Kymmeniä koiria joutunut suden suuhun tänä syksynä – hirvijahtiin ei enää mennä joka alueelle

Hirvenmetsästys on vaikeutunut susialueilla, mutta tavoiteltu saalismäärä näyttää toteutuvan.

Hirvien metsästys
Pertti Vuorinen ja hirvikoira
Pertti Vuorisen jämtlanninpystykorva Salli on kokenut hirvikoira.Markku Sandell / Yle

Sudet ovat tulleet tutuksi myös Satakunnassa. Metsästyksen tulevaisuutta miettii huittislainen Pertti Vuorinen, jolla on Metsästysseura Paukun oman seurueensa ainoa hirvikoira. Uusi koira pitäisi ottaa kasvamaan nykyisen jämtlanninpystykorva Sallin rinnalle, mutta halukkaita ei ole ilmaantunut.

– Koirien koulutus on niin vaikeaa täällä, kun susia on joka paikassa, Vuorinen toteaa.

Aiemmin koiran saattoi päästää metsästyskaudella vapaaksi metsän keskellä olevasta kotitalosta ja seurata koiratutkan avulla sen liikkeitä. Nyt hirvenmetsästyskin on enemmän koiran vahtimista, ettei se joudu vaara-alueelle hirvien perässä.

Koiraharrastuksen hiipuminen näkyy selvästi. Harva kasvattaa enää hirvikoiria ja pentujen ostajia on vähemmän. Koirien hirvenhaukkukokeissa oli ennen kymmeniä koiria, nyt ehkä yksi tai kaksi.

Jämtlanninpystykorva Salli, koira
Jämtlanninpystykorva Salli haukkuu hirviä ja karhuja.Markku Sandell / Yle

– Ne alueet, missä susia on, niin niillä ei ollenkaan metsästetä. Meidän seurallamme on noin 10 000 hehtaaria metsästysmaita vuokrattuna, joista ehkä puolet on nyt sellaisia, missä ei metsästetä, Vuorinen kertoo.

Vuorisen metsästysmatkailutoiminta toi Huittisiin aiemmin jopa parikymmentä ulkomaista seuruetta hirvi- ja peurajahtiin. Susien ilmaantuminen lopetti ajavilla koirilla tehdyt jahdit ja jäljelle jäi vahtimismetsästys. Se ei kiinnosta ulkomaisia metsästäjiä samalla tavalla.

– Varsinainen matkailutoiminta on lähes loppu. Nyt käy pari kolme seuruetta, nekin on vanhoja kavereita, jotka enää käyvät.

Hirvijahti Huittisten ja Köyliön rajamailla sujui vielä onnistuneesti, mutta hirvisonneja ja yksinäisiä hirvilehmiä näkyi enemmän.

– On vaikea sanoa, miten paljon sudet hirvikantaa verottavat, mutta vasat ovat olleet melkein kaikilta loppu. Todennäköisesti sudet ovat niitä ottaneet, metsästysseurueen päällikkönä toimiva Vuorien arvioi.

Vuorinen näyttää tietokoneeltaan kuvia, joissa sudet ovat 10-15 metrin päässä. Niitä ei näytä ihmisen läsnäolo haittaavan.

Pertti Vuorinen, susi tietokoneen näytöllä
Pertti Vuorinen esittelee Huittisten susista otettuja kuvia ja videoita. Susia on saanut kuvata ihan lähietäisyydeltä.Markku Sandell / Yle

Pertti Vuorinen on käynyt hirvijahdissa vuodesta 1972 ja miettii tulevaisuutta. Hän toistaa usein metsästäjiltä kuullun näkemyksen, että susia pitäisi saada metsästää sen verran, että niiden ihmisarkuus säilyisi.

Varsinais-Suomessakin on isoja susilaumoja

Hirvijahti jatkuu vielä tammikuun puoliväliin, mutta monella alueella metsästys on loppunut jo ennen joulukuuta. Yle Uutisten kysely riistapäälliköille kertoo, että susien vaikutus hirvikantaan näyttää olevan vielä pieni muualla kuin Itä-Suomessa.

hirvet riistakamerassa
Hirvijahti on paikoin lopetettu ennen aikojaan, kun vasoja ei ole löytynyt metsästysalueilta.Markku Sandell / Yle

Tilanne on kuitenkin muuttunut läntisessä Suomessa, minne on viime vuosina syntynyt uusia susireviireitä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan eniten susia on levittäytynyt juuri läntiseen Suomeen.

Maaliskuussa 2019 Suomessa oli Luken mukaan 47 susireviiriä, joista oli 24 vähintään kolmen suden lauman ja 20 kahden suden asuttamaa.

Varsinais-Suomessa on kolme tunnettua susireviiriä, mutta riistapäällikkö Mikko Toivolan mukaan susien vaikutus hirvikantaan on vähäinen.

– Meillä on paljon valkohäntäpeuroja, mitä sudet käyttävät ravintonaan. Paikallisesti on tiettyjä alueita, minne hirvikoiraa ei voida päästää, Toivola sanoo.

Varsinais-Suomessa susialueita on erityisesti Laitilassa, Pöytyällä ja Kemiönsaaressa. Näissä isoissa laumoissa Toivola arvioi olevan kussakin 8-10 sutta.

Susi lumikinosten takana.
Yksittäisiä susia liikkuu laumojen ulkopuolella. Kuvituskuva. Duncan Usher / AOP

Riistapäällikön mukaan hirvijahti on silti sujunut suurin piirtein odotetusti. Joulukuun lopussa hirviä oli kaadettu 1850, vaikka metsästys on edennyt aiempaa hitaammin. Parina viime vuotena kaatomäärä on ollut noin 2000 hirveä, joten kanta on ehkä laskusuunnassa.

Riistapäällikkö Mikko Toivola arvioi, etteivät sudet vaikuta hirvikantaan merkittävästi ja paikoin havaittu vasojen vähyys saattaa johtua siitä, että viime vuosina on ammuttu enemmän myös naarashirviä. Vasoja on ollut vähemmän myös muualla.

Susien aiheuttamia koiravahinkoja on Varsinais-Suomessa tänä vuonna ollut kolme, joissa susi on napannut pihalla olleen koiran. Metsästystilanteissa koiria ei ole joutunut suden suuhun, vaikka kontakteja on ollut.

– Toki sellaista kuulee, että sudet ovat lähteneet päivämakuulta liikkeelle ja juosseet passimiesten ohi. Hirvikoira on saattanut kohdata suden ja jotain hässäkkää ollut, Toivola kertoo.

Kotieläinvahinkojakaan ei alueella ole ollut kovin paljoa.

Susia
Varsinais-Suomen kolmessa susilaumassa on riistakamerakuvien perusteella laskettu olevan 8-10 eläintä. Kuvituskúva. Ismo Pekkarinen / AOP

On syntynyt susien omia alueita

Kaikkialla Suomessa tilanne ei ole ollut aivan yhtä hyvä kuin Varsinais-Suomessa. Suomen Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtaja Jukka Immonen kiittelee varhain satanutta lunta, joka auttoi seuraamaan kunkin alueen susien liikkeitä.

Paluu entiseen metsästystapaan, jolloin hirviä jahdattiin miesajolla, ei enää onnistu, kun porukat ovat ikääntyneet ja tottuneet koirilla tapahtuvaan metsästykseen. Metsästys on käytännössä loppunut tietyiltä alueilta, minne koiria ei uskalleta päästää.

Näitä alueita on Immosen kyselyn mukaan Pohjois-Karjalan yläosista länteen aivan Etelä-Pohjanmaalle saakka ulottuvalla alueella. Hirvivahingot ja mahdolliset hirvikolarit lienevät hänen mukaansa todennäköisempiä juuri näillä alueilla.

Immonen sai vastauksia järjestöön kuuluvilta hirvikoiran omistajilta ympäri maan. Niistä käy ilmi sama tilanne maan eri puolilla, kuten tässä Kalajoelta tulleessa viestissä.

"Meillä on noin 1500 hehtaarin alue ollut kolme vuotta pois käytöstä koirapyynnin ja koetoiminnan osalta lumettomana aikana. Enää ei siinä siis ole tullut koiravahinkoja mutta aikaisempina vuosina oli useampi, niin tilanne on nyt näin. Lisäksi tällä hetkellä on poissa käytöstä noin 3000 ha alue, jossa pantasusi asustaa."

Vaikka koiria ei tahallaan lasketa susialueille, vahinkoja on sattunut niin metsästyksen kuin koetoiminnan yhteydessä.

– Meidän epävirallisessa kirjanpidossa on nyt tiedossa 48 koiravahinkoa, joista 36 on johtanut kuolemaan. Lisäksi on ainakin kuusi kuolemaan johtanutta tapausta, joista koiran omistaja ei anna kertoa tarkemmin, Immonen kertoo.

Karjalankarhukoira tutkapanta kaulassaan
Hirvikoirajärjestön laskelmien mukaan nelisenkymmentä koiraa on joutunut suden suuhun tänä syksynä.Laura Valta / Yle

Kuka laittaa koiransa suden suuhun?

Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittisen mukaan koiravahinkoja on tänä vuonna ollut jo 19 ja metsästystilanteita on jouduttu keskeyttämään tai perumaan tuoreiden susihavaintojen vuoksi.

Pedoilla on ollut jo vuosia voimakas vaikutus alueen hirvikantaan ja sama tilanne on Kainuussa. Riistapäällikkö Jukka Keränen vastaa kyselyymme, että sudet vaikuttavat hirvikantaan, mutta tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka suuri se on Kainuun alueella.

– Joka tapauksessa susialueilla, erityisesti Kuhmossa, susien vaikutus on ollut vuosikausia suuri. Myös karhuilla on ollut merkittävä vaikutus hirvikantaan itärajan seuduilla.

mies tutkii metsästysalueen karttaa auton konepellillä
Kartoille on ilmaantunut alueita, joilla metsästys on loppunut susien takia.Riika Raitio / Yle

Sama tilanne on myös Pohjois-Savossa, missä syyskuun alusta alkaen joulukuun puoliväliin mennessä oli merkitty Tassu-järjestelmään lähes 260 susihavaintoa.

– Ylä-Savossa olevien laumojen ja pantasusien alueilla metsästäjät ovat rajoittaneet koiran käyttöä metsästyksessä. Pyyntiin ei ole lähdetty koirilla päivinä, jolloin on ollut näköhavainto tai pantasusimerkintä seuran alueella, riistapäällikkö Jouni Tanskanen viestittää.

Koiravahinkoja sudet ovat aiheuttaneet viisi, viime vuonna yhden.

Itä-Suomessa susiin on ehkä totuttu enemmän, mutta esimerkiksi Pohjanmaalla tilanne on toinen. Susilaumat ilmestyivät pohjalaismaakuntiin laajemmin vasta muutama vuosi sitten.

Lumettomana aikana on vaikea saada tietoa susien liikkeistä ja olinpaikasta, ja siksi kaikille alueille ei uskalleta päästää hirvikoiraa työskentelemään ja etsimään hirviä. Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoman mukaan näillä alueilla hirvenmetsästäjät ovat joissakin tapauksissa käyttäneet perinteistä miesajoa.

Hirvikoira kaadetun hirven vieressä. Taustalla metsästäjien jalkoja.
Koirien käyttöä metsästyksessä on ollut pakko rajoittaa.Seppo Nykänen / Yle

Miesajot ovat kuitenkin harvinaisia ja ehkäpä enemminkin poikkeuksellisia. Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas kertoo myös metsästyksen keskeytyksistä tai lopettamisesta alueilla, joilla on havaittu susien liikkuvan.

Metsästäjät haluaisivat enemmän ja tarkempaa tietoa Luonnonvarakeskuksen pannoittamista susista, jotta koiravahingoilta vältyttäisiin muunkin metsästyksen tai koulutuksen yhteydessä. Nyt tietojen saanti ei ole jatkuvasti sujunut toivotulla tavalla.

Kuitenkin hirviä kaadettaneen tänäkin metsästyskautena miltei aiottu määrä, vaikka paikoin jahti on lopettu, kun tavoiteltuja vasoja tai aikuisia hirviä ei alueelta ole löytynyt.

Miten hirvikanta voi?

Riistapäälliköiden arviot susien vaikutuksesta hirvikannan suuruuteen ovat varovaisia Itä-Suomea lukuuntottamatta. Vasojen vähyys voi johtua myös hirvipopulaation rakenteesta.

Joidenkin arvioiden mukaan lisääntynytkään susikanta ei pidä hirvien määrää kurissa, vaan ajaa ne tietyille alueille, jolloin hirvikolareiden riski siellä kasvaa.

Kaatunutta hirveä kuljetetaan metsässä.
Hirviä kaadettaneen tällä kaudella tavoiteltu määrä. Jahti päättyy 15. tammikuuta.Mika Moksu / Yle

Lounaisessa ja eteläisessä Suomessa valkohäntäpeuroja ja kauriita on paikoittain runsaasti, jolloin ne ovat susien pääravintoa. Jos niitä ei ole, niin viiden suden lauman on arvioitu tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun)syövän 1000 neliökilometrin reviiriltään ehkä 80 hirveä vuodessa.

Kaikki susilaumat tai -parit ja yksinäiset sudet eivät tapa koiria, mutta tilanne voi muuttua susien ja koirien kohdatessa, jos esimerkiksi metsästyskoira haukkuu hirveä susien reviirillä.

Hirvikoirien käytön väheneminen näkyy jo harrastuksen taantumisena. Kokeisiin osallistuu vähemmän harmaita norjanhirvikoiria ja jämtlanninpystykorvia.

Koirajärjestön puheenjohtaja Jukka Immosen mukaan moni hirvikoirien omistaja ja kasvattaja miettii, kannattaako enää ottaa uutta koiraa nykyisen jälkeen.

Lue myös

Pohjois-Satakunnassa toteutetaan susien lumijälkilaskenta

Valvontapartio ehkäisee susien laitonta tappamista

Suden surmaamasta koirasta saa korvauksen ensi vuonna aiempaa nopeammin

"Minä näen suden hienona lajina ja sympaattisena eläimenä" – Vuoden luontokirjan kuvat on ottanut kajaanilainen Lassi Rautiainen

Susikannan koon arviointi on haasteellista talviajan jälkilaskennalla - DNA-keräys on varmempi tapa arvioida määrää

Mikä susissa mietityttää? 8 kysymystä ja vastausta susista