Rakkaus, onni, viha – kun tunnesanan kääntää toiseen kieleen, saattaa tulla sanoneeksi muuta kuin aikoi

Lähes 2 500 kielestä haarukoitiin tunteita ilmaisevia sanoja, joilla on monta merkitystä. Monissa Tyynenmeren alueen kielissä "yllätys" ja "pelko" kuuluvat yhteen, mutta toisaalla "yllätyksen" parina onkin "halu" tai "toive". 

tunteet
Rakkaus-sana kirjoitettuna värikkäille paperilappusille useilla eri kielillä.
Rakkaudelle on tuhansia sanoja. Pohjois-Carolinan yliopisto

Kaikissa maailman kielissä lienee sana tunteelle, jota suomeksi kutsutaan rakkaudeksi. Mutta välittävätkö "rakkauden" ja muiden tunteita ilmaisevien sanojen suoraviivaiset käännökset toisen kielen puhujalle myös tunteiden sävyt yksi yhteen?

Eivät läheskään aina, sanovat tutkijat, jotka selvittivät tunnesanojen sisältöä miltei 2 500 kielessä eli lähes kolmanneksessa maapallolla puhutuista kielistä.

Tutkitut kielet kuuluvat 20 kieliperheeseen. Yhdysvaltalaisen Pohjois-Carolinan yliopiston (siirryt toiseen palveluun) ja saksalaisen Max Planck -instituutin (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksessa ilmeni, että tunnesanat ovat usein vivahteiltaan erilaisia myös kieliperheiden sisällä.

Tieteilijöitä on kauan pohdituttanut, ovatko maailman kaikkien ihmisten tunteet peräisin yhdestä biologisesta juuresta. Ovatko ne siksi edelleen pohjimmiltaan samanlaisia kulttuurista riippumatta?

Se oli pitkään vakiintunut käsitys. Sitä mieltä oli jo Charles Darwin. Hänet tunnetaan biologisen evoluution tutkimuksistaan, mutta häntä kiinnosti myös psykologia. Kerran hän teki ajalleen poikkeuksellisen kokeen, jossa hän pyysi vieraitaan yllättäen lukemaan tunteita ihmisten kasvokuvista.

Tutkimustensa perusteella Darwin väitti kirjassaan The Expression of the Emotions in Man and Animals (siirryt toiseen palveluun), että kaikki ihmiset ja jopa eläimet osoittavat tunteita samanlaisella käytöksellä. Teoksesta ilmestyi suomalainen käännös, Tunteiden ilmaisu ihmisissä ja eläimissä, vasta vuonna 2009.

Seepianvärinen vanha valokuva nuoresta naisesta.
Muun muassa tämän kuvan Darwin näytti kokeissaan ja pyysi kertomaan, mitä tunnetta naisen ilme vastaajien mielestä heijasti. Princeton Theological Seminary Library

Myöhempien tutkimusten perusteella Darwinin pääteltiin olleen ainakin ihmisten suhteen oikeassa pitäessään tunteiden pohjaa vahvasti biologisena.

Yksi monet vakuuttanut tutkimus (siirryt toiseen palveluun) tehtiin 1970-luvulla Papua-Uudessa-Guinessa. (siirryt toiseen palveluun) Eristäytyneenä elänyt heimo tunnisti valokuvista länsimaalaisten tunnetiloja paremmin kuin pelkän arvaamisen antamalla todennäköisyydellä.

Psykologiaan vakiintui ajatus, että ihmisten perustunteet ovat yleismaailmallisia ja niitä on kuusi: viha, pelko, hämmästys, inho, onni ja suru. Tuon käsityksen mukaan kulttuureilla ei ole ollut vaikutusta perusjakoon.

Viime aikoina psykologien, aivotutkijoiden ja antropologien tutkimukset ovat kuitenkin keikuttaneet yksimielisyyttä. Tunteiden ja niiden ilmaisujen takaa on alkanut paljastua kulttuurisen kasvatuksen iso merkitys.

Tuore tutkimus etsi asiaan uutta kulmaa kielistä, niiden monimerkityksisistä sanoista. Tutkijat käyttävät niistä uudehkoa colexification-termiä.

Usein merkitysparien tai -ryhmien taustalla on käsitteellinen yhteys. Esimerkiksi "hengittää"-verbillä tarkoitetaan monissa kielissä myös lyhyen lepohetken pitämistä. Suomessakin "hengähtäminen" tai "henkäisy" toimii vastaavasti.

Suomesta voi poimia myös vaikkapa sanan "taivas", jolla viitataan sekä ilmakehään että uskonnollisesti tuonpuoleiseen. Kiinassa on samoin, englannissa ei.

Colexification-käsitteestä voi lukea lisää sen kymmenisen vuotta sitten kehittäneen ranskalaisen kielentutkijan Alexandre François'n englanninkielisestä tutkimusartikkelista. (siirryt toiseen palveluun)

Kahdeksan tunnetta rakkauden parina

Pohjois-Carolinan yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkimuksessa etsittiin monimerkityksisyyttä nimenomaan tunnesanoista.

Tutkijat havaitsivat muun muassa, että siinä missä monissa austronesialaisissa kielissä yhdistyvät "yllätys" ja "pelko", tai-kadai-kielissä "yllätyksen" parina on "halu" tai "toive".

"Viha" puolestaan on Euroopassa laajalti puhutuissa indoeurooppalaisissa kielissä sukulainen "ahdistukselle", austroasiaattisissa kielissä pikemminkin "surulle" tai "katumukselle".

Erityisen kiinnostavana havaintona tutkijat pitivät sitä, että useissa austronesialaisissa ja eteläamerikkalaisissa kielissä "rakkaus" linkittyy "säälin" kanssa. Kaikkiaan aineistosta löytyi "rakkaudelle" ja "rakastamiselle" seitsemän muutakin rinnakkaismerkitystä: "halu", "pitää", "hyvä", "tarve", "onnellinen", "hakea" ja "pyytää".

Tutkimusaineistossa oli satatuhatta sanaa CLICS-tietokannasta (siirryt toiseen palveluun). Siihen on sittemmin koottu monimerkityksisiä sanoja vieläkin useammasta kielestä, nyt jo lähes 3 200:sta.

Sanat jaoteltiin tuhansiin käsitteellisiin kategorioihin. 24 oli tunteita, rakkaudesta vihaan.

Vaikka eroja paljastui runsaasti, yhtenäväisiäkin linjoja löytyi. Selvästi hyvään tuuleen tai onnellisuuteen viittaavilla sanoilla ei juuri ole pessimistisiä kaksoismerkityksiä. "Onnellisuus" ei missään kielessä ole sanapari esimerkiksi "katumuksen" kanssa.

– Näin laajassa aineistossa yllätti se, miten yleismaailmallisesti kielet erottelevat miellyttävät ja epämiellyttävät tunteet, sanoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, kulttuuripsykologi Joshua Conrad Jackson.

Odotettavissa lienee ollut kielialueiden maantieteellisen läheisyyden yhdenmukaistava vaikutus. Jälkensä ovat jättäneet muuttoliike, kauppa ja valloitussodat, tutkijat päättelivät. Eroja kuitenkin löytyi myös lähekkäin puhuttujen kielien väliltä.

Vieraat lähtivät, tuli awumbuk

Selvimmillään tunneilmaisujen monimuotoisuus näkyy sanoina, joilla ei ole lainkaan yksiselitteistä käännöstä muihin kieliin.

Portugalin "saudade" tarkoittaa jonkin asian puuttumisen tai katoamisen aiheuttavaa syvää surumieltä. Hindissä "jijivisha" on suuri halu pysyä hengissä nyt ja vastakin. Papua-Uuden-Guinean bainingien "awumbuk" on päiviä kestävä lamaannus mieluisien yövieraiden lähdettyä.

Suomen sanoista "sisu" on sellainen, josta usein sanotaan, että sitä ei voi kääntää sellaisenaan eikä sille ole edes sellaista määritelmää, josta kaikki suomalaiset olisivat yhtä mieltä.

Sitkeä, hellittämätön tahdonvoima; sinnikkyys; lannistumattomuus; uskallus; rohkeus; kiivas, paha tai kova luonteenlaatu.

Kielitoimiston sanakirja "sisu"-sanan merkityksistä

Jacksonin yhteenveto Science-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistun tutkimuksen tuloksista ei ole joko–tai vaan sekä–että. Tunnesanat ovat sekä yleismaailmallisia että kunkin kulttuurin omia, hän sanoo.

Tulokset nostavat esiin vanhan kiehtovan kysymyksen: kun tunteista puhutaan eri tavoin, tarkoittaako se myös kokemusten erilaisuutta, puntaroi brittiläisen Yorkin yliopiston psykologian professori Asifa Majid tutkimusartikkelin yhteydessä Science-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistussa kommentissaan.

Ainutlaatuisen suuren aineistonsa ja uuden menetelmänsä ansiosta tutkimus antaa lisää polttoainetta poikkitieteelliselle debatille.