Zimbabwea uhkaa vakava nälänhätä – lähikuukausina ruoan puutteesta kärsii jo puolet väestöstä

Zimbabwea nyt uhkaava humanitaarinen katastrofi on maan pahin viimeisen vuosikymmenen aikana.

Zimbabwe
Ruokaa jaetaan Helikopterista Chipingessä Zimbabwessa 24. huhtikuuta 2019
Hirmumyrsky Idai aiheutti tuhoa myös Zimbabwessa. Ruokaa jaettiin helikopterista Chipingessä Zimbabwessa huhtikuussa 2019.

Zimbabwessa valmistaudutaan uuteen vuoteen alakuloisissa tunnelmissa.

YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP (siirryt toiseen palveluun) on arvioinut, että jopa puolet väestöstä kärsii tulevina kuukausina ruoan puutteesta. Jopa kahdeksan miljoonan zimbabwelaisen ravinnonsaanti on vaarantumassa.

YK:n ihmisoikeusjärjestön erikoisraportoija Hilal Elver kertoi jo marraskuun lopussa (siirryt toiseen palveluun), että ruoanpuute uhkaa jo 5,5 miljoonaa maaseudun asukasta ja 2,2 miljoonaa kaupunkilaista. WFP on joutunut miltei tuplaamaan alueelle toimitettavan ruoka-avun määrän.

Syitä nälänhätään ovat jo pitkään jatkunut taloudellinen kriisi ja viljelymaita piinaava kuivuus. Elverin mukaan alueella on satanut vähän ja sääolosuhteet ovat olleet arvaamattomia.

Kriisin juuret yltävät pitkälle

Zimbabwea nyt uhkaava humanitaarinen katastrofi on harvinainen alueella, joka ei ole sodassa, kirjoittaa The New Humanitarian -lehti. (siirryt toiseen palveluun)

Lehden mukaan vuodet 2018–2019 olivat Zimbabwen kuivimpia 40 vuoteen. Kuivuuden myötä tämän vuoden maissisato vähintäänkin puolittui edellisvuoden satoon nähden.

Kriisin syitä voi kuitenkin etsiä myös pidemmältä historiasta.

Maata miltei neljä vuosikymmentä hallinnut itsevaltainen Robert Mugabe kuoli syyskuussa. Zimbabwea on aiemmin pidetty Afrikan vilja-aittana. 90-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella Mugabe kuitenkin jakoi viljelymaat uudelleen osana siirtomaakauden valtarakenteiden purkua.

Valkoisten maanviljelijöiden maat jaettiin mustien käyttöön ja muun muassa Mugaben omille sukulaisille. Uusilla maanomistajilla ei ollut tarpeeksi kokemusta maanviljelystä. Jo kymmenen vuotta sitten iso osa zimbabwelaisista eli ruoka-avun tarpeessa.

Osana taloudellista ahdinkoaan Zimbabwe koki 2000-luvulla ennätysmäisen inflaation. Hintojen vuosittainen nousuvauhti oli jopa satatuhatta prosenttia.

Valtiontukiaisia maissijauholle

Zimbabwen tämänhetkistä tilannetta vaikeuttavat myös työttömyys, korruptio, käteisen puute ja sähkökatkot, muistuttaa YK. (siirryt toiseen palveluun)

Nyt valtaa pitää valtapuolue Zanu-PF:n presidentti Emmerson Mnangagwa, joka syrjäytti Mugaben vuonna 2017.

Hallitus on myöntänyt maissijauhon tuotannolle valtiontukiaisia 2,16 miljardin Zimbabwen dollarin (5,39 miljoonan euron) edestä, kertoo uutistoimisto Reuters. Tarkoituksena on hillitä suositun elintarvikkeen hinnannousua.

Lisää aiheesta:

Nuoresta vapaustaistelijasta vainoharhaiseksi diktaattoriksi – Robert Mugabe muutti Zimbabwen Afrikan vilja-aitasta katastrofimaaksi

Lähteet: Reuters