1. yle.fi
  2. Uutiset

Asiantuntijoiden viesti hallitukselle: Isoin työllisyyspotentiaali yli 55-vuotiaissa, Vihriälä poistaisi eläkeputken

Katarina Murto ja Vesa Vihriälä huomauttavat, että Suomessa 55 vuotta täyttäneiden työllisyys on kaukana muista Pohjoismaista.

Työllisyys ja työttömyys
Yli 60-vuotias hitsaaja.
Määrällisesti eniten työllisyyspotentiaalia on yli 55-vuotiaissa, sanovat STTK:n johtaja Katarina Murto ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä.Jari Kovalainen / Yle

Hallituksella alkaa olla tosi kyseessä työllisyystavoitteisiinsa pääsemisessä: uskottava näyttö 30 000 työllisen saamiseksi tarvitaan syksyyn mennessä, mieluiten jo keväällä.

Helpoimmin työllistyvät ovat viime vuosina jo työllistyneet, eikä yksi tai kaksikaan keinoa tee ihmeitä.

Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja Katarina Murto ja työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta kehottavat kuitenkin hallitusta kohdistamaan huomion yli 55-vuotiaisiin.

– On pakko katsoa laajasti kaikkia työvoiman potentiaalisia lähteitä. Numeerisesti suurin potentiaali on yli 55-vuotiaissa, jos meitä verrataan muihin Pohjoismaihin, Vihriälä sanoo.

Katarina Murto on ollut mukana hallituksen työllisyysryhmissä. Hän ihmettelee, ettei yli 55-vuotiaiden tilanne ole noussut niissä merkittävästi esille.

– Ikääntyneiden osalta tarvitsemme tehokkaampia työllisyyspalveluja.

– Kun vertaa Ruotsiin, meillä yli 55-vuotiaiden työllistyminen on huomattavasti vähäisempää. Ihmettelen, ettei sitä ole vahvemmin nostettu esimerkiksi työllisyysryhmissä, Murto sanoo.

Vihriälä: Eläkeputki poikki, pian

Keinoista nämä kaksi ekonomistia ovat eri mieltä. Vihriälä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan entinen johtaja, lopettaisi niin sanotun eläkeputken kokonaan.

– Meillä on kokemusta siitä, että työttömyysputki on tärkeä asia. Kun ikärajaa on nostettu, työllisyys on aina parantunut, työttömyys on vähentynyt, Vihriälä perustelee.

Hallitus sopi kesällä työmarkkinajärjestöjen kanssa niin sanotun eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien (siirryt toiseen palveluun) ikärajan nostamisesta vuodella. Eläketurvakeskus arvioi sen tuovan noin 6000 työllistä vuoteen 2025 mennessä. Uusi alaraja tulee voimaan vuodenvaihteessa.

– Nyt sitä (ikärajaa) ollaan nostamassa edelleen yhdellä vuodella. Minusta tämän voisi poistaa kokonaan.

Milloin tämä tulisi tehdä?

– Kyllä tätä pitäisi pikaisesti tarkastella, jos pyritään 75 prosentin työllisyysasteeseen tämän hallituskauden loppuun mennessä, Vihriälä vastaa.

Murto: Subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön

Palkansaajakeskusjärjestö STTK taas ei lämpene ajatukselle eläkeputkesta luopumisesta.

Katarina Murto vahvistaisi osa-aikatyön mahdollisuutta. Yli 55-vuotiaalla työntekijällä tulisi STTK:n mukaan olla subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön. Tämä vaatisi lakimuutoksen.

– Osatyökykyisissä on kymmeniä tuhansia niin työkykyisiä kuin työhaluisia, Murto laskee.

Pakettiin kuuluisivat tehokkaammat työllisyys- ja terveyspalvelut.

– Valitettavasti ikääntyneen työkyvyn heikentyessä työllistyminen ja työssä pysyminen on vaikeaa. Nyt ikääntynyt tippuu alentuneen työkyvyn perusteella helposti työelämän ulkopuolelle, Murto sanoo.

Toinen STTK:n ehdotus on porkkana työnantajalle. Ikääntyneiden työllistämiseksi työnantajan sivukuluja voitaisiin määräaikaisesti alentaa, jos työnantaja rekrytoi yli 55-vuotiaan työttömän.

Myös Vesa Vihriälän mukaan kannustimia osa-aikatyön lisäämiseeen voisi harkita yhtenä palikkana monien työlisyystoimien listassa.

Ruotsissa yksi syy íkääntyneiden korkeampaan työllisyysasteeseen arvellaan olevan juuri osa-aikatyö. Sitä eivät tee vain 55–60 ikävuoden liepeillä olevat, vaan myös eläkeiän ylittäneet tekevät useammin osa-aikatyötä kuin Suomessa, enemmän tai vähemmän satunnaisesti.

Suomessa osa-aikatyön tekemiselle on korkeampi kynnys, sitä on oudoksuttu (siirryt toiseen palveluun)sekä työnantajan että työntekijöiden puolelta.

Vihriälä: Tarvitaan myös työvoimaa ulkomailta

Työnantajajärjestöt sekä korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava tarjoavat kannustimiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Tuen määrä pienenisi sitä mukaa, kun työllisyys jatkuu. Akavan mallissa työnhakija saisi bonuksena lisärahan, kun hän työllistyy.

Keppi kohdistuisi siis niihin, jotka ovat viime aikoina olleet töissä ja työmarkkinoilla. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on kuitenkin sanonut, ettei halua työttömyysturvaan leikkauksia.

Pienoinen paradoksi on se, että koska työttömyys on viime vuosien aikana pudonnut verrattain matalalle, alle seitsemään prosenttiin (siirryt toiseen palveluun), pelkästään työttömyyttä vähentämällä hallituksen 75 prosentin tavoite tuskin ratkeaa.

Työvoiman lisäämiseksi tarvitaan Vihriälän mukaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Työvoimatilastojen ulkopuolella on laskentatavasta riippuen kymmeniä tuhansia, jopa parisataa tuhatta piilotyötöntä.

Vihriälän mukaan työvoiman puute muodostaa kehän, joka osaltaan ylläpitää myös työttömyyttä.

– Yksi tärkeä asia on työperäinen maahanmuutto, koska meillä on paljon ammatteja joihin ei kertakaikkiaan löydy Suomesta työvoimaa. Ja jos ei ole työvoimaa, voi olla vaikea työllistää kotimaisia työttömiä, Vihriälä sanoo.

LUE MYÖS: Ministerinpesti oli yksinäinen, ja eniten Jari Lindström katuu aktiivimallia – "Avustajani itki, kun näki hallitusohjelman"

Lue seuraavaksi