Saako uudeksi vuodeksi toivoa maailmanrauhaa, entä onko Suomella edelleen rooli sen rakentajana, Jaakko Iloniemi?

Moni aseita rajoittava sopimus on raukeamassa. Valtioiden välinen luottamus on vähentynyt ja aseteknologia kehittyy vauhdilla.

kansainväliset sopimukset
Diplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi
Liki neljäkymmentäviisi vuotta sitten Jaakko Iloniemi johdatti portaita pitkin valtioiden päämiehiä Finlandia-talon saliin.Juha Kivioja / Yle

Siihen on syynsä, miksi tapaamme Jaakko Iloniemen juuri Finlandia-talolla.

Entinen diplomaatti johti järjestelyjä, kun Suomi isännöi täällä Ety-kokousta vuonna 1975. Se oli lähtölaukaus sille, että Suomesta kasvoi rauhanvälityksen suurvalta ja maailman johtajien kohtauspaikka.

Etykin jälkeen Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton (Venäjän) johtajat, ovat tavanneet Suomessa kolme kertaa, viimeksi vuonna 2018. Presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008.

Voiko pienellä maalla olla jatkossakin rooli rauhanvälittäjänä?

Iloniemi on oikea henkilö vastaamaan kysymykseen, koska hän on toiminut muun muassa Ahtisaaren neuvonantajana ja myöhemmin työtoverina tämän perustamassa konfliktienratkaisujärjestössä CMI:ssä.

Monin paikoin levottomuudet ovat alkaneet lisääntyä. Samaan aikaan moni pitkäaikainen aseidenriisuntaan tähtäävä sopimus on päättymässä.

Uuden vuoden alussa on tapana toivoa kaikkea hyvää, kuten maailmanrauhaa. Millaiset mahdollisuudet siihen on nyt? Pyysimme Iloniemeä arvioimaan, millaiseksi maailma ilman sopimuksia on muuttumassa ja voiko Suomi vaikuttaa siihen.

Sopimukset kaatuvat

Lista kaatuneista tai kaatuvista kansainvälisistä sopimuksista on pitkä. Luettelo tärkeimmistä kansainvälisistä sopimuksista on jutun lopussa.

Neuvottelut strategisten ydinaseiden rajoittamiseksi alkoivat Helsingissä viisikymmentä vuotta sitten. Niiden seurauksena Neuvostoliitto ja Yhdysvallat rajoittivat merkittävästi strategisia ydinaseitaan. Sittemmin ydinaseita alettiin vähentää ja syntyi START-sopimus. Uusin START umpeutuu vuonna 2021, eikä sen jatkamisesta ole mitään varmuutta.

Keskipitkänmatkan ohjukset Euroopassa kieltävä INF-sopimus päättyi syksyllä 2019, Iranin ydinsopimus vuonna 2018. Seuraavaksi saattaa kaatua valvontalentoja koskeva niin sanottu Open Skies eli Avoin taivas -sopimus.

Open Skies -sopimuksen mahdollinen loppuminen on tavallaan Suomelle erityinen tappio, sillä se kuuluu Etyjin asevalvontajärjestelmään. Etyj on puolestaan Etykin työtä jatkava Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.

Ympäristö- ja kauppasopimusten tilanne ei ole sen lohdullisempi.

Madridin ilmastokokous päättyi joulukuussa laihoihin tuloksiin. Maailman kauppajärjestö WTO ei toimi enää entiseen malliin. Britannian EU-ero on enää sinettiä vaille.

Iloniemi pitää hyvin huolestuttavana sitä, että yhteiset sopimukset murentuvat.

– Jos emme kykene sopimaan yhdessä, silloin toimenpiteet jäävät kunkin maan sisäpolitiikan varaan ja kaikki epäilevät toisiaan fuskaamisesta.

87-vuotiaalla veteraanidiplomaatilla on kuitenkin selkeä käsitys, miksi tähän on tultu ja mitä uusi vuosikymmen tuo tullessaan.

Valokuvassa Urho Kekkonen kysyy jotain Jaakko Iloniemeltä Ety-huippukokouksessa.
Jaakko Iloniemi (toinen vasemmalta) muistelee, että Kekkonen kysyi häneltä lisätietoja paperissa olevaan tekstiin. Kuva otettu Ety-kokouksessa. Jaakko Iloniemen yksityisarkisto.

Ydinaseiden leviäminen on suuri uhka

Iloniemi arvioi, että ei ole lainkaan yksinkertaista sanoa, kenen syytä sopimusten kaatuminen on. Yksittäisiä valtioita suurempi syy voi olla se, että kahdenvälisten sopimusten aika vain on ohi.

Ne sopimukset, jotka toimivat aikoinaan Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kesken, eivät toimi enää, koska USA:n ja Venäjän rinnalle on tullut kolmas sotilaallinen suurvalta: Kiina.

Lisäksi monilla aloilla tekniikka on mennyt niin paljon eteenpäin, että se on tehnyt vanhoista sopimuksista osin tarpeettomia.

Open Skies -sopimus on tästä hyvä esimerkki. Sopimus sallii yli kolmenkymmenen maan tehdä valvontalentoja toistensa alueella turvallisuuden ja luottamuksen lisäämiseksi.

Pienet maat, kuten Suomi ja Ruotsi, puolustavat sopimusta sitkeästi. Iloniemi kuitenkin arvioi, että isot valtiot eivät pidä sopimusta enää kovin tärkeänä. Ne yksinkertaisesti voivat valvoa toisiaan muutenkin.

 Iskander  -ohjusta asetetaan laukaisualustalle.
Venäjän armeija asettaa Iskander-ohjusta laukaisualustalle.TASS / AOP

– Suurilla mailla on tehokkaita satelliitteja, jotka ovat hyvin tarkkoja. Pienillä mailla tätä etua ei ole.

Aseteknologian kehitys saattaa koitua myös START-sopimuksen kohtaloksi. Sopimus rajoittaa strategisten ydinkärkien määrää ja sen voimassaolo lakkaa vuonna 2021.

Venäjä haluaa neuvotella sopimuksen jatkosta, mutta Yhdysvallat epäröi. Iloniemi arvioi, että epäröinnin syynä on Venäjällä kehitetyt uudet asejärjestelmät, jotka eivät kuulu sopimuksen piiriin.

– Ovatko uudet asejärjestelmät niin tärkeitä, että ne tekevät START-sopimuksen jatkamisen mahdottomaksi vai onko löydettävissä joku muu ratkaisu? hän pohtii.

Venäjä on kehittänyt muun muassa uuden mannertenvälisen Sarmat-ohjuksen sekä Avangard-taistelukärjen.

Julkisuudessa on keskusteltu paljon myös elokuussa 2019 päättyneestä INF-sopimuksesta. Sopimus kieltää maasta laukaistavat lyhyen ja keskipitkän matkan ohjukset Euroopassa.

Iloniemi ei pidä sopimuksen loppumista kovin merkittävänä asiana. Ohjuksia joka tapauksessa jo on, Venäjällä Kaliningradissa ja Yhdysvalloilla laivoissa ja lentokoneissa. Hän uskoo myös, ettei yksikään Länsi-Euroopan maa niitä maaperälleen ottaisikaan.

Sen sijaan erityisen huolestuttavana Iloniemi pitää ydinaseiden mahdollista leviämistä uusiin maihin, esimerkiksi Iraniin. Suomessa ydinaseet ovat hänen mukaansa jääneet aivan liian vähälle huomiolle.

– Jos Iran kehittää ydinaseen, myös Saudi-Arabia saattaa kehittää ydinaseen. Jos Saudi-Arabia kehittää ydinaseen, Turkki tekee samoin.

Diplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi kotonaan Helsingissä 19.12.2019
Jaakko Iloniemi on huolestunut erityisesti ydinaseista. Hän ei usko, että Suomella on enää mitään asemaa niihin liittyvissä neuvotteluissa. Juha Kivioja / Yle

Sopimusten tekeminen on vaikeaa

Jaakko Iloniemi on toiminut muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana, Sitran projektipäällikkönä ja tukenut presidentiksi sekä demari- että kokoomustaustaista ehdokasta.

Iloniemen askel Finlandia-talon käytävällä kulkee jo aavistuksen vaivalloisesti mutta ajatus entiseen malliin.

Hän sanoo seuraavansa maailman menoa edelleen useita tunteja päivässä, lähinnä tiedotusvälineiden kautta. Lukemistoon kuuluu myös sellaisia yhdysvaltalaisia julkaisuja, jotka suhtautuvat presidentti Trumpiin myötämielisesti. Niitä harva suomalainen lukee.

Uusi vuosikymmen alkaa heti Yhdysvaltain presidentinvaaleilla. Presidentin valinta on tärkeä suunnannäyttäjä, mutta hän ei lähde arvailemaan, pääseekö Trump jatkokaudelle.

– Yhtä hyvin voisi heittää kruunaa ja klaavaa.

Iloniemellä on kuitenkin hyvä tuntuma siihen, kuinka vaalit Yhdysvalloissa voitetaan. Hän oli Suomen suurlähettiläänä Washingtonissa Jimmy Carterin ja Ronald Reaganin kausilla.

Carter ei päässyt toiselle kaudelle. Yksi syy saattoi olla se, että tämä takertui pieniin asioihin, kun taas Reagan veti isoja linjoja ja esiintyi mielellään kansanjoukkojen edessä.

Valokuvassa Jaakko Iloniemi tapaa Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin.
Jaakko Iloniemi arvosti Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagania suurten linjojen vetäjänä. Iloniemi oli Suomen suurlähettiläänä Yhdysvalloissa Reaganin presidenttikauden alussa 1980-luvulla.Jaakko Iloniemen yksityisarkisto.

Yhdysvalloissa talous ja työllisyys vaikuttavat merkittävästi äänestyspäätöksiin. Niihin vaikuttavat myös maan joutuminen kansainvälisiin selkkauksiin.

Trump on vähentänyt maansa sitoumuksia maailmalla, kuten jo Barack Obama teki. Iloniemi uskoo, että juuri sitä äänestäjät haluavat.

Kolikko saattaa kääntyä Trumpin hyväksi senkin vuoksi, että demokraatit eivät ole vielä onnistuneet löytämään luottamusta herättävää vastaehdokasta Trumpille.

Euroopan osalta Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputuloksella on paljonkin merkitystä sekä kauppasuhteiden että Naton kautta. Kauppasuhteita sekoittaa myös Britannian todennäköinen lähtö EU:sta.

Britannian konservatiivien vaalivoitto oli niin suuri, että se yllätti Iloniemenkin.

Presidentti Trump on tviitannut upeasta kauppasopimuksesta Britannian kanssa, mutta siihen Iloniemi suhtautuu epäilevästi. Sopimusten tekeminen on vaivalloista puuhaa.

– On yksi asia puhua ja aika lailla toinen, kun ruvetaan pykälä pykälältä sopimusta rakentamaan.

Kansa ei hyväksy Natoa – vetoomuksista huolimatta

Uusi vuosikymmen ei voi alkaa ilman uutta Nato-keskustelua, johon Iloniemi varmasti osallistuu.

Tunnetut ruotsalaiset ja suomalaiset ulkopolitiikan tekijät julkaisivat viime vuonna vetoomuksen Nato-jäsenyyden puolesta. Iloniemi oli yksi allekirjoittajista.

Vetoomus näyttää menneen pieleen, sillä suomalaisten enemmistö torjuu edelleen Nato-jäsenyyden joulukuisessa HS-gallupissa (siirryt toiseen palveluun). Jopa siinä tapauksessa, että Ruotsi liittyisi Natoon, Suomessa vastustajia olisi kannattajia enemmän.

Iloniemi sanoo tulleensa vähitellen siihen tulokseen, että jäsenyyshanke ei etene, koska kansan enemmistö ja poliittinen johto eivät jäsenyyttä kannata.

Suomen puolustamisen kannalta hän nostaa etusijalle puolustusyhteistyön Ruotsin kanssa, joka on kehittynyt kovaa vauhtia.

– Yhteistyö on aika lähellä puolustusliittoa. Siinä on tehty kaikki sen eteen, että voidaan päättää velvoittavasta yhteistoiminnasta.

Julkisuudessa on arveltu, että Suomen tuleva hävittäjähankinta paljastaa, millaisia yhteistyökumppaneita Suomi ensisijaisesti hakee. Toisin sanoen, jos Suomi valitsee ruotsalaisen hävittäjän, silloin vaaka kallistuisi pohjoismaisen yhteistyön suuntaan. Jos taas valitaan amerikkalainen F-35, suunta olisi Nato. Muut ovat siltä väliltä.

Iloniemi ei tähän usko. Hän muistuttaa, että jo nykyisen Hornetin valinnan uskottiin viitoittavan tien Natoon. Näin ei käynyt, eikä käy nytkään, vaikka Suomi valitsisi amerikkalaisen F-35-hävittäjän, Iloniemi arvioi.

– Lisäksi Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on sanonut useaan kertaan, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö ei riipu siitä, minkä koneen Suomi valitsee.

Valokuvassa Urho Kekkonen, Jaakko Iloniemi, Keijo Korhonen ja lehdistön edustaja. Kuva otettu Unkarissa.
Urho Kekkonen, Jaakko Iloniemi (kolmas vasemmalta) ja Keijo Korhonen (oikealla) valtiovierailulla Unkarissa vuonna 1976. Kuvassa on myös henkilö, jonka nimi ei ole tiedossa. Jaakko Iloniemen yksityisarkisto.

Ilmastonmuutos on valtava haaste

Iloniemen mukaan alkavan vuosikymmenen toinen suuri haaste ydinaseiden lisäksi on ilmastonmuutos. Hän nostaa esille ydinvoiman, joka ei ole saanut EU:n ekoleimaa. Iloniemen mukaan se hankaloittaa ydinvoiman rahoittamista ja sitä kautta ilmastonsuojelua.

– Tämän vuoksi muut toimenpiteet ovat sitäkin keskeisempiä, mutta niiden riittävyys on kyseenalainen.

Ilmastonsuojelu ei etene, koska hiilestä riippuvaiset maat ovat Iloniemen arvion mukaan haluttomia rajoittamaan päästöjä. Lisäksi kehitysmaat katsovat, että niiden pitäisi saada teollisuusmailta suurempi korvaus ilmastonsuojelusta, koska nämä ovat jo ehtineet saastuttaa ilmastoa vuosisatoja.

Mitä tästä sitten seuraa? Monien muiden tavoin Iloniemi arvioi, että ilmastokriisistä seuraa kansainvaelluksia, koska osa maapallosta tulee elinkelvottomaksi joko kuivuuden tai tulvien vuoksi.

– Tilannetta pahentaa vielä väestönkasvu juuri niissä maissa, joissa ei ole riittävästi työmahdollisuuksia.

Moni asia on nyt paremmin kuin ennen

Eikö tilanne vaikuta aika synkältä?

Iloniemen mukaan olisi suuri yllätys, jos Suomi onnistuisi alkavalla vuosikymmenellä välittämään merkittäviä kansainvälisiä sopimuksia, koska maailma on muuttunut.

– Välittäjän roolia ei helpolla synny kenellekään, sillä kaksinapaisesta maailmasta on siirrytty moninapaiseen.

Olennaista on myös se, että EU:n yhteenkuuluvuus on heikentynyt. Yhtenä syynä on brexit ja toisena se, että muun muassa Puola ja Unkari eivät noudata kaikkia sopimuksia, joihin ne ovat sitoutuneet.

Uhkuvia on paljon, mutta myönteistäkin on tapahtunut, Iloniemi muistuttaa. Presidentti Sauli Niinistö on onnistunut jatkamaan Suomen roolia sillanrakentajana solmimalla suhteet suurvaltojen johtajiin.

Lisäksi hän muistuttaa, että YK:n asettamista vuosituhattavoitteista on saavutettu aika monia.

– Selvää parannusta on peruskoulutuksessa, terveydenhoidossa ja ympäristötietoisuudessa, mikä on johtanut kierrätyksen lisääntymiseen.

Kaikesta huolimatta Iloniemi arvioi, että ihmiskunnalla olisi kykyä ratkoa vaikeitakin ongelmia, jos ne pystyvät luomaan yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia.

Entä se maailmanrauha, sopiiko sitä vielä toivoa?

– Ilman muuta. Se on aina ajankohtainen.

Ydinasesopimukset taulukkografiikka
Lasse Isokangas / Yle

Lue lisää:

Madridin ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin

Lukijat kertovat, mikä ydinaseissa juuri nyt pelottaa: oikukas hallitsija, vahinkolaukaisu tai kärjistynyt kriisi

Ulkoministeriö: Maailma muuttuu paremmaksi (siirryt toiseen palveluun)

Korjaus 2.1. 2020 klo 12:17: "... koska kansan enemmistö ja poliittinen johto sitä vastustavat" muutettu muotoon "... koska kansan enemmistö ja poliittinen johto eivät jäsenyyttä kannata".