"Potilaan kannalta en osaa nähdä hyötyjä" – Mitä sanoo perustuslaki ja neljä muuta kysymystä uudesta Uudenmaan sotesta

Asiantuntijat nostavat esille muun muassa työnjaon, rahoituksen ja yhdenvertaisuuden.

sote-uudistus
Sairaanhoitaja potilashuoneessa, Uusi lastensairaala, Helsinki, 8.7.2019.
Uudellemaalle kaavaillaan viittä sotealuetta, jotka ovat Helsinki, Länsi-Uusimaa, Vantaa ja Kerava yhdessä, Keski-Uusimaa sekä Itä-Uusimaa.Jari Kovalainen / Yle

Torstaina julkistettiin Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden erillisratkaisu. Se jätti kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä, joihin haimme vastauksia asiantuntijoilta.

Pyysimme arvioita sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilönä toimineelta Kari Nenoselta, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien uudistuksiin erikoistuneelta tutkijalta Liina-Kaisa Tynkkyseltä sekä perustuslain tulkintaan liittyviin kysymyksiin erikoistuneelta apulaisprofessori Pauli Rautiaiselta Tampereen yliopistosta.

Mitä hyötyä potilaalle on siitä, että Uudellamaalla olisi yhden maakunnan sijasta viisi sote-aluetta?

– Se on hyvä kysymys, että pilkotaanko tässä vai kootaanko tässä palveluja yhteen, toteaa selvityshenkilö Kari Nenonen.

Tällä hetkellä sekä perustason terveydenhoito että sosiaalitoimi ovat kuntien järjestämisvastuulla. Uudessa mallissa ollaan Nenosen mukaan rakentamassa itsehallinnollisia alueita, jotka kaikki, Helsinkiä lukuun ottamatta, ovat suurempia kuin yksi yksittäinen kunta.

– Arvioni on, että tässä saadaan leveämmät hartiat ja laveampi pohja järjestää ihmisille tärkeitä palveluita. Potilaan kannalta en osaa nähdä mitään varsinaisia hyötyjä, Nenonen sanoo.

Tampereen yliopiston tutkijan Liina-Kaisa Tynkkysen mukaan demokraattisen kontrollin näkökulmasta saattaa olla parempi vaihtoehto, että sote-alueet eivät ole valtavan suuria.

– Sote-palvelujen tuottamisesta vastaava toimija on ikään kuin lähempänä ihmistä. Pohjoismaisen järjestelmän yksi lähtökohta on ollut, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä ihmisten arkea, Tynkkynen sanoo.

Mikä on Husin ja maakuntien työnjako jatkossa? Onko pelkoa päällekkäisestä toiminnasta?

– Se oli yksi suurimpia ja vaikeimpia kysymyksiä tässä selvitystyössä, Nenonen myöntää.

Tällä hetkellä erikoissairaanhoidon ensisijainen järjestämisvastuu on kunnilla ja toissijainen järjestämisvastuu Uudenmaan tapauksessa Husilla. Nenosen mukaan järjestely ei uudessa mallissa muutu muuten kuin siten, että järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille sote-alueille.

– Erikseen tulee vielä säädettäväksi lainsäädännössä tarkkaan ne tehtävät, jotka kuuluvat Husille, hän toteaa.

Nenosen mukaan riski päällekkäisyydestä on olemassa, mutta näkee sen pienenä.

– Mielestäni tässä on joka tapauksessa käymässä niin, että yhteistyö tiivistyy ja paranee nykytilanteeseen verrattuna.

Tynkkynen on toista mieltä. Hän pitää päällekkäisyyttä ehdotetun mallin keskeisenä riskinä. Maakunnat saattavat hänen mukaansa uudessa mallissa ryhtyä hankkimaan erikoissairaanhoidon palveluita myös muualta kuin Husilta.

– Tarkkaan pohtisin sitä, onko siinä riski, että Husin mahdollisuudet toimia kansallisestikin merkittävässä tehtävässä jossain määrin vaarantuvat. Esimerkiksi työvoiman saatavuuden ja muiden kysymysten osalta.

Sairaanhoitaja käytävällä, Uusi lastensairaala, Helsinki, 8.7.2019.
Selvityshenkilö Kari Nenosen mukaan erikseen tulee vielä säädettäväksi lainsäädännössä tarkkaan ne tehtävät, jotka kuuluvat Husille.Jari Kovalainen / Yle

Täyttääkö uusi sotemalli perustuslain vaatimukset?

Tampereen yliopiston apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan Uudellemaalle nyt kaavaillut itsehallintoalueet kykenevät hyvin tai vähintäänkin keskitasoisesti tuottamaan riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja ja niiden rahoitusrakenne voitaneen rakentaa perustuslain näkökulmasta niin, että ne eivät tule kohtaamaan suurempia ongelmia.

– Ainut poikkeus ja mielenkiintoinen kysymys on Helsingin kaupunkiin liittyvä tematiikka. Siitä on tiedossa aivan liian vähän asioita, jotta voisi muodostaa perustuslain näkökulmasta kantaa, hän toteaa.

Kritiikkiä on annettu muun muassa siitä, voiko Helsingin kaupunki yksin toimia itsehallintoalueena, joka järjestää palvelut.

Selvityshenkilö Nenosen mukaan perustuslakiasiantuntijalta on selvitystyön yhteydessä saatu vastaus, että näin voidaan toimia sillä edellytyksellä, että sote erotetaan muusta kunnanhallinnosta kirjanpidollisesti.

Ylen sosiaali- ja terveysasioiden erikoistoimittaja Tiina Merikanto esitti analyysissaan näkemyksen, että nyt on käsillä perustuslaillisuuden arvioinnin näkökulmasta aivan uusia kysymyksiä ja niihin on suhtauduttava uusina kysymyksinä.

– Täydentäisin Merikantoa siinä, että meillä on koko joukko perustuslakivaliokunnan jo aiempien sote-uudistusten yhteydessä tunnistamia perustuslain kannalta relevantteja kysymyksiä, jotka kaikki on otettava asianmukaisesti huomioon ja tässä vaiheessa tiedämme niiden huomioon ottamisesta kovin vähän, Rautiainen lisää.

Miten kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu?

Tutkija Tynkkynen näkisi yhdenvertaisuuden vuoksi erillisratkaisuja mielellään myös muualla Suomessa.

– Suomi on laaja maa, ja meillä on hyvin erilaisia haasteita eri puolilla maata. Näkisin, että Uudenmaan tyyppiset erillisratkaisut olisivat suotavia myös muualla maassa, sillä esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla on omat haasteensa, hän sanoo.

Rautianen puolestaan on huolestunut erityisryhmistä, esimerkiksi koko maan ruotsinkielisten vammaispalveluiden järjestämisestä, itsemääräämisoikeuden toteutumisesta sekä valvonnasta.

– Kaikki tieto on vielä sen verran ohutta, että oikeastaan ei vielä tiedä, mistä oikeastaan tällä kertaa keskustellaan sote-uudistuksessa, ja mikä on se kokonaisuus, joka tulee ja tuodaan perustuslaillisuuden arvioinnin kohteeksi, Rautiainen toteaa.

Onko mitään käsitystä siitä, miten sotemallin rahoitus järjestetään?

Uuden sote-mallin rahoitus on edelleen auki. Selvityksessä keskityttiin hallintomalliin ja rahoitus on tarkoitus ratkaista vuodenvaihteen jälkeen koko maan osalta.

– Raporttiin kirjattiin, että Uudellamaalla hyväksytään, ettei täällä ole poikkeavaa rahoitusratkaisua. Toisaalta raportissa todetaan vahvasti, että tässä uudistuksessa pitää turvata kasvualueiden rahoitus. Mitä se sitten jatkossa tarkoittaa, se jää poliittisen päätöksenteon harkintaan, Nenonen toteaa.

Lue myös:

Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Uudellemaalle esitetty sote-ratkaisu herättää tyytyväistä hyrinää

Uudenmaan soteratkaisu julki – ministeri Kiuru: Malli huomioi alueen erityispiirteet

Kansliapäällikkö Varhila: Uudenmaan sote-erillisratkaisu etenemässä – uudistus toisi viisi sote-itsehallintoaluetta

Analyysi: Yhden sortin sote-soppa tämäkin, ministeriö pyysi kielenhuoltajien apua nimisotkuun – maakunta ei voi olla monen alueen nimi

Analyysi: Ministeriöt kiistelevät ja taas on kiire – vääntö pääkaupunkiseudun erityiskohtelusta aloittaa soten uuden tuotantokauden tänään