Saksassa juutalaisviha vahvistuu ja joukkomurha jäi vain yhden oven päähän – "Minulle sanotaan: Totu siihen"

Selvityksen mukaan joka neljännellä saksalaisella on juutalaisvastaisia ajatuksia. Juutalainen muusikko on puhunut vaimonsa kanssa lähtemisestä.

Saksa
muusikko Ben Salomo
Ben Salomo on Berliinissä tunnettu rap-muusikko. Hän on miettinyt Saksasta muuttamista lisääntyneen juutalaisvihan vuoksi.Suvi Turtiainen / Yle

BerliiniLiittokansleri Angela Merkel on ehtinyt olla vallassa tasan 14 vuotta ja kaksi viikkoa ennen historiallisia askelia.

6. joulukuuta Saksan johtaja kävelee sisään paikkaan, joka symboloi Saksan historian synkintä jaksoa.

Portin yllä on kyyninen viesti Arbeit macht frei eli työ vapauttaa.

Liittokansleri ei pysähdy portille vaan jatkaa suoraan sisään. Hän vierailee ensimmäistä kertaa Saksan johtajana natsi-Saksan aikaisella Auschwitz-Birkenaun keskitysleirialueella Puolassa.

Merkel sanoo, että Saksan vastuuta ei saa unohtaa, eikä uhrien nimiä tai heidän menetettyjä elämiään. Natsi-Saksan raa’at rikokset aiheuttavat hänelle syvää häpeää.

Näin liittokansleri puhuu paikassa, jossa tapettiin 1,1 miljoonaa ihmistä. Heistä valtaosa oli juutalaisia.

Kaikkiaan holokaustissa kuoli kuusi miljoonaa ihmistä.

Saksassa ei ole kerrottu julkisuuteen virallista syytä sille, miksi Merkel ehti istua yli 14 vuotta vallassa ennen ensimmäistä vierailua Auschwitziin.

Sattumaa tai ei, mutta kun vierailu viimeinen toteutuu, se tapahtuu harvinaisen symbolisena aikana.

Saksassa juutalaisviha on jälleen vahvistumassa.

Angela Merkel vierailulla Auschwitz-Birkenaussa Puolassa 6. joulukuuta.
Angela Merkel vierailulla Auschwitz-Birkenaussa Puolassa 6. joulukuuta.Janek Skarzynski / AFP

Muusikko Ben Salomo näprää kännykkäänsä äänitysstudiolla Berliinin liepeillä. Tekstit syntyvät matkapuhelimen muistiinpanoihin.

Alkuvuodesta ulos tuli tällaista jälkeä. Kappaleen (siirryt toiseen palveluun) nimi on Sie sagen mir, suomeksi He sanovat minulle.

He sanovat, totu siihen että natsit jälleen marssivat

Ihmiset ohittavat kaikki varoitukset

He sanovat minulle, totu siihen, että maahanmuuttajat radikalisoituvat

Saksa, mitä sinulle on tapahtunut?

muusikko Ben Salomo
Ben Salomo on berliiniläinen rap-muusikko. Hän on tehnyt sanoituksia kokemastaan juutalaisvihasta.Suvi Turtiainen / Yle

Ben Salomo on berliiniläinen rap-muusikko. Hän on myös juutalainen. Siksi hän saa päivittäin vihapostia ja solvauksia sosiaalisen median kautta.

Ylläoleva laulu syntyi sen jälkeen, kun tunnettu videobloggari vähätteli Salomon mukaan hänen kokemaansa juutalaisvihaa ja syytti ylireagoinnista.

Totu siihen.

Salomo raivostui ja kirjoitti laulun.

Viime aikoina hän on ollut paljon julkisuudessa kertomassa siitä, mitä juutalaiset yhä Berliinissä kokevat. Vihapuhetta, solvauksia ja väkivaltaisia hyökkäyksiä.

– Moni juutalainen tuntee tällä hetkellä olonsa täällä uhatuksi ja suunnittelee maastamuuttoa, Salomo sanoo.

Saksan sisäministeriön mukaan juutalaisiin kohdistuvat viharikokset ovat lisääntyneet viime vuosina. Väkivaltaisia hyökkäyksiä juutalaisia kohtaan tapahtuu aiempaa enemmän.

Tilastografiikka
Saksan sisäministeriö, Harri Vähäkangas / Yle

Lokakuussa Saksa heräsi toden teolla. Hallen kaupungissa aseistautunut mies yritti jom kippur -juhlapäivänä tunkeutua synagogaan, ja juutalaisten joukkomurha vältettiin vain täpärästi.

Erikoiskestävä turvaovi esti miehen pääsyn sisään. Juutalainen seurakunta oli hommannut oven itse.

Ampuja ei päässyt läpi. Mies tappoi lopulta kaksi sivullista.

Ampuja kuvasi tekonsa suorana internetiin ja puhui englantia. Hänen tarkoituksensa oli tehdä joukkomurhasta julkinen teloitus. Mies jäi nopeasti kiinni.

Synagogalla ei ollut poliisivartiota, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, miten hyvin viranomaiset todella ovat perillä juutalaisten kokemasta uhasta.

Kun valtapuolue CDU:n puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer puhui iskusta "varoituksena", moni juutalainen raivostui.

Eivätkö poliitikot tajunneet, että vihaa ja väkivaltaa tapahtuu jatkuvasti (siirryt toiseen palveluun)?

Antisemitismia eli juutalaisvastaisuutta tutkinut professori Samuel Salzborn sanoo, että Hallen isku symboloi sitä, miten yhteiskunnallinen ilmapiiri on viime vuosina muuttunut.

Berliinin teknillisessä yliopistossa työskentelevän Salzbornin mukaan puhetavat ovat raaistuneet ja juutalaisvastaisuus on kasvussa.

– Sen vuoksi Hallen terroriteko ei valitettavasti ollut yllätys. Oli vain ajan kysymys milloin jotain tapahtuu, hän sanoo Ylen haastattelussa Berliinissä.

Juutalaisia vastaan hyökätään jatkuvasti. Halle ei ollut siksi poikkeus.

Vain viisi päivää ennen Hallea Saksan poliisi taltutti veitsimiehen, joka yritti sisään Berliinin Oranienburger Strassella sijaitsevaan synagogaan.

Nainen toi lapsensa kanssa kukkia synagogan edustalle 10. lokakuuta.
Nainen toi lapsensa kanssa kukkia synagogan edustalle 10. lokakuuta.Filip Singer / EPA

Ben Salomo esittelee kannettavan tietokoneensa ruudulta, millaista vihapuhetta hän joutuu kohtaamaan.

Musiikkistudiosta on siirrytty tekemään haastattelua israelilaiseen ravintolaan Salomon kotikulmille Berliinin Schönebergiin.

– Tässä yksikin kirjoittaa, että hän kaivaa holokaustissa kuolleet haudasta ja hautaa heidät paskaan, Salomo lukee saamaansa viestiä.

– Ja toinen: Sitten kun minulla on valta, juutalaiset hirtetään yksi toisensa jälkeen ja heidät jätetään roikkumaan, kunnes he haisevat.

Suurin osa vihapuheesta tulee kommentteina Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin.

Ben Salomo kertoo saavansa vastaavia viestejä joka päivä. Hän ei blokkaa solvaajia vaan vastaa heille. Muu olisi hänen mielestään luovuttamista.

Salomo kertoo solvausten tulevan kaikista suunnista: äärivasemmistolta, äärioikeistolta ja Lähi-idästä saapuneilta maahanmuuttajilta. Kritiikki Israelin politiikkaa kohtaan on hänen mukaansa usein vain naamioitua juutalaisvihaa.

Salomo on vaimonsa kanssa jo keskustellut siitä, pitäisikö vain muuttaa Saksasta pois.

muusikko Ben Salomo
Muusikko Ben Salomo on kirjoittanut elämäkerran, jota hän käy lukemassa koululaisille. Pöydällä oleva kappale on merkitty kirjanmerkein lukutilaisuuksia varten.Suvi Turtiainen / Yle

Israelilaisravintolan naapuripöydässä ei enää vain keskustella. Paikalle on tullut kesken haastattelun pariskunta, joka aikoo muuttaa pois Saksasta huonontuneen ilmapiirin vuoksi. He eivät halua antaa haastattelua nimellä, mutta suostuvat juttelemaan hetken.

Muuttopäivä on jo päätetty. Se on ensimmäinen heinäkuuta.

Noin viisikymppinen juutalaisnainen kertoo työskentelevänsä ensiapuosastolla sairaanhoitajana. Yhtenä iltana osastolle saapui muslimimaahanmuuttajaperhe.

Hoitaja valikoi ruuat niin, ettei mukana ole sianlihaa. Tuli puhetta, että hoitaja on juutalainen.

– Sen jälkeen perhe ei suostunut syömään ruokia, joihin olin koskenut, nainen kertoo.

Hänen mukaansa vuoden 2015 jälkeen ilmapiiri muuttui, kun Saksaan tuli satojatuhansia turvapaikanhakijoita pääosin Lähi-idästä. Monessa arabimaassa viha Israelia ja juutalaisia kohtaan on laajaa.

Tilastoissa ulkomaalaisten tekemiksi luokitellut juutalaisvastaiset hyökkäykset ja vihapuhe ovat kasvussa. Valtaosa on edelleen silti Saksan sisäministeriön mukaan äärioikeiston tekemiä.

Sisäministeriön tilastoa on kuitenkin kritisoitu vääristeleväksi. Tilastointimenetelmää on arvosteltu hallitukselle tehdyssä raportissa (siirryt toiseen palveluun) siitä, että rikoksia luokitellaan äärioikeistolaisiksi myös, kun tekijän taustoja ei tiedetä.

Tilastografiikka
Saksan sisäministeriö, Harri Vähäkangas / Yle

Berliinissä kasvanut Salomo sen sijaan sanoo, että juutalaisvihaa on ollut Saksassa koko hänen elämänsä. Hänen mukaansa antisemitismi istuu syvällä monessa saksalaisessa: jotkut väittävät, että juutalaiset tappoivat jo Jeesuksen.

Virallisesti Saksa on tehnyt suuren työn oman historiansa käsittelyssä. Toisen maailmansodan jälkeen ainakin Länsi-Saksaksi jäänyt osa maata pakotettiin työstämään natsiajan aatteensa ja historiansa.

Salomon mukaan prosessi jäi ulkokultaiseksi.

Juuri historian vuoksi Salomo sanoo Saksan olevan ehkä maailman juutalaisvastaisin maa.

Kova väite, jota hän perustelee näin:

Salomo sanoo, että saksalaisille annettiin juutalaisten kansanmurhan jälkeen toinen mahdollisuus todistaa, että juutalaisvihasta on päästy eroon.

– Mutta ei ole. Toista mahdollisuutta ollaan hyvää vauhtia tuhoamassa.

Antisemitismiä tutkinut professori Samuel Salzborn on samaa mieltä siitä, että natsi-Saksan juutalaisvastaisuuden käsittely on jäänyt Saksassa puolittaiseksi.

– Natsiajan päättymiseen jälkeen politiikassa tehtiiin selvä pesäero ja rakennettiin demokratia. Mutta tätä pesäeroa ei ikinä tehty yhteiskunnan sisällä.

Antisemitismi jäi eloon. Tuoreen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan joka neljännellä saksalaisella on juutalaisvastaisia ajatuksia.

– Antisemitismi kulkee perintönä perheissä, sillä perheiden sisällä asiaa ei ole työstetty, Salzborn sanoo.

Ei ole kysytty, mitä vanhemmat tai isovanhemmat tekivät natsiaikana. Mikä heidän osuutensa juutalaisten kansanmurhaan oli.

Nyt antisemitismi tekee Salzbornin mukaan paluuta myös poliittiseen retoriikkaan. Saksan liittopäivillä ja osavaltioparlamenteissa istuu osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD).

Juuri väistynyt AfD:n entinen puoluejohtaja Alexander Gauland kutsui Saksan natsiaikaa linnunpaskan kokoiseksi asiaksi Saksan historiassa kesällä 2018.

– AfD on merkittävä tekijä siinä, että antisemitistisistä väitteistä on tullut julkisessa keskustelussa jälleen salonkikelpoisia, professori Salzborn sanoo.

Ben Salomo ei pidä AfD:tä juutalaisvastaisuuden nousun syynä vaan oireena jo olemassa olevasta ajattelusta.

– AfD on kuin hometta, joka johtuu kosteusongelmasta. Silloin pitää taistella kosteutta eikä hometta vastaan, Salomo sanoo.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier varoitti joulun alla, että jos ilmapiiri myrkyttyy Saksassa entisestään, kaikki ovat vaarassa.

Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier soitti kelloa muistotilaisuudessa Varsovassa.
Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier osallistui viime syksynä Varsovassa tilaisuuteen, jossa muistettiin toisen maailmansodan alkua. Steinmeier pyysi puolalaisilta anteeksi ja vakuutti, etteivät saksalaiset unohda historiaansa. Leszek Szymanski / EPA

Demokratiaan kuuluu kyky suojella vähemmistöjen oikeuksia.

– Tämä maa ei ole enää sama, jos vähemmistöjen oikeuksia ja arvoa uhataan, Steinmeier sanoi juutalaisjärjestöjen (siirryt toiseen palveluun) edustajille pitämässään puheessa.

Steinmeierin mukaan seuraukset ovat tunnettuja, jos kenenkään ihmisarvo kyseenalaistetaan. Hän viittasi natsiaikaan.

Hallen isku on jo saanut aikaan muutoksia. Pian iskun jälkeen Saksan hallitus kiristi lainsäädäntöä, joka velvoittaa suuret sosiaalisen median alustat kuten Facebookin ja Twitterin raportoimaan vihapuheesta.

Saksan sisäministeri Horst Seehofer ilmoitti joulukuussa uudesta yksiköstä, joka alkaa selvittää viranomaisten äärioikeistoyhteyksiä. Kimmokkeena on Hallen isku ja kesällä tapahtunut poliitikkomurha.

Walter Lübcken hautajaiset Kasselissa.
CDU-puoluetta edustanut paikallispoliitikko Walter Lübcke ammuttiin kesäkuussa kotinsa terassille. Epäilty tekijä on äärioikeistopiireissä tunnettu hahmo. Kuva on Lübcken hautajaisista Kasselista. Sean Gallup / EPA

Muutama päivä haastattelun jälkeen Ben Salomo lähettää Whatsappissa viestin. Viestistä aukeaa linkki juttuun, jossa kerrotaan Helsingin Kampin synagogan edustalle jätetyistä juutalaisvastaisista tarroista.

– Juutalaisvihaa on kaikkialla, hän kirjoittaa.

Hallen iskulla on ollut suoria vaikutuksia myös Suomeen. Vähän ennen joulua eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi 300 000 euroa lisätukea Helsingin juutalaiselle seurakunnalle synagogan turvatoimia varten.

Yhtenä syynä on se, mitä Saksassa on syksyn aikana tapahtunut.

Täydetty kello 22.25: Lisätty kappale arvostelusta sisäministeriön tilastoja kohtaan. Tilastointitapa saattaa nostaa taulukossa äärioikeiston osuuden todellista suuremmaksi.

Lue myös:

Saksa heräsi uuteen todellisuuteen poliitikkomurhan jälkeen – Myös berliiniläispoliitikko Anne Helm oli tappolistalla, ja bussipysäkillä hänen viereensä istui kaksi miestä

"Näin se silloinkin alkoi" – holokaustista selvinnyt Margot Friedländer huolestui juutalaisvastaisuuden noususta Saksassa