Maailma muuttui 2010-luvulla ehkä enemmän kuin koskaan – Digijätit, ilmastonmuutos ja nationalismi pirstovat myös ensi vuosikymmentä

Kun politiikka on sirpaloitunut, yritysten rooli maailman yhdistäjinä kasvaa. Listasimme kymmenen olennaista talouden mullistusta.

2010-luku

1

Tehtaan piipuista nousee savua Kiinassa.
Ryan Tong / EPA

Ilmastonmuutos nousi kärkiongelmaksi

Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat uhat nousivat länsimaiden agendan kärkeen 2010-luvulla. Vuosikymmenen loppua kohden tultaessa Suomessakin havahduttiin siihen, että päästöjen vähentäminen ei tarkoita välttämättä rahanmenoa ja uhrauksia vaan voi pikemminkin säästää rahaa tulevina vuosina.

Eurooppa on näyttänyt tietä hiilipäästöjen vähentämisessä, kun EU on ilmoittanut pyrkivänsä kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä. Kiinassa päästöt ovat kääntyneet uuteen kasvuun ja presidentti Donald Trump aikoo irrottaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta.

– Ilmaston lämpenemisen estämiseen tarvitaan meitä kaikkia. Tuntuisi pahalta, jos tässä kohdassa globalisaation yhdessä tekemisen aika olisi ohi, eivätkä Yhdysvallat ja Aasia olisi enää mukana, kaasuyhtiö Gasumin toimitusjohtaja ja hallitusammattilainen Johanna Lamminen sanoo Ylen haastattelussa.

Vakuutusyhtiöt ovat jo alkaneet laskea, kuinka ilmastonmuutos voi tehdä vakuuttamisen mahdottomaksi pahimmilla riskivyöhykkeillä.

Hiilidioksidipäästöjen ohella 2010-luvulla havahduttiin muovin ongelmiin. Otsikoissa olivat niin mikromuovit kuin merten muoviroskaongelmat.

2

Donald Trump
Jim Lo Scalzo / EPA

Nationalismi nousi ja kauppasodat käynnistyivät

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ollut yksi vuosikymmenen henkilöistä.

Sosiaalista mediaa hyödyntänyt entinen tosi-tv-julkkis ja kiinteistömoguli Trump nousi presidentiksi 2016 muun muassa ajamalla muuria maansa etelärajalle. Hän lupasi myös palauttaa ulkomaille, muun muassa Kiinaan, paenneita työpaikkoja Yhdysvaltoihin.

Protektionismi eli kotimarkkinoiden suojaaminen on viime vuosina halvaannuttanut Maailman kauppajärjestö WTO:ta. Kiinan ja Yhdysvaltojen välille puhkesi heti Trumpin noustua valtaan kauppasota.

Nationalismille on ollut kysyntää myös Euroopassa. Perussuomalaiset ylsi jytkyyn vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Kolme ja puoli vuotta sitten Britannia päätti irtautua EU:sta kansanäänestyksessä, joskin brittipoliitikoilla on ollut sen jälkeen suuria vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen siitä, kuinka EU pitäisi jättää.

Pienelle avoimelle taloudelle kuten Suomelle maailmankaupan näivettyminen ja protektionismi on ongelma.

– Liike-elämä on pitkäjänteistä ja politiikasta on tullut hyvin lyhytnäköistä, Nordean konsernijohtajan paikalta juuri väistynyt Casper von Koskull arvioi Ylelle. Hän viittaa myös Suomen politiikkaan, jossa "ei pitäisi keskittyä siihen, miten kakkua jaetaan, vaan siihen, miten kakkua kasvatetaan".

3

Kuvakollaasissa Nordean väistyvä konsernijohtaja Casper von Koskull, sekä Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.
Vasemmalla Nordean väistyvä konsernijohtaja Casper von Koskull, oikealla Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.Jorma Vihtonen / Yle & Mikko Ahmajärvi / Yle

Yritysten rooli vahvistuu sirpaloituvassa maailmassa

Kun kansainvälinen poliittinen yhteistyö heikkenee, yritysten rooli esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisyssä kasvaa. Suomalaistenkin yritysten toimintatavat ovat muuttuneet ympäristöystävällisemmiksi.

– Yritykset ovat osaltaan päättäneet, että ilmaston lämpeneminen saadaan taittumaan. Kaikki tietävät, että tulevaisuudessa menestyvät ne yhtiöt, jotka kykenevät löytämään ratkaisuja globaalisti ja tuottamaan ympäristön kannalta oikeita ratkaisuja, Gasumin Johanna Lamminen sanoo.

Olennaisessa osassa ilmastonmuutoksessa ovat pankit ja muut rahoittajat. Jopa Euroopan keskuspankki on kertonut ottavansa ilmastonmuutoksen ehkäisyn osaksi toimintaansa. Pankit ovat sekä lainanantajia että varallisuuden hoitajia.

– Pankeissa ilmastonmuutos näkyy siinä, miten me jaamme varoja, teemme sijoituksia, hoidamme varallisuutta. Pankeilla on iso rooli asiakkaidensa kautta. Kestävän kehityksen ympärille rakennettuja sijoitussalkkuja on jo. Se tulee kasvamaan jopa räjähdysmäisesti, Nordean ex-konsernijohtaja Casper von Koskull sanoo.

4

Den mäktige presidenten och generalsekreteraren Xi Jinping befäster sin ställning ytterligare i Kina
Kiinan johtaja Xi Jinping on lujittanut otettaan vallasta. PA-EFE/CHRIS RATCLIFFE / POOL

Kiinasta kasvoi toinen talous- ja päästömahti

Kulunut vuosikymmen oli Kiinan vallankasvun kulta-aikaa. Maan talous jatkoi paisumistaan, vaikka vauhti hidastuikin vuosikymmenen kuluessa. Kiinan viennin arvo on ollut maailman suurin vuorotellen Yhdysvaltojen kanssa.

Viime aikoina Kiinan talouskasvu on köhinyt pahasti. Keskiluokan yksityinen kulutus kuitenkin pitää talouden edelleen kasvussa.

Euroopassa epäilykset Kiinan rahoittamia hankkeita kohtaan ovat kasvaneet. Kiina on investointien ohella hankkinut viime vuosina omistukseensa eurooppalaisia satamia ja muuta infrastruktuuria. Ihmisoikeuksissa tai kauppasuhteissa Kiina ei ole ollut juuri innokas tekemään myönnytyksiä Euroopalle.

Jos Kiinan talous oli suurta, sitä ovat olleet myös päästöt. Kiina tuottaa yksinään yli neljänneksen koko maapallon hiilidioksidipäästöistä. Niiden määrä ei ole ollut juurikaan laskussa.

5

Mielenosoittajia parlamentin edessä.
Mielenosoittajat vaativat Kreikan pysymistä euroalueen osana Kreikan parlamentin ulkopuolella Ateenassa kesällä 2015.Yannis Kolesidis / EPA

Kreikan kriisi poiki tukipaketteja

Vuosikymmen alkoi euroalueella huonoissa tunnelmissa. Vuoden 2008 talouskriisin jälkimainingeissa tuli ilmi, että Kreikka oli vuosien ajan vääristellyt talouslukujaan. Kreikan lainojen korot lähtivät nousuun, ja euromaat pönkittivät maan taloutta laajoilla tuki- ja lainapaketeilla.

Suomi myönsi muiden euromaiden mukana Kreikalle miljardien eurojen arvosta lainojen takausta. Kreikan talouskriisi ravisutti politiikkaa myös Suomessa, kun perussuomalaiset torjui tukipaketit ja silloinen puheenjohtaja Timo Soini ilmaisi, että puolue ei kriisimaiden tukien vuoksi halua hallitukseen.

Kreikka onnistui vuonna 2018 irtautumaan lainaohjelmista. Kyse oli maailmanhistorian suurimmasta tukipaketista. Velkoja maa maksaa vielä useita vuosikymmeniä.

2010-luku jää historiaan, koska selvästi merkittävin rooli euroalueen talouden pelastamisessa oli keskuspankilla. Tulevalla vuosikymmenellä EKP joutuu keksimään kokonaan uusia keinoja, koska poikkeuksellisen alhaiset korot ja valtavat velkakirjojen osto-ohjelmat eivät ole onnistuneet piristämään taloutta.

6

 Euro-veistos vanhan EKP:n pääkonttorin edessä.
Euroopan keskuspankki Frankfurtissa on pitkälti vastuussa euroalueen taloudesta.Jonathan Larsen / AOP

Miinuskoroista ja epänormaalista rahapolitiikasta tuli normaali

Rahamaailmassa vuosikymmen oli erikoinen. Se loppuu euroalueella miinukselle painettujen korkojen aikaan, jollaista ei ole ennen nähty.

Euroopan keskuspankin EKP:n talletuskorko on ollut negatiivinen yli puolet vuosikymmenestä. Keskuspankki on yrittänyt piristää euroalueen inflaatiota laajalla arvopapereiden osto-ohjelmalla.

Tovin tauolla ollut osto-ohjelma alkoi tänä syksynä uudelleen. Jo ennen osto-ohjelmat jatkumista EKP osti arvopapereita eli pumppasi rahaa euroalueen talouteen 2 600 miljardilla eurolla.

Alhaiset ja jopa negatiiviset korot ovat tuottaneet päänvaivaa esimerkiksi eläkeyhtiöille, jotka hakevat mahdollisimman vähäriskistä tuottoa pitkällä aikavälillä. Pääomia on siirtynyt korkosijoituksista asuntoihin ja osakemarkkinoille. Asuntovelallisille matalat korot ovat luonnollisesti olleet ilouutinen.

7

Viidenkympin seteleitä kirjekuoressa.
Tomi Natri / AOP

Pankkimaailmassa kuohui monella tavalla

Kulunut vuosikymmen oli eurooppalaisten pankkien kannalta hankala. Viime vuosikymmenen finanssikriisin jälkeen monen pankin kannattuvuus heikkeni.

Digitalisaatio ja tiukentuvat säännöt pakottivat pankit suuriin järjestelmäuudistuksiin. Kryptovaluutat kuten Bitcoin tulivat jäädäkseen.

Panama-paperit paljastivat Nordean yhteyksiä veroparatiiseihin, pohjoismaisiin pankkeihin liitetyt rahanpesusyytökset ovat viime aikoina laajentuneet.

– Viime vuosikymmenen ylilyöntejä ei voi enää toistaa. Silloin syntyi kasvua kasvun takia ja toimiala toimialan sisäle, joka teki rahaa rahan takia, Casper von Koskull sanoo.

– Pankkitoiminnan ja finanssisektorin roolihan on tukea elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa laajemminkin, olla se perusverenkierto siellä. Suurin opetus tästä on se, että palataan siihen perusrooliin.

8

Lähikuva kahdesta Applen valmistamasta iPhone-älypuhelimesta.
EPA-EFE/JOEL CARRETT

Suuryritysten järjestys meni uusiksi, kun tietotekniikkajätit jyräsivät

2010-luku on ollut suurten tietotekniikkayritysten nousun aikaa. Apple on noussut markkina-arvolla mitattuna maailman suurimmaksi pörssiyhtiöksi Forbesin (siirryt toiseen palveluun) listan mukaan. Heti sen perässä ovat Microsoft, Amazon ja Googlen taustayhtiö Alphabet.

Kännykkäyhtiö Apple oli ensimmäinen yli tuhannen miljardin dollarin, eli suomeksi biljoonan dollarin, rajan rikkonut ei-valtiollinen yritys.

Vuosikymmenen alussa arvokkaimmiksi yrityksiksi listattiin (siirryt toiseen palveluun) kaksi öljyjättiä: kiinalainen PetroChina ja amerikkalainen ExxonMobil. Nyt nämä öljyjätit eivät enää mahdu kymmenen arvokkaimman yrityksen joukkoon.

Teknojätit ovat keränneet myös kritiikkiä muun muassa määräävien markkina-asemiensa väärinkäytöstä ja ongelmista yksityisyyden suojassa. Yle kävi syksyllä 2019 läpi, mitä Facebook, Google, Apple ja Amazon ovat tehneet ansaitakseen vihanpidon.

Kun 2000-luvulla Suomen taloutta pyörittänyt Nokia tällä vuosikymmenellä kutistui, suomalainen peliteollisuus teki nousuaan. Supercellin johtohenkilöt ovat olleet tulolistojen kärjessä vuodesta toiseen.

Supercellin 51 prosentin osuuden myynti yli miljardilla eurolla vuonna 2013 on yksi suurimmista listaamattomien yritysten kaupoista Suomessa.

9

koodari digitalisaatio
Jyrki Lyytikkä / Yle

Digitalisaatio toi suuria mahdollisuuksia, mutta myös tietoturvaongelmat

Digitalisaatio on tarjonnut valtavia mahdollisuuksia, helpottanut monia arkisia asioita ja saanut aikaan uutta liiketoimintaa.

Digijättien ohella lukuisat pienemmät yritykset ovat kehittäneet toimintoja ja palveluita, jotka ovat saaneet älypuhelimissa suosiota, ja tuoneet rahaa tekijöilleen.

Tietoverkkojen ansaintamahdollisuudet ovat auenneet myös rikollisille, ja erilaiset tietomurrot ovat olleet otsikoissa vuosikymmenen alusta loppuun. Vuosikymmenen alussa Sony joutui ison tietomurron kohteeeksi. Tuolloin varastettiin miljoonia Playstation-pelaajien tietoja.

Tämän vuoden kesällä taas yhdysvaltalaispankki joutui jättimäisen tietomurron kohteeksi, jossa vääriin käsiin pääsivät yli 100 miljoonan luottokorttihakemuksen tiedot.

Pahasti tietoturvassaan kompuroi myös Facebook, joka sai Yhdysvalloissa jättisakot Cambridge Analytica -kohun seurauksena. Facebook luovutti luvattomasti kymmenien miljoonien käyttäjien tietoja Cambridge Analytica -nimiselle yritykselle.

10

taksin tilaaminen mobiilisovelluksella
Monet mobiilipalvelut mullistivat myös liikkumista.Berislav Jurišić / Yle

Sähköistyminen ja digipalvelut aloittivat liikenteen mullistuksen

Autoteollisuus, taksit, matkustaminen. Liikenteen bisneksentekomallit ovat muuttuneet tällä vuosikymmenellä nopeasti.

Taksialalla Uber on vyörynyt maasta toiseen mahdollistaen satunnaisille kuljettajille tienestit taksikuskina. Samalla se on suututtanut monia viranomaisia ja perinteisiä taksitoimijoita. Perässä ovat tulleet muut saman mahdollistavat mobiilisovellukset.

Tesla kiihdytti sähköautoissa monen perinteisen suuren autonvalmistajan ohi. Ne ovat nyt ryhtyneet investoimaan niin sähköautojen kuin autonomisen ajamisen kehittämiseen. Koska ainakin aluksi molempiin lähinnä kuluu paljon rahaa, autojätit ovat olleet rakennemuutoksen kourissa, ja Teslankin taival on ollut työssyinen.

Kilpailu fossiilisten polttoaineiden korvaajista pääsi vauhtiin vuosikymmenen lopulla. Suomesta Neste on ollut kisassa hyvissä asemissa sähkövaihtoehtojen rinnalla.

Perinteiset lippuluukut ovat hiljentyneet, kun matkat ostetaan yhä useammin älypuhelimella. Mediahuomiota ovat saaneet niin Maas Global -yhtiö kuin sen Whim, joka pyrkii yhdistämään yhdeksi palveluksi niin julkisen liikenteen, vuokra-autot kuin muitakin liikkumisen muotoja.

Lentoliikenne on kasvanut ja ala muuttanut muotoaan, kun halpalentoyhtiöt ovat Euroopassa laajentaneet jatkuvasti toimintaansa. Useita tappiollisia yhtiöitä kaatui, Air Berlin oli näistä kenties tunnetuin. Lentoliikenteen ympäristövaikutukset ovat vasta viime vuosina nousseet laajan keskustelun kohteeksi.