1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. palkankorotus

Hylätty esitys teollisuuden palkoista ihmetyttää palkansaajia: "Supistaisi ostovoimaa tässä taloustilanteessa" – Työnantajat täysin eri linjoilla

STTK:n pääekonomistin mukaan valtakunnansovittelijan viimeviikkoinen sovintoesitys olisi voinut heikentää työllisyyttä.

Pääekonomistit Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta (vas.) ja Patrizio Lainà toimihenkilöjärjestö STTK:sta ovat eri linjoilla teollisuuden palkoista tehdyn sovintoehdotuksen vaikutuksista. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva & Patrik Lindström / patriziolaina.fi

Valtakunnansovittelijan yritys ratkaista teollisuuden palkkakiista herättää arvostelua palkansaajapuolella.

Sekä palkansaajia edustava Teollisuusliitto että työnantajajärjestö Teknologiateollisuus hylkäsivät perjantaina valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesityksen.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà pitää sovintoesitystä erikoisena.

– Sovittelijan ehdotus on siinä mielessä tiukka, että siinä lähdetään supistamaan ostovoimaa tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Vähän ihmettelin sitä kyllä, Lainà sanoo.

Lainà sanoo, että jo inflaatio söisi sovittelijan tarjouksen, mutta työnantajaleirissä näkemys on toinen.

Valtakunnansovittelija esitti vientiteollisuuteen ensi vuodelle 1,2–1,3 prosentin korotusta. Vuodelle 2021 esitys oli 1,6 prosenttia, josta osa jaettaisiin yritys- tai työpaikkakohtaisesti.

Valtiovarainministeriö ennustaa, että inflaatio nousee 1,3 prosenttia vuonna 2020 ja 1,6 prosenttia vuonna 2021.

– Sen tiedon varassa mikä meillä tulevaisuudesta on, sovintoesitys olisi turvannut ja vahvistanut palkansaajien ostovoimaa, sanoo Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Hänen mukaansa eri arviot tulevien vuosien inflaatiosta vaihtelevat prosentin ja puolentoista välillä. Rautaporras sanoo, että ostovoiman vahvistuminen on vielä selvempää, kun otetaan huomioon niin sanotut palkkaliukumat eli korotukset, joita yritykset antavat työntekijöilleen sopimuskorotusten lisäksi.

Rautaporras tulkitsee, että palkansaajille tulisi myös kolme palkallista lisävapaapäivää, koska niin sanotuista kiky-päivistä luopuminen lyhentäisi työaikaa.

Viime vaalikauden kilpailukykysopimukseen kuulunut työajan pidennys ilman korvausta on tulehduttanut syksyn työehtosopimusneuvotteluja.

Miten käy talouskasvulle? Näkemykset aivan erilaiset

Patrizio Lainà painottaa, että palkankorotukset vaikuttavat olennaisesti Suomen tulevien vuosien talouskasvuun. Hän kummeksuu, että sovintoesityksessä tarjotut palkankorotukset jäisivät matalammaksi kuin valtiovarainministeriön ennakoimat korotukset, joiden varaan ministeriö on perustanut arviotaan Suomen talouskasvusta.

Sovittelija esitti vientiteollisuuteen kahdelle vuodelle yhteensä noin 2,8 prosentin korotuksia. Ministeriön ennuste sen sijaan nojaa Lainàn mukaan 2,3 % ja 2,1 % sopimuskorotuksiin ensi ja seuraavana vuotena.

– Jos sopimuskorotuksissa jäädään tuon alle, myös kulutuskysyntä, joka kannattelee talouskasvua seuraavina vuosina, jää todennäköisesti ennustettua alemmaksi, Lainà sanoo.

Petteri Rautaportaan mukaan talouskasvun kannalta kulutuskysyntää keskeisempi on kustannuskilpailukyky eli palkankorotusten pysyminen tärkeimpiä kilpailijamaita matalampana.

– Mitä vahvempi kilpailukyky on, sitä paremmat kasvun ja työllisyyden kehityksen edellytykset ovat, hän sanoo.

Rautaporras jatkaa, että vientiteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavat paitsi teollisuuden omat palkankorotukset, myös kustannuskehitys kotimarkkinoilla.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluissa ei ole kyse vain teollisuuden palkoista, sillä palkkaneuvottelujen avausratkaisun odotetaan näyttävän suuntaa, millaiset palkankorotukset pari miljoonaa suomalaista saavat.

– On tärkeää, että koko kansantaloudessa ansiokehitys tukee kilpailukykyä, Rautaporras vaatii.

STTK:n Lainà epäilee, että kustannuskilpailukyvyn parantaminen ostovoimaa supistamalla ei nykyisessä taloustilanteessa parantaisi työllisyyttä vaan voisi jopa heikentää sitä.

STTK:n Lainà: Kilpailukyky kestäisi suuremmat korotukset

Palkansaaja- ja työnantajaleirin ekonomisteilla on myös aivan eri näkemykset siitä, millaiset palkankorotukset pitäisivät teollisuuden palkat kilpailukykyisinä tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna.

Patrizio Lainà sanoo, että Suomen kilpailukyky pysyisi ennallaan, vaikka sopimuskorotukset olisivat kahden vuoden aikana neljän prosentin luokkaa eli selvästi suuremmat kuin mitä sovittelija esitti.

Hänen mukaansa noin neljän prosentin sopimuskorotukset pitäisivät ansiokehityksen samantasoisena kuin Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa.

Petteri Rautaportaan mukaan hylätty sovintoesitys olisi nostanut palkkoja niin paljon, että viime vuosien kilpailukyvyn koheneminen olisi alkanut olla uhattuna.

– Siten vaikutukset työllisyyteen voivat hyvinkin olla jo tässä vaiheessa negatiivisia. Kun talouden näkymät ovat utuisia, ja Suomessa on kohtalaisen jäykät työmarkkinat, kustannuskilpailukyvyn merkitys nousee näissä oloissa arvoon arvaamattomaan tulevina vuosina.

"Palkansaajien osuus kansantulosta jo valmiiksi ennätysalhainen"

STTK:n Lainàn mukaan sovintoesitys olisi pienentänyt myös palkansaajien osuutta kansantulosta, koska palkankorotukset eivät olisi vastanneet inflaatiota ja tuottavuutta. Se tarkoittaa, että pääomatulojen osuus kasvaisi.

– Palkansaajien osuus kansantulosta on pienentynyt aika paljon viime vuosina. Olemme jo ennätysalhaisissa lukemissa, Lainà sanoo.

Mitä palkkakierroksen avaussopimuksen lykkääntyminen tarkoittaa?

Lainà ennakoi, että venyminen lisää työtaistelujen todennäköisyyttä.

Toinen asia on, että työntekijät joutuvat odottamaan palkankorotuksiaan. Mitä enemmän palkankorotukset viivästyvät, sitä tärkeämmäksi kysymys niiden takautuvasta maksamisesta muuttuu neuvotteluissa, mikä lisää osaltaan painetta, Lainà sanoo.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Vääntö suomalaisten palkankorotuksista lykkääntynee ensi vuoteen – Uudet, laajemmat työtaistelut voivat uhata

Syksyn palkkaneuvottelujen avainkysymys: Kuka avaa kiky-tuntien umpisolmun?

Tässä 5 syytä, miksi pitäisi kiinnostua kuumasta työmarkkinasyksystä – Pian selviää, jatkuvatko kiky-tunnit ikuisesti