Saimaa, Päijänne ja Oulujärvi kärsivät jääkadosta – asiantuntija: Talvet ovat olleet tavallista lämpimämpiä viimeiset kymmenen vuotta

Etelä- ja Länsi-Suomessa isot järvet ovat vielä vailla jääpeitettä, vaikka yleensä tähän aikaan vuodesta jäätä on ollut muutama senttimetri. Lapissa järviä peittää paikoin jopa tavanomaista paksumpi jää koska pakkasta on riittänyt.

Jään paksuus
Mittatikku avannossa.
Mittatikku avannossa Saimaalla kaksi vuotta sitten tammikuussa. Pekka Vähänäkki/Kaakkois-Suomen ely -keskus

Jos joku mielii järven jäälle pyhien aikana, kannattaa ainakin varoa isoja järviä, jotka ovat etelässä ja lännessä käytännössä vailla jääpeitettä. Osin myös Keski-Suomessa on järvialueita vailla jääpeitettä.

– Jäätä löytyy Lapista ja Kainuusta sekä Itä-Suomesta. Pienet järvet ovat jäässä ja mitä suurempi järvi, sen todennäköisemmin siellä ei ole jäätä, sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskuksesta.

Käytännössä jäättömiä ovat isot järvet Saimaa, Päijänne ja Oulujärvi, jonne mittaaja ei ole vielä edes voinut mennä mittaamaan, koska jää on niin ohutta. Suomen suurimman järven, Saimaan pohjoisosassa on 5–15 senttimetriä (cm) jäätä.

Lappajärvi Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on ainoa, missä jäätä on mitattu aika reilustikin.

– Se on kuitenkin niin iso järvi, että jään paksuus voi vaihdella, ja selällä ei ole jäätä lainkaan. Isoja järviä välttäisin Keski-Suomesta pohjoiseen, ja etelään ei kannata edes yrittää, Vehviläinen varoittelee.

Oheisesta kartasta voi katsoa järvien jääpeitteiden paksuutta eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Enontekiön kunnassa Kilpisjärvellä jääpeite on 46 cm, kun taas Espoon Pitkäjärvellä ei ole lainkaan jäätä. Pohjois-Savossa Suonenjoella Iisveden jään paksuudeksi on mitattu 16 cm.

Järvien jään paksuus 20.12.2019
Leena Luotio / Yle

Yleensä tähän aikaan etelässä ollut muutama senttimetri jäätä

Aikaisempiin vuosiin verrattuna Etelä- ja Länsi-Suomessa on jäätä normaalia vähemmän kuin yleensä tähän aikaan.

Vehviläisen mukaan Lapissa ollaan sen sijaan ihan normaalissa tilanteessa. Siellä jääpeite voi olla jopa vähän normaalia paksumpi.

Etelä- ja Länsi-Suomessa on yleensä ollut viidestä kymmeneen senttimetriä jäätä tähän vuodenaikaan.

Järvet olivat jäässä pari viikkoa sitten etelässä, jolloin jään paksuus oli noin viisi senttimetriä. Nyt jäät ovat sulaneet, joten luistelijoiden ja muiden ulkoilijoiden kannattaa katsoa tarkkaan missä liikkuu.

Yksi syy on ilmaston lämpeneminen

Vehviläinen selittää poikkeuksellisia jääoloja osin tavanomaisella sään vaihtelulla, mutta oma osuutensa on ilmaston lämpenemisellä.

– On se [ilmaston] lämpeneminenkin tuonut oman osansa. Talvet ovat olleet lämpimämpiä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sitähän tässä tietysti on myös näkyvissä, hän sanoo.

Miten voi varmistua tavallisena ulkoilijana, että jää kestää, jos haluaisi mennä pyhien aikana ulkoilemaan?

– Pitää olla aika takuuvarma, ennen kuin suosittelisin jäälle menoa. Jos on kaira, ja sieltä löytyy 10 senttimetriä jäätä joka kerta kun tekee reiän, sitten sen pitäisi kestää.

Vehviläinen huomauttaa, että jos vähänkin epäilee, jäälle ei kannata mennä ollenkaan, koska jään paksuus vaihtelee eri paikoissa samassakin järvessä. Erityisen hankalia ovat virtaamakohdat ja isojen järvien selät.

Merialueillakin jäätä on tavanomaista vähemmän

Ilmatieteen laitoksen mukaan jäätä merialueilla (siirryt toiseen palveluun) on vain Perämeren pohjukassa ja pienissä lahdissa Vaasan, Tornion ja Kemin edustalla. Merijään paksuus on 15–30 senttimetriä. Ulompana on paikoin ohutta jäätä ahtautuneena 10–30 senttimetriä.

Merialueilla jäätä on pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna selvästi tavanomaista vähemmän.

Yleensä tähän aikaan vuodesta jääpeite on kattanut Pohjanlahden rannikon ja Suomenlahden itäisen osan.