1. yle.fi
  2. Uutiset

Tällainen oli Finnpulpin tarina: Metsäteollisuuden konkareiden unelma maailman suurimmasta havusellutehtaasta kaatui ympäristöhuoliin

Kuopio oli ensimmäinen vaihtoehto tehtaalle, vaikka muitakin mahdollisuuksia oli. Varasuunnitelmia ei kuitenkaan tehty.

biotuotetehtaat
Maisema Kuopion Väinölänniemeltä Kallavedelle.
KHO:n mukaan Kallaveden ekologinen tila on vaarassa heikentyä vesipuitedirektiivin vastaisesti, jos vesistöön kohdistuva kuormitus vielä nykyisestään kasvaa. Kuva Väinölänniemeltä kesältä 2018.Ismo Pekkarinen / AOP

Finnpulpin sellutehdashanke päättyi torstaina, kun korkein hallinto-oikeus eväsi sen ympäristölupahakemuksen.

Maailman suurimman havusellutehdashankkeen julkinen matka kesti vain viisi vuotta. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa Kuopion Sorsasaloon tehdas, joka olisi tuottanut havusellua, mäntyöljyä ja biosähköä.

Finnpulpia valmisteltiin vuodesta 2012. Yhtiö rekisteröitiin vuotta myöhemmin ja esiteltiin julkisuudessa helmikuussa 2015. Budjetiksi arvioitiin tuolloin 1,4 miljardia euroa, mutta se päivittyi myöhemmin 1,6 miljardiin euroon.

Metsäteollisuustaustaisten henkilöiden omistaman yhtiön oli tarkoitus hakea rahoitus kotimaisilta ja ulkomaisilta sijoittajilta. Alkuvaiheen rahoittajiksi kerrottiin kiinalainen pehmopaperivalmistaja Hengan ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto.

Taustalla pitkän linjan metsävaikuttajia

Yhtiötä johtavat Aapo Nikunen, Timo Piilonen, Jyrki Yrjö-Koskinen, Martti Fredrikson, ja Hannu Näsi.

Johdolla on monenlaista taustaa metsäteollisuudessa.

Johtaja Aapo Nikunen työskenteli lähes 13 vuotta Metsä Groupissa. Projektijohtaja Timo Piilonen on ollut johtamassa sellutehdashankkeita Tasmaniassa ja Uruguayssa.

Kaupallinen johtaja Jyrki Yrjö-Koskinen on työskennellyt Metsä Botnialla myynti- ja markkinointijohtajana.

Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen esitteli havusellutehtaalle suunniteltua paikkaa elokuussa KHO:n puheenjohtaja ja presidentti Kari Kuusiniemelle.
Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen esitteli havusellutehtaalle suunniteltua paikkaa KHO:n puheenjohtaja ja presidentti Kari Kuusiniemelle. Paikalla oli myös ympäristöväkeä.Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Toimitusjohtaja Martti Fredrikson ja talousjohtaja Hannu Näsi olivat perustamassa mäntyöljyä jalostavan Forchem Oy:n Raumalle.

Fredrikson ja Näsi tuomittiin tammikuussa 2006 Oulun käräjäoikeudessa neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Syynä olivat erimielisyydet edellisen työnantajan Arizona Chemicalsin kanssa.

Oikeuden mukaan Fredrikson ja Näsi käyttivät työnantajan yrityssalaisuuksia uutta kilpailevaa yhtiötä perustaessaan.

Fredrikson ja Näsi tekivät lopulta entisen työnantajansa kanssa sovintosopimuksen, joka määrättiin asianosaisten pyynnöstä salaiseksi 10 vuodeksi.

Ylen pyytämästä, sittemmin julkisesta asiakirjasta selvisi, että Forchem joutui maksamaan Arizonalle yhteensä 1,7 miljoonan euron sovintokorvauksen.

Pitkä valituskierre kaikilta asteilta

Finnpulpin Kuopion Sorsasaloon suunnittelema havusellutehdas sai Itä-Suomen aluehallintovirastolta biotuotetehtaan ympäristöluvan maaliskuussa 2017. Siitä tehtiin 25 valitusta, mutta ne hylättiin lähes kokonaan hallinto-oikeudessa.

Finnpulp sai Vaasan hallinto-oikeudelta toistaiseksi voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan syyskuussa 2018. Luvasta tehtiin seitsemän valituslupahakemusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hakemukset tulivat yksityishenkilöiltä ja kolmelta Kallaveden osakaskunnalta.

Muutosta hakivat lisäksi Vesiluonnon puolesta, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven yhdistys ja Kuopion Rakennussuunnittelu Kauhanen.

Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson
Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoi KHO:n katselumuksessa, että Vaasan hallinto-oikeuden myöntämä ympäristölupa olisi kelvannut myös Finnpulpille.Anne-Pauliina Rytkönen/Yle

KHO piti Sorsasalossa katselmuksen elokuussa. Paikalle kutsuttiin paikallisia ympäristöasiantuntijoita, tehtaan edustajia ja valituslupaa hakeneita.

Katselmukseen osallistunut Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoi tuolloin Ylelle, että ympäristölupaan liittyvä valituskierre on hidastanut sellutehtaan rakentamiseen liittyviä suunnitelmia.

Alun perin rakennustöiden piti olla täydessä vauhdissa jo kesällä 2020.

Kuopiolaisten huolet kasvoivat lupapäätöksen lähestyessä

Finnpulp kuuli alueen asukkaita useaan otteeseen. Elokuussa 2015 yhtiö järjesti nettikyselyn, jonka se liitti osaksi hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Samaa kyselyä jaettiin postitse tehdasalueen lähellä asuville ihmisille.

Vastauksia kerättiin yhteensä 327. Syksyn 2015 aikana järjestettiin myös kaksi yleistötilaisuutta ja kaksi pienryhmäkeskustelua.

Finnpulp Kuopio kartta
Finnpulpin havusellutehdasta suunniteltiin Kuopion keskustan pohjoispuolelle Kallaveden rannalle. Paikka olisi ollut Pohjois-Kallaveden ja Etelä-Kallaveden järvialtaiden välissä.Yle/Google

Elokuussa 2018 yli tuhat kuopiolaista allekirjoitti adressin, jossa he kertoivat maailman suurimman havusellutehtaan aiheuttamista ympäristöhuolista.

Finnpulp reagoi tähän järjestämällä avoimen keskustelutilaisuuden. Tilaisuudessa oli noin 300 kuulijaa, eivätkä kaikki paikalle tulleet mahtuneet saliin. Keskustelemassa oli niin tehtaan tuloon tyytyväisiä kuin sitä vastustaviakin kuopiolaisia.

Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoi tilaisuudessa Kuopion olleen ensimmäinen vaihtoehto tehtaan sijoituspaikaksi, vaikka muitakin mahdollisuuksia oli.

Havusellutehdasta puolustettiin etenkin sen työllisyysvaikutuksilla.

Valmiissa tehtaassa olisi työskennellyt 200 ihmistä. Finnpulpin laskelmien mukaan uusia työpaikkoja olisi syntynyt valtakunnallisesti noin 3 400, kun mukaan olisi laskettu koko arvoketju.

Yleisötilaisuudessa puhunut projektijohtaja Timo Piilonen kuitenkin myönsi, että työntekijöitä olisi jouduttu rekrytoimaan rakennusvaiheessa ulkomailta.

– Fakta on, että siellä tulee olemaan paljon ulkomaalaisia ihan siitä johtuen, että Suomesta ei löydy esimerkiksi luokkahitsareita sellaista määrää tälle aikavälille, kertoi Piilonen.

"Väistämättömiä ympäristövaikutuksia"

Ely-keskuksen YVA-yhteenvedon (siirryt toiseen palveluun) mukaan suunnitellun tehtaan koko olisi ollut niin iso, että selvästi havaittavat ympäristövaikutukset olisivat olleet väistämättömiä.

Näitä ympäristövaikutuksia olisivat olleet huomattavan suuri vesistökuormitus Kallaveteen, lähialueen noussut melutaso ja tehtaan päästöt ilmaan. Lisäksi tehdas olisi lisännyt huomattavasti liikennettä.

Korkein hallinto-oikeus päätyi pitämään mahdollisia ympäristövaikutuksia liian suurina (siirryt toiseen palveluun).

Ratkaisua perusteltiin etenkin Kallaveden kuormituksella. EU:n vesipuitedirektiivin tulkintaa ohjaavan Weser-tuomion mukaan lupaa ei saa myöntää, jos pintavesimuodostuman tila sen myötä heikkenee.

Finnpulp-sellutehtaan suunnitellun rakennuspaikan esittelyä Korkeimman hallinto-oikeuden presidentille Kari Kuusiniemelle.
Finnpulp ei saanut Korkeimmalta hallinto-oikeudelta ympäristölupaa. Puheenjohtaja ja presidentti Kari Kuusiniemen johtama oikeus perusteli päätöstään ympäristösyillä.Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Finnpulp tyrmistyi päätöksestä ja ilmoitti sen kaatavan koko hankkeen. Toimitusjohtaja Martti Fredrikson kommentoi Ylelle, ettei vaihtoehtoista suunnitelmaa ollut. Fredrikson myös uskoi, että kielteisellä päätöksellä on vaikutusta tuleviin vastaaviin hankkeisiin Suomessa.

Metsäteollisuuskonkareiden haave kaatui, mutta valituslupaa hakeneet ympäristönsuojeluyhdistykset ja haitankärsijät olivat huojentuneita.

– Kyllä tämä pieneltä voitolta nyt tuntuu. Meillä ei ole mitään työpaikkoja vastaan, mutta paikka oli tässä tapauksessa väärä tehtaalle, sanoi tehdasalueen läheisyydessä asuva Pasi Tiilikainen Ylen haastattelussa.

Lue myös:

KHO:n päätös ei vaikuta Lapin tehdashankkeisiin, vakuuttavat sellutehdashankkeiden vetäjät

Lue seuraavaksi