Palkkasovun viivästyminen erittäin poikkeuksellista: "Joka pöydässä tapellaan samat asiat" – Mikä suomalaisten palkankorotuksissa kiikastaa?

Teknologiateollisuuden Minna Helle ja Teollisuusliiton Riku Aalto eivät osaa sanoa, milloin teollisuuden palkoista sovitaan.

palkankorotus
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle (vas.) ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoivat vientiteollisuuden sopimusneuvottelutilannetta valtakunnansovittelijan toimistolla Helsingissä 19. joulukuuta.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle (vas.) ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoivat vientiteollisuuden sopimusneuvottelutilannetta valtakunnansovittelijan toimistolla Helsingissä 19. joulukuuta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Työnantaja- ja palkansaajaliittojen pitäisi sopia tänä talvena parin miljoonan suomalaisen palkankorotuksista, mutta kierroksen avaussopimusta ei ole saatu tehtyä.

Niin sanottua päänavausta on odotettu työnantajien Teknologiateollisuuden ja palkansaajien Teollisuusliiton neuvotteluista, jotka näyttänevät suuntaa muidenkin alojen palkankorotuksille.

Yle kysyi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helteeltä ja Teollisuusliiton puheenjohtajalta Riku Aallolta syitä jumiutumiselle.

Vientiteollisuuden työntekijöiden työehtosopimus päättyi jo lokakuun lopussa. Molemmat osapuolet hylkäsivät viikko sitten jo valtakunnansovittelijan toisen esityksen kiistan ratkaisemiseksi. Osapuolet ovat olleet yhteydessä, mutta varsinaisten neuvottelujen jatkosta ei ole sovittu.

Neuvotteluja vaikeuttaa sitkeä riita siitä, minkä hintainen on Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella läpi runnottu työajan pidennys 24 tunnilla ilman lisäpalkkaa.

Vientiteollisuus on ollut kohta jo kaksi kuukautta ilman sopimusta. Kuinka poikkeuksellista se on?

Riku Aalto:

– Kyllä se on erittäin poikkeuksellista, erittäin harvoin on näin pitkiä sopimuksettomia aikoja. Vuonna 1971, kun oli Metallin seitsemänviikkoinen lakko, oli pitkä sopimukseton aika. Paperiteollisuudessa oli työnantajan työsulku muistaakseni viisi viikkoa viime vuosikymmenellä.

Minna Helle:

– Kyllä tämä poikkeuksellista on ja erittäin ikävä tilanne. Pelkästään se, että epävarmuus jatkuu aiheuttaa hankaluutta paitsi vientiteollisuudessa myös koko työmarkkinoilla.

Kuka hyötyy ja kuka kärsii tilanteesta?

Minna Helle:

– Ei tästä tilanteesta hyödy kukaan. Kaikkien etu olisi, että päänavaus (palkkakierroksen ensimmäinen työehtosopimus) saataisiin mahdollisimman nopeasti aikaiseksi. Tällä hetkellä talousnäkymien utuisuus aiheuttaa lisähaasteita. Ratkaisuja ei voida toki tehdä kuin niin, että niiden kanssa voidaan elää seuraavat vuodet.

Riku Aalto:

– En ole varma hyötyykö tästä kukaan. Kun sopimuksia ei ole saatu aikaiseksi, palkankorotuksiakaan ei ole tietenkään tullut. Ei voi sanoa, että siitä olisi välittömästi hyötyä kenellekään. Yleensä on hinnoiteltu aika, joka on oltu sopimuksettomassa tilassa.

– Haitta on se, että työmarkkinatilanne on kriisissä. Se johtaa epävarmuuteen ja levottomuuteen. Ennen joulua on ollut lakkoja ja työsulkuja. Jos sopimuksiin ei päästä, niin todennäköisesti uhkia asetellaan jossain vaiheessa joka tapauksessa puolin tai toisin. Kärsijöitä on enemmän kuin voittajia.

Mistä näkemysero on suurin?

Minna Helle:

– Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksissa kiistaa on enää pelkästään palkankorotuksista. Sopimusta ei ole syntynyt, koska emme ole päässeet yhteisymmärrykseen palkankorotusten suuruudesta ja siitä, kuinka paljon teollisuuden työvoimakustannuksia voidaan nostaa. Teknologiateollisuuden toimihenkilösopimuksissa auki ovat palkankorotusten lisäksi työaikaa koskevat kysymykset.

Riku Aalto:

– Teollisuusliitolla on parhaillaan neuvoteltavana 20 työehtosopimusta. Teknologiateollisuuden sopimuksessa on eniten työntekijöitä, ja siellä riitaa on palkankorotuksen suuruudesta.

Kemian- ja metsäteollisuuden osalta riidan kohteena on kysymys 24 tunnin työajan lisäyksestä ja työnantajan esittämistä heikennyksistä, kuten ay-jäsenmaksujen perinnän päättämisestä.

– Työnantajat ovat itse halunneet saada tällaisen sopimusmallin aikaiseksi luopumalla keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen maailmasta ja siirtymällä työehtosopimusten tekemiseen liittojen välillä. Se johtaa pahimmillaan tähän, että joka pöydässä tapellaan samat asiat. Yhteisymmärrystä ei saada samalla tavalla aikaiseksi ja tilanne saattaa muuttua epävarmaksi, kuten nyt on käynyt.

Miksi työajasta on syntynyt niin suuri riita?

Minna Helle:

– Jos työaika lyhenee nykyisestä, palkankorotukset eivät voi olla yhtä suuria kuin jos työaika pysyisi ennallaan. Mielestäni tilanne on se, että palkansaajien täytyisi valita kumpi on tärkeämpää: työajan lyhentäminen vai palkankorotukset. Ei voi ajatella, että työaika lyhenee ja lisäksi korotukset olisivat yhtä suuret kuin tilanteessa, jossa työaika pysyy ennallaan.

– Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että teollisuudessa kaksi kolmasosaa toimialan yrityksistä kertoo, että tilaukset ovat vähentyneet verrattuna aiempaan neljännekseen. On syytä suhtautua erittäin vakavasti lähitulevaisuuteen. Ylilyönteihin kustannuksissa ei ole varaa.

Riku Aalto:

– Teimme Teknologiateollisuuden kanssa työajan 24 tunnin pidentämisestä määräaikaisen kolmen vuoden sopimuksen, joka päättyy muutaman päivän kuluttua. Siinä yhteydessä, kun 24 tunnin lisätyöaika tuli, ei palkkoja vastaavasti korotettu vaan jäädytettiin. Kun se lähtee, miksi siitä nyt pitäisi maksaa kun se lähtee, kun ei siitä maksettu silloinkaan?

– Tämä logiikka ei avaudu. Olemme hakeneet sellaista neuvotteluratkaisua, jossa palkankorotukset takaisivat ostovoiman kehityksen, mutta valtakunnansovittelijan esitykset eivät olisi säilyttäneet ostovoimaa vaan se olisi pikemminkin heikentynyt.

Koska sopu voi syntyä?

Riku Aalto:

– Toivottavasti mahdollisimman nopeasti, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että riittävää painetta sopimuksen syntymiseen ei ole, ainakaan kovin nopeasti.

Minna Helle:

– Teknisesti kyse ei ole kovin vaikeista asioista ja sopimukset pystytään neuvottelemaan hyvinkin nopeasti valmiiksi, mutta toki näkemysero on vielä aika suuri. En pysty sanomaan, milloin sopimukset on mahdollista saada aikaiseksi, mutta tavoite on, että mahdollisimman pian.

Lue lisää:

Hylätty esitys teollisuuden palkoista ihmetyttää palkansaajia: "Supistaisi ostovoimaa tässä taloustilanteessa" – Työnantajat täysin eri linjoilla

Analyysi: Vääntö suomalaisten palkankorotuksista lykkääntynee ensi vuoteen – Uudet, laajemmat työtaistelut voivat uhata