Suomen ensimmäisten sukkien jäänteet löytyivät Kaarinan muinaiskirkon haudasta – Keski-Euroopan muotivillitykset kulkeutuivat Aurajokilaaksoon jo varhaiskeskiajalla

Lauta-arkussa maanneen vainajan vaatetus poikkeaa muista aikakauden hautalöydöistä Suomessa.

Kotimaa
Arkeologit tekevät kaivausta.
Ravattulan kirkon jäännökset löytyivät Aurajokilaaksosta vuonna 2013. Arkistokuva.Juhana Ahlamo

Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä on löytynyt Suomen vanhimpien kangassukkien jäänteet. Löytö varmistui laboratiivisissa tutkimuksissa. Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tutkinut aluetta vuosikymmenen alkupuolelta lähtien.

Sukat tunnistettiin haudasta, joka kuului 160–165 cm pitkälle naiselle. Vainaja on haudattu 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa Ravattulan kirkon viereen lauta-arkussa.

Sukkalöytö on ainutlaatuinen Suomessa. On ylipäänsä harvinaista, että esihistoriallisessa ruumishaudassa on säilynyt jäänteitä edes jonkinlaisista vainajan sääriverhoista, kerrotaan Turun yliopiston tiedotteessa.

Keskieurooppalaisia muotivaikutteita

Parhaat vastineet Ravattulan löydölle löytyvät Keski-Euroopasta. Punaiset kangassukat viestivätkin varhaisista keskieurooppalaisista muotivaikutteista Aurajokilaaksossa rautakauden ja keskiajan taitteessa.

Vainajan oikean säären alla säilynyttä vanutettua villakangasta ja kuviollista lautanauhaa.
Vainajan oikean säären alla säilynyttä vanutettua villakangasta ja kuviollista lautanauhaa. Sue Salminen / Turun yliopisto

Tekstiileihin perehtynyt arkeologi Jaana Riikonen havaitsi vainajan molempien säärien kohdalta vanutetusta villakankaasta valmistettujen sukkien jäännöstä sekä säärten alle kiertyvää kapeaa kuviollista lautanauhaa. Toisen säären kohdalla myös nauhan koristeelliset päät olivat säilyneet.

Nauha oli kiinnitetty polven alapuolelle, ja säärtä ympäröivä sukkakangas jatkui polven päälle. Kangasta oli säilynyt laajimmillaan yhtenäisenä noin 18 cm:n pituudelta. Tutkija pitää todennäköisenä, että sama kangas on jatkunut jalkaterään asti.

Jo aikaisemmin on paljastunut, että vainaja oli puettu villamekkoon, joka myös poikkeaa selvästi muista tunnetuista aikakauden hautalöydöistä Suomessa.

Ravattulan Ristimäellä sijaitsevat Suomen vanhimman tunnetun kirkon jäännökset. Kirkon käyttö ajoittuu ristiretkiajan ja keskiajan taitteeseen 1100-luvun loppupuolelle ja 1200-luvun alkuun, aikakauteen ennen Suomen seurakunnallista järjestäytymistä. Kirkon kivijalan lisäksi paikalta on löydetty laaja kirkkomaa ja mäkeä kiertäneen aidan kiviperustus.

Lue lisää:

Ravattulan Ristimäen kirkon kaivauksille 250 000 euron apuraha

Ristimäen vainajat valottavat varhaiskristillisyyttä – hiuksista harotaan vihiä elintavoista