollenkaan.

Rinnalla kulkemista ja välittämistä

Kirkkoillan jälkeen Mäet ovat olleet mukana järjestämässä turvapaikanhakijoille monenlaista ohjelmaa ja tekemistä. Käytännössä vapaaehtoistyö on ollut välittämistä ja rinnalla kulkemista. Mäkiä siihen on kannustanut kristillinen usko.

He sanovat ymmärtävänsä, että Kauhavalla turvapaikanhakijoihin on suhtauduttu varauksellisesti. Kumpikin kertoo itsekin olleensa ennakkoluuloinen ja jopa pelänneensä, kun tuli tieto, että Kauhavalle tulee satoja turvapaikanhakijoita.

– Mutta kun heihin on päässyt tutustumaan, on voinut huomata, että he ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin täällä, toteaa Risto Mäki.

– Eikä mitään pahaa ole tapahtunut, kaikki on mennyt hyvin, jatkaa Carita Mäki.

Mäkien ja Marinien tiet kohtasivat pian sen jälkeen kun Marinit olivat tulleet vastaanottokeskukseen. Vapaaehtoisten whatsapp-ryhmään tuli viesti, että VOKkiin on tullut espanjaa puhuva perhe ja kysymys, voiko joku mennä heitä tervehtimään.

Norma ja Luis Marin kertovat, miten Carita Mäki tuli heidän asuntoonsa energisenä ja iloa säteillen. Siitä alkoi ystävyys.

– Mäet ovat täällä Kauhavalla kuin vanhemmat meille ja isovanhemmat Luisianalle.

Minna Torkkola maalaa huonetta.
Perheasunnot on saatu kunnostettua maalaamalla. Minna Torkkola kiittelee asukkaita siitä, että mitään ei ole neljän vuoden aikana tahallaan rikottu.Pasi Takkunen / Yle

Suvaitsevaisuuden korkeakoulu

Ohjaaja Minna Torkkola pistää vastaanottokeskuksessa siveltimen pönttöön. Urakka alkaa olla valmis. Neljän vuoden aikana syntyneet asumisen jäljet on peitetty valkoisella maalilla.

Kaikki ei ole kuitenkaan niin kuin ennen.

– Aluksi en uskaltanut kulkea kylällä SPR:n liivi päällä. Vastustus oli kovaa ja pahaa, en halunnut ärsyttää ihmisiä, muistelee Torkkola.

Hän on jättänyt alkuvaiheen pahat puheet ja ilkeät juorut omaan arvoonsa.

– Meillä ihmisillä on erilaisia näkemyksiä. Toiset eivät hyväksy muista kulttuureista tulevia, toiset haluavat auttaa heitä.

Torkkola arvioi, että ensimmäisen vuoden jälkeen ilmapiiri paikkakunnalla alkoi aika nopeasti muuttua. Hän on jo pitkään kulkenut kylällä punainen liivi päällään.

Torkkola uskoo, että tuvapaikanhakijoiden tulo Suomeen ja heidän olemisensa täällä on ollut suorastaan suvaitsevaisuuden korkeakoulu - ei vain kauhavalaisille vaan ihan kaikille suomalaisille.

Toiminnanjohtaja Pekka Annala ajattelee samansuuntaisesti.

– Vastaanottotoiminta on muokannut asenneilmastoa parempaan suuntaan.

Kadulla menee autoja Kauhavan kaupungissa.
Turvapaikanhakijat toivat paljon väriä Kauhavan katukuvaan. Nyt kylänraitti on taas harmaa,Pasi Takkunen / Yle

Johtaja Ari Kokko haluaa kiittää kauhavalaisia.

– Kyllä kiitos kuuluu myös heille siitä, että kaikki täällä on mennyt hyvin.

Vastaanottokeskus Kauhavalla suljetaan lopullisesti joulukuun viimeisenä päivänä. Viimeiseksi työkseen Kokko laskee SPR:n lipun vastaanottokeskuksen lipputangosta.

Klo. 12:24: Korjattu Nicaraguan pääkaupungin nimi.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus