Saksalaisjärjestöt peräävät Suomelta valtio-omistajan vastuuta: Fortumin ostama Uniper päästää enemmän hiilidioksidia kuin koko Suomi

Uniper on uhannut Alankomaita korvauskanteella hiilikiellon takia, ja suunnittelee nyt uuden hiilivoimalan avaamista Saksaan.

Fortum
Ilmakuva voimalaitoksesta Ruhrin laaksossa.
Uniper rakentaa Datteln 4 -hiilivoimalaa Dortmundin lähelle.Hans Blossey / AOP

Hiilen polttamisesta luopuminen etenee vauhdilla läntisessä Euroopassa.

Alankomaiden senaatti vahvisti viime viikolla lain, joka kieltää hiilen polttamisen energiaksi vuodesta 2030 alkaen. Samaan aikaan Saksassa valmistellaan hiilestä luopumista vuoteen 2038 mennessä.

Alankomaiden päätös tarkoittaa, että maan viisi hiilivoimalaa joudutaan luultavasti sulkemaan, ellei kivihiiltä onnistuta polttoaineena korvaamaan esimerkiksi biomassalla.

Maasvlakten uudehkon hiilivoimalan omistava Uniper-yhtiö uhkasi ennen lain hyväksymistä hakea kansainvälisen välimiesoikeuden kautta valtiolta korvauksia investoinnin menetetyn arvon takia.

Saksalaisen energiayhtiön Uniperin pääomistaja on suomalaisyhtiö Fortum.

– Iso muutos ei voi tapahtua vain yhden osapuolen kustannuksella, eli tässä tapauksessa sen, joka on investoinut voimaloihin, kommentoi Uniperin viestintäjohtaja Georg Oppermann sähköpostitse.

Uniper ei ole vielä jättänyt korvausvaadettaan, mutta se vetoaa omistajan etuun. Vaade perustuisi kansainväliseen energiaperuskirjaan, joka suojaa energia-alan investointeja ja jonka kaikki EU-maat ovat allekirjoittaneet.

Peruskirjan nojalla yhtiö voi haastaa ulkomaisen valtion välimiesoikeuteen ja vaatia vahingonkorvauksia, jos esimerkiksi lainsäädännön muutos alentaa sen tuotantolaitoksen arvoa vähentämällä tuottoja tulevaisuudessa.

– Uniperin vastuullisena johtona meidän on tehtävä kaikkemme turvataksemme laillinen asemamme, suojataksemme työntekijöitämme ja osakkeenomistajiemme etua, Oppermann sanoo.

Uniperin voimalaitos Schkopaussa Saksassa.
Uniperin voimalaitos Schkopaussa SaksassaMario Hommes / AOP

Uniperin suurin osakkeenomistaja on energiayhtiö Fortum, joka ilmoitti lokakuussa kasvattavansa Uniper-omistuksensa 49,9 prosentista yli 70 prosenttiin. Suomen valtio omistaa hieman yli puolet Fortumista.

– Me emme osallistu heidän päätöksentekoonsa, vaan tämä (korvauskanne) kuuluu johdon päätettäviin asioihin, sanoo johtaja Pauliina Vuosio Fortumin viestinnästä.

Fortumilla on toistaiseksi vain yksi paikka Uniperin hallintoneuvostossa. Uusimpien osakekauppojen jälkeen Uniperista tulee Fortumin tytäryhtiö, joka siirtyy käytännössä emoyhtiön määräysvaltaan.

Fortum lupasi omistuksen lisäämisen yhteydessä, että se ei ota Uniperia suoraan määräysvaltaansa kahteen vuoteen. Fortumin mukaan omistajayhtiö voi ainakin siihen saakka vedota siihen, että Uniperin toimiva johto päättää itse omista linjauksistaan. Kuten siitä, ottaako Uniper käyttöön uuden hiilivoimalan Saksassa.

Saksan uusin hiilivoimala

Uniper on rakentanut Datteln 4 -kivihiilivoimalaa Dortmundin lähistölle jo yli kymmenen vuotta. Uniperin johto arvioi, että voimala saadaan useiden viivästysten jälkeen tuotantokäyttöön ensi kesänä.

Uniper jatkaa Dattelnin loppuunsaattamista huolimatta siitä, että Saksa päätti syyskuussa ajaa alas hiilivoiman tuotannon vuoteen 2038 mennessä.

– Meidän mielestämme Datteln 4:llä on paikkansa, Fortumin Vuosio sanoo.

Jos ja kun hiiltä joudutaan Saksassa joka tapauksessa vielä lähivuodet polttamaan, Vuosion mukaan on parempi polttaa sitä tehokkaammassa laitoksessa ja sulkea samassa suhteessa vanhempaa tuotantoa. Uuden ja ison, 1 050 megawatin laitoksen on määrä saada hiilestä irti enemmän energiaa kuin vanhat.

Toisin kuin Hollannissa, Saksassa valmisteilla oleva lainsäädäntö hiilen polttamisen lopettamiseksi lupaa korvauksia hiilivoimaloiden omistajille. Saksan hallitus ei ole vielä antanut asiasta lopullista lakiesitystä.

Uniperin hiilivoimala Großkrotzenburgissa, Saksassa.
Uniperin hiilivoimala Großkrotzenburgissa, Saksassa.AOP

Uutistoimisto Reutersin näkemän lakiesitysluonnoksen mukaan Saksa aikoo ryhtyä sulkemaan voimaloita pakolla vasta vuodesta 2026 alkaen.

Lakiluonnos ei estäisi Uniperia käynnistämästä Dattelnin voimalaa, sillä se on saanut toimiluvan ennen Saksan hallituksen periaatepäätöstä lähteä ajamaan hiilivoimaa alas.

Järjestöjen lähetystö lobbasi Helsingissä

Uniperin toimet Dattelnin ja Maasvlakten hiilivoimaloiden suhteen ovat herättäneet vastustusta Saksan ja Hollannin ympäristöjärjestöissä.

Ne lähettivät viime viikolla karvalakkilähetystön Helsinkiin vetoamaan Fortumiin ja sen valtio-omistajaan Uniperin pään kääntämiseksi.

– Tässä on kyse johdonmukaisuudesta. Valtion omistamien yhtiöiden toiminnan pitää olla linjassa hallituksen ajaman politiikan kanssa, sanoo Sebastian Rötters saksalaisesta Urgewald-järjestöstä.

Suomen hallitusohjelma tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Silloin ilmakehään ei saisi Suomessa päästää enemmän kasvihuonekaasuja kuin metsät ja muut hiilinielut pystyvät sieltä sitomaan. Hiilen poltosta on Suomessa päätetty luopua jo 2029.

Ympäristöväen mielestä hallituksen ilmastolinjauksen pitäisi näkyä myös sen omistajaohjauspolitiikassa.

Järjestöt vetoavat hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan valtionyhtiöiden pitäisi ottaa huomioon myös toimintansa "ympäristölliset vaikutukset".

– Uniper on nyt Fortumin ja Suomen valtion tehokkain keino ajaa edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Sen avulla voidaan tehdä paljon enemmän kuin kotimaisilla toimilla, Rötters sanoo.

Uniperin hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 59,5 miljoonaa tonnia, eli noin kolme miljoonaa tonnia enemmän kuin koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt.

Tosin reilu 40 prosenttia Uniperin päästöistä aiheutui yhtiön Venäjällä sijaitsevista voimalaitoksista.

Tilastografiikka
Uniper, Fortum, Tilastokeskus, Harri Vähäkangas / Yle

Saksalaisjärjestöt aikovat aloittaa uuden oikeusprosessin Uniperia vastaan Dattelnin voimalan käynnistämisen takia.

Ympäristöjärjestö Bundin laskelmien mukaan voimalan käynnistäminen johtaisi päästöjen kasvuun, sillä se korvaisi osittain myös hiilen polttoa puhtaampaa maakaasua. Tämä johtuu siitä, että hiili on ollut polttoaineena kaasua edullisempaa.

– Käynnistämisestä seuraisi monen vuoden jakso, jossa asiaa käsitellään oikeudessa ja julkisuudessa. Aiomme myös järjestää mielenosoituksia, joissa heilutetaan Suomen ja tietysti Saksan lippuja, sanoo Thomas Krämerkämper Bundista.

Hollannin korkein oikeus: Valtiolla velvollisuus vähentää ilmastopäästöjä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi

Fortum ja valtio "vuoropuhelussa" Uniperista

Saksalaisdelegaatio vieraili Helsingissä samana päivänä kun Sanna Marinin (sd.) hallitus vannoi virkavalansa.

Edellisen hallituksen pääministeri Antti Rinne (sd.) ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) joutuivat eroamaan Postin omistajaohjauksesta virinneen poliittisen jupakan seurauksena.

Marinin hallituksessa omistajaohjauksesta vastaa Tytti Tuppurainen (sd.).

Paatero sanoi lokakuussa, että Fortum osti enemmistön Uniperista, jotta se voi muuttaa saksalaisyhtiötä sisältäpäin kirimään ilmastotoimiaan ja pyrkimään kohti hiilineutraaliutta. Paateron mukaan Fortum on ”sitoutunut Suomen kaikkiin päätöksiin”.

Fortumilta ei haluta tarkemmin kommentoida, millaisia keskusteluita valtio-omistajan kanssa on käyty Uniperista. Pauliina Vuosio vahvistaa, että aiheesta on puhuttu.

– Meillä on hyvä vuoropuhelu valtion kanssa muun muassa tästä Uniper-asiasta, Vuosio sanoo.

Fortum
Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan eniten saastuttavista yrityksistä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vuosio torjuu ajatuksen siitä, että valtion pitäisi enemmistöomistajana ottaa Fortum ilmastonmuutoksen torjunnan välineeksi.

– Valtion rooli Fortumissa on meidän mielestämme erittäin hyvä. Se kunnioittaa Fortumin asemaa pörssiyhtiönä eikä puutu operatiiviseen päätöksentekoon, Vuosio sanoo.

Hänen mukaansa yhtiö kannattaa hiilestä luopumista ”ehdottomasti”, tosin yhtiön mielestä päästökauppajärjestelmä olisi parempi keino sen toteuttamiseen kuin hiilikieltolainsäädäntö.

Uniper-kauppa on ollut Fortumille hankala muutenkin kuin pelkkien ilmastopäästöjen kannalta. Uniperin aiempi johto vastusti Fortumin ostohanketta mittavalla julkisuuskampanjalla. Yhtiön ylin johto vaihtui kesällä.

Vuosion mukaan Uniper on silti ollut kannattava sijoitus. Fortum on saanut viimeisen vuoden aikana Uniperilta osinkoa 165 miljoonaa, ja tulosvaikutus on ollut yli 500 miljoonaa euroa.

Suomen valtio puolestaan sai Fortumilta keväällä puolisen miljardia euroa osinkoa.

Lue lisää:

Miksi valtionyhtiö hankkiutuu Euroopan suurimpien saastuttajien joukkoon? Ministeri Paatero: Ajattelemme, että Fortum omistajana parantaa asioita

Fortum saa vihdoin havittelemansa määräysvallan Uniperista – Miksi haluatte ostaa lisää hiilivoimaa, toimitusjohtaja Pekka Lundmark?

Ympäristöjärjestöt laskivat: Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä