Hoitoalan johtajien pitää murtaa pelon kulttuuri ja kuunnella alaisia, jos hoitajien joukkopako halutaan välttää. Näin sanovat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja johtamisen asiantuntija Pekka Järvinen.
Yle kertoi maanantaiaamuna hoitoalaa uhkaavasta kokeneiden sairaanhoitajien joukkopaosta. Juttu perustui kymmenen eri puolilla Suomea työskentelevän hoitajan haastatteluun.
Tyytymättömyyden yhdeksi syyksi mainittiin huono johtaminen.
Johdon pidettävä huolta, että työntekijät uskaltavat puhua
Organisaatiopsykologi Pekka Järvisen mukaan julkiset organisaatiot ovat aina olleet hyvin hierarkkisia. Työyhteisöt ovat suuria ja ylin johto on kaukana työntekijöistä.
Yksisuuntainen ylhäältä alas johtaminen vähenee keskustelukulttuuria parantamalla. Johdon pitää varmistaa, että tieto tavoittaa kaikki työntekijät ja että kaikkiin työntekijöiden kysymyksiin vastataan.
Jos työntekijöiden aloitteisiin ei reagoida, on vaarana, että työntekijät passivoituvat ja kyynistyvät.
– Lähiesimiehetkään eivät aina ole perillä, mitä erilaisten muutosten taustalla on. Jos he eivät pysty perustelemaan päätöksiä työntekijöille, ollaan suurissa vaikeuksissa, Järvinen sanoo.
Tiedon pitää kulkea myös työntekijöiltä johtajille. Johdon pitää huolehtia, että työntekijät uskaltavat puhua mahdollisista ongelmista ylöspäin.
– Ylempänä pitää ymmärtää, miltä se arki näyttää, Järvinen sanoo.
Henkilöstön pitää pystyä luottamaan siihen, että ongelmien esiin nostamisesta ei koidu itselle ongelmia.
– Meillä elää pelon kulttuuri aika vahvana. Johdon pitää sanoa, että he haluavat kritiikkiä ja ratkaisuehdotuksia, Järvinen sanoo.
Tehyn listassa on kolme muutosta, joilla hoitajapako pysäytetään
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kertoo, että hoitajien tyytymättömyys työoloihin ja halukkuus vaihtaa alaa ovat tulleet valitettavan tutuiksi.
1. Enemmän aikaa ja turvaa työhön
Rytkösen mukaan hoitajien resurssit eivät enää riitä kaikkien tehtävien kunnolliseen hoitamiseen. Taustalla on jatkuva säästäminen.
Jatkuva vaatimusten kiristäminen tekee työstä raskasta ja kuormittavaa. Työ muuttuu mahdottomaksi, kun eettinen omatunto joutuu liian tiukille.
– Omaa työtään ei enää saa tehdä hyvin, Rytkönen sanoo.
Myös hoitoalaan liittyvä lisääntynyt väkivalta ja siihen liittyvä turvattomuus heikentävät työoloja.
2. Kilpailukykyinen palkka
Sairaanhoitajaliiton mukaan (siirryt toiseen palveluun) hoitajien peruspalkka on ilman lisiä keskimäärin 2 445 euroa kuukaudessa. Palkka on pienempi kuin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, vaikka vertailussa huomioidaan elinkustannukset.
Millariikka Rytkösen mukaan hoitajat ovat alkaneet huomata, että saman rahan saa helpommalla muualta. Hoitajat työllistyvät hänen mukaansa todella hyvin muille aloille.
– Jos asiaa ajatellaan eurojen kautta, maksaa sairaanhoitajan kouluttaminen yhteiskunnalle 35 000 euroa. Tähänkö meillä on varaa? Rytkönen kysyy.
Tehyn tavoitteena on kevään palkkaneuvotteluissa, että hoitajat saavat 1,8 prosenttiyksikköä muita aloja korkeammat korotukset 10 vuoden ajan, jotta naisvaltainen ala saisi kurottua umpeen eron miesvaltaisten alojen palkkoihin.
3. Hoitajien kuunteleminen ja parempi johtaminen
Sairaanhoitajat ovat tuoneet ongelmia esille jo vuosia, mutta Rytkösen mukaan se on tuntunut lähinnä "tuuleen huutamiselta".
– Olen esittänyt tämän kysymyksen kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jaloselle, että etkö sinä ole yhtään huolissasi, mistä saat jatkossa työntekijät? Rytkönen sanoo.
Millariikka Rytkönen muistuttaa, että potilasturvallisuus on työnantajan vastuulla.
– Meistä jokainen voi miettiä, haluaako mennä hoidettavaksi uupuneelle ammattilaiselle.
Aiheesta aiemmin:
