Veneitä jäi jäiden armoille, suurten järvien vedenpinta jatkaa yhä nousuaan – kuivan kesän jälkeen iskivät talvitulvat

Rannoille talveksi nostettuja veneitä jäänyt jäiden armoille esimerkiksi Keiteleellä. Jokien vedenpinta on jo tulvakorkeudessa.

tulvat
Vene jäänyt tulvaveden alle ja jäätynyt järveen kiinni.
Keiteleellä vene on jäänyt jäiden armoille.Niko Mannonen / Yle

Keiteleen rannalla Viitasaarella veneilijä Jukka Hallberg seuraa huolestuneena, kun talviteloille nostetut veneet jäävät nousevan veden ja jäiden armoille.

Parin metrin päässä rannasta on jäiden seassa pieni moottorivene. Se on vedetty ja kiinnitetty puiselle venetelakalle.

– Siinä on esimerkki siitä, että olisi pitänyt pikkusen pitemmälle vetää, sanoo Hallberg.

Veneen omistajan olisi Hallbergin mielestä syytä tulla pikaisesti nostamaan vene turvaan, kun jäätä ei ole vielä paljon.

Kuukauden kuluttua voi olla jo myöhäistä ja kevääseen mennessä jäät varmuudella rikkovat venettä, sanoo Hallberg.

Veneitä jäisellä rannalla.
Hallberg kehottaa veneilijöitä pikaisesti tarkastamaan oman veneen tilanne.Niko Mannonen / Yle

Samalla rannalla on useita liian lähelle vesirajaa talvehtimaan nostettuja veneitä.

Syksyllä matkaa veteen oli 5–6 metriä, nyt vain metri ja vedenpinta jatkaa nousuaan, sanoo Hallberg.

– Pian näidenkin veneiden perät ja moottorit ovat jäiden seassa.

Hallberg kehottaa veneilijöitä pikaisesti tarkastamaan oman veneen tilanne, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin keväällä.

Kuivuus vaihtui nopeasti talvitulviin

Jukka Hallbergin omien havaintojen mukaan Keiteleen pinta on noussut viimeisen kuukauden aikana ainakin 40 senttiä eli kymmenen senttiä viikossa.

Jukka Hallberg katsoo kameraan. Taustalla veteen kiinni jäätynyt vene.
Jukka Hallberg on huolissaan rannoille jätetyistä veneistä.Niko Mannonen / Yle

Vesistötarkastaja Petteri Kemppi Keski-Suomen Ely-keskuksesta vahvistaa havainnot vedenpintojen nopeasta noususta.

– Varsinkin jokialueilla ja pienissä järvissä ollaan jo viime kevään tulvakorkeudessa, sanoo Kemppi.

Suurilla järvillä nousu on hitaampaa.

ELY-keskuksen mukaan Keski-Suomen suurimmilla järvillä eli Päijänteellä, Keiteleellä ja Konnevedellä vedenpinta on noussut ajankohdan keskiarvoon.

Ennusteen mukaan suuret järvet tulevat vielä nousemaan 20–30 cm tammikuun loppuun mennessä.

Tilanne on yllättävä, sillä vielä syksyllä puhuttiin kuivuudesta. Kaksi viimeistä kesää ovat olleet niukkasateisia.

–Veden nousu näkyy tulvina Etelä- ja Lounais-Suomen ja Pohjanmaan jokivesistöissä. Keski-Suomessa vedet ovat korkealla ainakin Suomenselän alueella, sanoo Kemppi.

Lounais-Suomessa vesi on noussut alaville pelloille, kerrotaan Tulvakeskuksen viimeisessä tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Nopeasti nousevat vedenpinnat saattavat veneiden lisäksi aiheuttaa vaurioita rantarakenteille ja laitureille, kun jäät niitä rikkovat, arvioi Kemppi.

Jäille ei ole nyt menemistä

Suuret virtaamat ennustavat huonoa jäätalvea ainakin Keski-Suomeen, jäät ovat vielä pitkään hyvin heikkoja, sanoo Kemppi.

– Jäille ei tällä hetkellä kannata Keski-Suomen alueella lähteä.

Lämpimät säät ovat pitäneet jäänpaksuuden mittaajat poissa virallisilta jäänpaksuuden havaintopaikoilta.

Jukka Hallberg Viitasaarelta tietää, että pilkkijöitä on ollut jo liikkeellä pienillä järvillä.

Keiteleen suuret selät lainehtivat vielä sulina ja rannoillakin on vain ohutta riitettä.

Pohjavesille ja kuivuneille kaivoille alkutalven runsaat sateet tekevät pelkästään hyvää.

– Keski-Suomessa pohjavedet alkavat olla jo keskimääräisellä tasolla, sanoo vesistötarkastaja Petteri Kemppi.

Ilmastonmuutos tuo talvitulvia

Vesistötarkastaja Petteri Kemppi sanoo, että ilmastonmuutoksen on ennustettu tuovat lisää talvitulvia. Tähän saakka niitä ei ole juuri ollut.

– Nämä ovat ääriolosuhteita ja talvellakin saattaa tulvia tulla entistä enemmän.