"Kuka kulkee nyt yksinään kalmistoon" – miksi suomalaiset ovat hartaiden joululaulujen kansaa?

Suomalaisten joululaulujen teksteihin ja melodioihin ovat vaikuttaneet 1800-luvun lopun katovuodet.

joululaulut
Kuvassa Tonttu-laulun säkeistöjen mukaisesti kirjoitettuja ja kuvitettuja joulukortteja.
Suosittu joululaulu ei saa olla liian vaikea. Sen täytyy olla yksinkertainen ja kaunis melodialtaan.YLE / Tuuli Kuismin

Perinteiset ja haikeat joululaulut pitävät pintansa suomalaisten suosikkijoululauluina. Harras tunnelma välittyy monen perinteisen ja tuoreemmankin joululaulun teksissä ja melodiassa.

Sibelius-akatemian emeritusprofessori Reijo Pajamo kertoo, että syitä molliharmonioille löytyy Suomen historiasta.

– Hengellinen lauluperinteemme ja esimerkiksi meidän virret ovat olemukseltaan hyvin hartaita. Lisäksi moni keskeisistä kansanlauluista menee mollissa. Tämä lauluperinne heijastuu varmasti myös joululauluihin.

Pajamon mukaan moni suomalainen joululaulu on syntynyt 1800-luvun lopulla, jolloin maassa kärsittiin katovuosista.

– Ehkä oli helpompi laulaa hartaita sävelmiä kuin iloisia, kun kyse oli puutteesta ja toimeentulosta.

Harras tunnelma elää vahvana myös uudemmissa joululauluissa. Pajamo mainitsee esimerkkinä Vexi Salmen ja Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen -kappaleen.

– Olen monesti miettinyt, mikä tämän laulun suuri salaisuus on. Laulussa on oltava tiettyjä ominaisuuksia, jotta se vakuuttaa kansan.

– Tässä kappaleessa on tiettyä haikeutta ja yksinkertaisuutta. Siinä on myöskin hyvin mieleen jäävä kertosäe. Suosittu joululaulu ei saa olla liian vaikea. Sen täytyy olla yksinkertainen ja kaunis melodialtaan, aprikoi Pajamo.

Miksi laulamme vain lapsuuden jouluista?

Lapsuuden joulut esiintyvät usean joululaulun teemassa. Pajamo uskoo, että moni haluaa joululaulujen myötä palata juuri lapsuuden muistoihin. Nimen omaan kotona vietetyt joulut nousevat monen mieleen.

– Kotiin liittyviä muistoja ovat esimerkiksi jouluateria, joulupukin käynti, joululahjat ja joulusaunat. Kuusi oli tuotu ja koristeltu ja koko koti oli valmisteltu juhlaa varten. Kyllä se jättää lapseen herkästi hyvin voimakkaan kokemuksen, johon haluaa aikuisenakin palata.

Osittain lapsuuden kaipuuseen liittyy myös se, miksi perinteiset joulaulut pitävät pintansa. Esimerkiksi Joulukirkkoon on Pajamon mukaan edelleen yksi suosituimmista joululauluista. Laulu johdattaa kuulijansa lapsuuden maisemiin.

– Nykyisin joulukirkkoon kuljetaan raitiovaunulla tai autolla. Vaikka olemme etenkin Etelä-Suomessa tällaisen sulan keskellä, niin silti meitä viehättää talvinen matka reen kyydissä halki luonnon.

Rauhalliset joululaulut säilyvät kiihkeässä elämänrytmissä

Uusia joululauluja putkahtelee joulun soittolistoille vuosittain. Pajamo kertoo, että joululauluja tehdään kaiken aikaa, mutta aiheet pysyvät hyvin samantyyppisinä.

– Tämän päivän kiihkeä elämänrytmi kyllä pitää huolen siitä, että ihmiset kaipaavat rauhaa etenkin joulun seudulla. Joululaulut antavat rauhoittumiseen hyvän mahdollisuuden.

Myöskään joululaulutilaisuudet eivät ole katoamassa. Pajamo kertoo, että esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1973 lähtien ja suosio on ollut kasvussa.

– Viime vuosina erilaisista joululaulutapahtumista ovat kiinnostuneet enenevissä määrin erityisesti nuoret, alle 30-vuotiaat.

– Joululaulujen tulevaisuus ei mielestäni ole millään tavalla uhattuna.