Suomi kiinnostaa ulkomaalaisia opiskelijoita, vaikka opiskelusta tuli maksullista – hakijamäärät ovat jälleen reippaassa nousussa

Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoon kansainvälisiä opiskelijoita on hakenut jopa enemmän kuin viimeisenä maksuttomana vuonna.

lukukausimaksut
Helsingin yliopiston kirjasto
Opiskelijoita Helsingin yliopiston kirjastossa.Henrietta Hassinen / Yle

Suomalaisten korkeakoulujen perimät lukuvuosimaksut käänsivät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän Suomessa laskuun, mutta vain hetkeksi.

Korkeakoulut ovat voineet vuodesta 2016 alkaen periä lukuvuosimaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta, jotka tulevat Suomeen EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta. Maksujen vaikutus näkyi erityisesti vuonna 2017 sekä hakijamäärissä että koulutuksen aloittaneissa.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisia opiskelijoita oli tuolloin Suomessa noin 20 000. Määrä putosi edellisestä vuodesta noin tuhannella, kun se sitä ennen oli ollut kasvussa koko vuosikymmenen.

– Pudotus ei kuitenkaan ollut niin suuri kuin mitä ennakoitiin, kommentoi STT:lle opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikasta vastaava johtaja Birgitta Vuorinen.

Vastaavanlainen pudotus näkyi myös maahanmuuttovirasto Migrin käsittelemissä oleskelulupahakemuksissa, jotka oli tehty opiskelun perusteella. Sekä Migrin että opetusministeriön mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kääntyi kuitenkin nopeasti jälleen nousuun ja on yhä nousussa. Esimerkiksi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa hakijamäärät ovat kivunneet tänä vuonna jo korkeammalle kuin ennen lukuvuosimaksuja.

Helsingin yliopistossa lukuvuosimaksut ovat vaikuttaneet myös siten, että hakijoita tulee nyt laajemmin eri puolilta maailmaa. Uusia maita, joista hakijoita tulee, on 20–30, kertoo kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta STT:lle.

– Meille tulee aikaisempaa enemmän hakemuksia ja opiskelijoita myös Yhdysvalloista, hän lisää.

Vuorisen mukaan tilanne kertoo siitä, että ulkomailla arvostetaan suomalaisen koulutuksen laatua ja Suomea yhteiskuntana.

– Suomalainen koulutus on laadukasta, lukuvuosimaksut ovat kohtuullisia ja apurahoja on käytettävissä, hän summaa.

Lukuvuosimaksujen vaikutuksia arvioidaan ensi vuoden loppuun saakka

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut vaihtelevat Itä-Suomen yliopistossa 8 000–15 000 euron ja Helsingin yliopistossa 13 000–18 000 euron välillä ohjelmasta riippuen.

– Käytännössä stipendien myötä kaikki opiskelijat eivät maksa näitä maksuja kokonaan. Vain pieni osa maksaa täyden maksun, toteaa STT:lle Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Harri Siiskonen.

– Mutta koko ajan ollaan menossa siihen suuntaan, että lukuvuosimaksun määrää pikkuhiljaa nostetaan ja stipendin määrää lasketaan.

Lue lisää: Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen yllättävä todellisuus: Vain kourallinen ulkomaisista opiskelijoista maksaa täyden maksun

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun avointa aulatilaa opiskeluavarten.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun avointa aulatilaa.Petteri Juuti / Yle

Yliopistoissa ei ole huomattu, että lukuvuosimaksut olisivat vaikuttaneet niihin koulutuslinjoihin, jotka ulkomaalaisia opiskelijoita erityisesti kiinnostavat.

– Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden koulutus on Suomen kansainvälisintä. Valmistuneista maistereista yli 40 prosenttia on kansainvälisiä opiskelijoita, Siiskonen kertoo.

– Kansainvälisillä opiskelijoilla on siellä ollut hyvin tärkeä rooli vähintään puolenkymmentä vuotta.

Helsingin yliopistossa monet suosituimmat koulutusohjelmat alkoivat puolestaan samaan aikaan lukuvuosimaksujen kanssa, joten tilannetta ei voi verrata aiempaan.

– Kiinnostus erityisesti valtiotieteellisen tiedekunnan ohjelmaan, luonnontieteellisiin ohjelmiin ja oikeustieteellisiin ohjelmiin on ollut suurta, Niinistö-Sivuranta kertoo.

Opetusministeriön mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksia seurataan ja arvioidaan ensi vuoden loppuun asti.

Työ Suomessa kiinnostaa ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta sen saaminen on haastavaa

Vuorisen mukaan kansainväliset tutkinto-opiskelijat suorittavat vuositasolla karkeasti arvioituna noin 5 000 korkeakoulututkintoa.

– Se on aikamoinen joukko osaajia, jotka myös pitkälti haluavat työllistyä Suomeen. Kansainvälisillä opiskelijoilla yhtenä syynä Suomeen tulemiseen on, että suomalaiset työmarkkinat nähdään kiinnostavina, Vuorinen arvioi.

– Tietystikään kaikki eivät ole tulleet tänne siinä toivossa, että työllistyvät suomalaisille työmarkkinoille. Ja sekin täytyy sallia.

Myös Helsingin yliopistossa on nähty, että useat opiskelijat haluavat hakea työtä ja työllistyä Suomessa.

– Mutta esteitä on: verkostojen puute, täkäläisen työelämän, työkulttuurin ja työn hakemisen kokemuksen vähyys sekä kielitaito, Niinistö-Sivuranta luettelee.

Vuorinen myöntää, että suomalaisille työmarkkinoille integroituminen on ulkomaalaisille opiskelijoille haastavaa ja hidasta. Tilannetta pyritään parantamaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vetämässä Talent Boost -yhteistyössä, joka on parhaillaan käynnissä.

Siiskonen näkee, että myös yliopistoissa olisi paljon tehtävää ulkomaisten opiskelijoiden auttamiseksi.

– Meidän täytyy tehdä töitä alueiden, kaupunkien, työnantajien ja julkisen sektorin kanssa, että meidän maisteriopiskelijat saavat kontaktin työelämän suuntaan,

– Itä-Suomessa on osaamispulaa monilla aloilla, heistä saataisiin koulutettua työvoimaa meidän tarpeisiin.

Lue myös:

Yli tuhannen euron lukukausimaksuilla iso vaikutus ammattikorkeakouluun – venäläisten hakijoiden määrä vähentyi jopa 80 prosenttia

Lukukausimaksu lisäsi huimasti ulkomaalaisten hakuintoa ammattikorkeaan: "Hakijoiden määrä nousi jopa 40 prosenttia"

Chileläinen Francisco Moreno säästi rahaa ja otti lainaa päästäkseen opiskelemaan Suomeen – ihmettelee sitä, miksi yli kymppitonnin lukuvuosimaksu pitää maksaa kerralla

Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen yllättävä todellisuus: Vain kourallinen ulkomaisista opiskelijoista maksaa täyden maksun