"Katri Kulmuni on äärimmäisen hankalan tehtävän edessä" – onnistuuko vakiovastauksiin turvaava asiapoliitikko katkaisemaan keskustan syöksyn?

Nuoren puheenjohtajan kannettavana on sekä raskas ministerinsalkku että kannatuksen hupeneminen.

Katri Kulmuni
Katri Kulmuni kommer ut gåendes från en dörr.
Puheenjohtaja Katri Kulmunilla on tiukka paikka: keskustan kannatus on galluppien valossa pudonnut historiallisen alas, lähelle kymmentä prosenttia.Lehtikuva

Keskustaa on johtanut syyskuusta lähtien 32-vuotias torniolainen Katri Kulmuni. Nuoren naisen tarttuminen puolueen ohjaksiin herätti toivoa uudesta noususta, mutta toisin on käynyt: suunta on alaspäin.

Politiikan tutkijoiden mukaan kannatuksen nostamisessa riittää Kulmunilla tekemistä, eikä hallitusvastuu auta siinä. Kulmuni sanoi vastikään Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) (juttu maksumuurin takana), ettei pidä itsekään keskustan nousua mitenkään itsestään selvänä.

Keväällä pidetyissä eduskuntavaaleissa keskustan ääniosuus romahti 13,8 prosenttiin ja puolue putosi neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Helsingin Sanomien tuore gallup (siirryt toiseen palveluun) lupaa puolueelle 11,1 prosentin kannatusta, ja Ylen marraskuun mittauksessa keskusta sai vain 10,6 prosentin kannatuksen.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan Kulmunilla on käsissään aikamoinen urakka. Laskevien kannatuslukujen lisäksi kannettavana on raskas ministerisalkku.

– Hänellä on valtionvarainministerin salkku ja ehkä vähän synkeät talousnäkymät edessään. Toisaalta hänellä on puolueen puheenjohtajuus tilanteessa, jossa kannatus on suorastaan hämmästyttävän alhaisissa lukemissa, Jokisipilä pohtii.

Markku Jokisipilä
Eduskuntatutkija Markku Jokisipilän mielestä Kulmunilla on edessään melkoinen urakka puoleen kannatuksen nostamisessa hallitusvastuusta käsin.Paula Collin / Yle

Helppoa ei olisi oppositiossakaan

Jokisipilä muistuttaa, että perinteisesti kannatusta nostetaan oppositiossa, ja hallitusvastuussa yritetään minimoida tappioita ja ottaa torjuntavoittoja.

– Keskustalla on tässä pääväriltään punavihreässä hallituksessa aika lailla haastava paikka. Katri Kulmuni on äärimmäisen hankalan ja haastavan tehtävän edessä yrittäessään hallituksesta käsin oikaista kannatussyöksyä, Jokisipilä sanoo.

Tutkija Tapio Nykänen Lapin yliopistosta ei usko, että oppositioon jääminen olisi keskustalle paljoakaan parempi ratkaisu – tosin oppositiossa kannatuksen nostaminen voisi olla korkeintaan hieman helpompaa.

– Tässä hallituksessa keskusta voi päästä tekemään puolueen vasemman siiven tai sanottakoon keskustasiiven näköistä politiikkaa. Maakuntien mahdollinen perustaminen ja sote-ratkaisun aikaan saaminen voivat myöhemmin olla puolueelle kyllä hyödyksi, Nykänen pohtii.

Oppositiossa keskustan kilpailijana ovat kannatustaan vahvasti nostaneet perussuomalaiset.

Nykänen muistuttaa, että Sanna Marinin (sd.) hallituksessa keskusta on uudessa tilanteessa: se on viime vuosikymmeninä mennyt hallitukseen vain suurimpana puolueena ja pääministerin paikalle.

Vakiovastauksia ja somekohua

Antti Rinteen (sd.) kaataminen pääministerin paikalta oli ehkä Kulmunin tähänastisen uran tiukin paikka, arvioi Markku Jokisipilä. Jokisipilä ei usko, että operaatiolla oli merkitystä keskustan kannatuslukemiin.

Keskustan toiminta tilanteessa näytti hänen mielestään ylipäätään "hämärältä".

– Ihan täsmällistä syytä puolue ei missään vaiheessa ilmoittanut, että minkä takia he veivät luottamuksensa Rinteeltä. Katsoisin, että se saattoi olla kannatusvaikutukseltaan aika lailla plus-miinus nolla keskustan kannalta.

Antti Rinne ja Katri Kulmuni  eduskunnassa 12.9.2019
Antti Rinteen hallituksen kaatumisen yhteydessä Kulmunin varovaista esiintymistä arvosteltiin. Kulmunia pidetään asiapoliitikkona, joka kaihtaa kovimpia kyynärpäätemppuja.Pekka Tynell / Yle

Kulmunin esiintymistä Rinne-jupakan yhteydessä arvosteltiin. Hänen vastauksensa toimittajien kysymyksiin vaikuttavat ennalta harkituilta standardivastauksilta.

Lapin yliopiston tutkija Tapio Nykänen on tehnyt saman havainnon, mutta ei usko että se on iso haitta.

– Kyllähän Katri Kulmuni joutui puheenjohtajana nopeasti melko vaikeisiin paikkoihin. Nyt hänellä on tilaa jatkossa näyttää, että mihin suuntaan kasvu ja poliitikon ura vievät.

Viestinnällisenä kohuna voinee pitää myös haloota, joka nousi kun Kulmuni joulukuun puolivälissä äänestytti Instagram-seuraajillaan pitäisikö Syyrian al-Holin pakolaisleiriltä tuoda Suomeen vain lapset vaiko lapset ja äidit.

Someäänestys suututti muun muassa ihmisoikeusjärjestön, Kulmuni poisti kyselynsä nopeasti ja pyysi kömmähdystään anteeksi.

Lue myös: Ylen puoluekannatusmittaus: Miten suomalaiset äänestäisivät, jos vaalit järjestettäisiin nyt?

Alle 10 prosenttia olisi "karmea paikka"

Kun Kulmuni valittiin keskustan johtoon ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa, hän sanoi kiitospuheessaan (siirryt toiseen palveluun) (Aamulehti) että keskustan "pitää olla 20 prosentin puolue".

Nyt kannatus on lähempänä kymmentä prosenttia ja puoluekokous odottaa jo nurkan takana, kesäkuun alussa. Aikaa näytöille on alle puoli vuotta.

Katri Kulmuni, Keskustapuolue
Katri Kulmuni valittiin keskustan johtoon syyskuussa. Kiitospuheessaan hän sanoi, että keskustan "pitää olla 20 prosentin puolue". Kuvassa Kulmuni keskustan puheenjohtajakisan aikana.Sasha Silvala / Yle

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä uskoo, että Kulmuni ei voi kovin rauhallisin mielin odottaa kesäkuuta, vaikka haastajia ei vielä ole ilmaantunut.

– Jos kannatus sukeltaa alle kymmenen prosenttiin, niin se on keskustalle karmea paikka. Siinä tilanteessa houkuttelevuus muille asettua Kulmunin vastaehdokkaaksi kasvaa.

Lapin yliopiston tutkija Tapio Nykänen ei ole vielä huomannut Kulmunissa hermostumisen merkkejä. Nykänen uskoo, että puoluekokouksen lähestymisen on pian ruvettava näkymään, vaikka Kulmuni tunnetaankin asiapoliitikkona eikä räväyttäjänä.

– Toisaalta Katri Kulmuni ei ole kaikkein kovin kyynärpääpoliitikko. Nähtäväksi jää, miten hän tämän näyttöjen antamisen järjestää, Nykänen sanoo.

Keskustan tila huolettaa puoluekonkareita

Keskustan hupenevasta kannatuksesta ovat olleet huolissaan myös monet puolueen konkaripoliitikot.

Pitkäaikainen keskustavaikuttaja Sirkka-Liisa Anttila sanoo Suomenmaan haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että Kulmuni joutui lähtemään puheenjohtajaksi poliittiselta takamatkalta, jota ei hetkessä kurota umpeen.

Kolmessa keskustavetoisessa hallituksessa ministerinä toiminut Anu Vehviläinen ottaa kantaa keskustan tilaan tuoreessa Facebook-päivityksessään (siirryt toiseen palveluun).

– Moni meistä korostaa, että olemme maltillinen keskitien puolue. Vierastamme äärimielipiteitä ja mustavalkoisuutta. Silti ehkä moni keskustalainen pohtii sydämessään, että pärjääkö maltilla, sovinnolla ja keskitiellä jatkossa vai jäämmekö tällä metodilla muiden jalkoihin, Vehviläinen kirjoittaa.

Vehviläinen säestää kirjoituksessaan keskustan entistä puoluesihteeriä Pekka Perttulaa, joka jonka mukaan puolueen identiteetti on ollut hukassa jo vuosia (siirryt toiseen palveluun) (HS).

Myös tutkija Tapio Nykänen on sitä mieltä, että keskustan ei kannata hakea kannatusta perussuomalaisten teemoista. Hän kannustaa keskustaa hakemaan uudenlaista linjaa esimerkiksi maaseudun tulevaisuuden rakentajana.

– Lämpenevässä maailmassa tulee olemaan tilaa puolueelle, joka näkee vaikkapa ruoantuotannon uudenlaiset mahdollisuudet ja vaatimukset. Ehkä keskustan kannattaisi hakea suuntiansa tämän tapaisista ajatuksista sen sijaan, että se kilpailisi perussuomalaisilla aseilla. Se ei kuitenkaan ole keskustalle kovinkaan luontevaa, Nykänen sanoo.

Lue vielä:

Kahdet vaalit, kolme pääministeriä ja hallituskriisit: politiikan vuosi 2019 muistetaan epävakaista puolueista ja ”tunteiden asemasodasta”