Donald Trump pilkkaamassa Greta Thunbergia summaa yhden kansainvälisen megatrendin – luvassa on yhä enemmän vaikeita jännitteitä ratkottavaksi

Sitran julkaisema raportti kertoo viisi megatrendiä, jotka määrittävät Suomen tulevaisuuden.

megatrendit
viiden kuvan kombo
AOP, EPA ja Yle

Onko luonnolla itseisarvoa vai vain välinearvo?

Kannattaako Suomen tehdä mitään ilmastonmuutoksen eteen?

Pitääkö Suomeen haalia maahanmuuttajia, jotta hyvinvointivaltio selviää?

Onko maaseutu pidettävä asuttuna?

Ja vielä: Herättävätkö nämä kysymykset ajatuksia tai tunteita?

Ei ihme jos herättävät. Ne ovat osa valtavia megatrendejä.

Megatrendit tarkoittavat suuria, maailmanlaajuisia kehityskulkuja. Sitra on julkaissut jälleen megatrendiraportin (siirryt toiseen palveluun), jossa pohditaan suuria kehityskulkuja, jotka siis vaikuttavat koko maailmaan.

Tällä kertaa Sitra julkaisi viisi megatrendiä. Ne ovat:

  1. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire!
  2. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
  3. Verkostomainen valta voimistuu
  4. Teknologia sulautuu kaikkeen
  5. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

Vastaavia trendiraportteja tehdään vuoden vaihteessa sekä Suomessa että muualla. Esimerkiksi Demos Helsinki listaa kolme suuntaa vuodelle 2020 ja innovaatiosäätiö Nesta kymmenen ennustetta vuodelle 2020.

Demos arvioi esimerkiksi, että ilmastonmuutokseen liittyvät oikeudenkäynnit testaavat nykyisen lainsäädännön voimaa, suhtautuminen Kiinaan jakaa ihmisiä länsimaissa ja vuonna 2020 koittaa uusi vaihe väestökehitystä ja maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa.

Nestan ennusteet ovat nekin monipuolisia. Säätiö ennustaa esimerkiksi ilotulitteiden käytön lopettamista, uudenlaisia (ammatti)liittoja sekä äänestysjärjestelmien uudistusta demokratiavajeeseen.

Mutta tarkastellaanpa Sitran megatrendiennusteita tarkemmin.

Sitra: Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire!

Seuraavat 10 vuotta ovat ratkaisevia sen kannalta, kuinka hyvin onnistumme yhteiskunnan jälleenrakentamisessa kestäväksi ja palautumiskykyiseksi sekä toisaalta sopeutumaan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen tuomiin muutoksiin. Siirtymällä on yhä kovempi kiire ja samalla siihen liittyvät jännitteet kasvavat.

Näin kirjoitetaan Sitran raportissa.

Luonto kuormittuu, ilmasto lämpenee.

Sitran raportti vuodelle 2020 keskittyy aiemmasta poiketen erityisesti megatrendeihin liittyviin jännitteisiin.

– Nämä jännitteet ovat niitä kohtia, joissa voidaan vaikuttaa eniten tulevaisuuteen, raportin kirjoittanut Mikko Dufva sanoo.

Jännitteet määrittävät Dufvan mukaan sen, mihin suuntaan Suomen ja maailman kehitys jatkuu.

– Olemme katsoneet megatrendit Suomi-kulmasta, vaikka ne ovat globaaleja. Mitä ne loppujen lopuksi tarkoittavat eri puolilla maailmaa, sillä on paljon eroja. Jossain esimerkiksi ilmastonmuutos voi tarkoittaa maastopaloja ja kuivuutta, toisaalla jotain muuta, vaikka jäätiköiden sulamista, Dufva sanoo.

Lämpeneminen
Leena Luotio / Yle, lähde: IPCC, ilmasto-opas.fi, Sitra

Ilmastonmuutoksen vähättelijät voivat päästä niskan päälle

Ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta jännitettä aiheuttaa esimerkiksi aktivismin ja ilmastonmuutoksen kieltäjien ja vähättelijöiden suhde.

USA:s president Donald Trump dominerade G20-toppmötet i Osaka
Donald Trump ei pidä Greta Thunbergista.EPA-EFE
Greta Thunberg går i en klimatstrejk.
Greta Thunberg kääntää Trumpin pilkan voitoksi.Janerik Henriksson

Kun vaikkapa nuoret osoittavat mieltään ilmastonmuutokseen puuttumisen puolesta, löytyy vastajoukko, joka vähättelee Suomen toimien hyötyjä tai ylipäätänsä aihetta.

“Lasten pitäisi olla koulussa.” “Aina ilmasto on lämmennyt.”

Jonkinlainen kansainvälinen symboli vähättelylle voisi olla vaikkapa Donald Trumpin twiittailu Greta Thunbergista.

Toinen ympäristöön liittyvä jännite on esimerkiksi ajatus luonnosta ihmisen välineenä tai luonnon itseisarvosta. Luontoa lähestytään yhä useasti resurssina, jota ihminen voi luomakunnan kruununa vapaasti käyttää. Vastakkaisen näkemyksen mukaan ihminen on osa luontoa kuten muutkin eliöt ja hänen tulisi sopeuttaa toimintansa sellaiseksi, että muillekin on tilaa.

“Arvokasta voi olla vain se, minkä ihminen on luonut, muokannut tai omakseen ottanut”, kirjoittaa esimerkiksi Jari Ehrnrooth vastalauseena luonnon saastumisesta tai ilmastonmuutoksesta huolestuneille.

Ihmisten ympäristötietoisuus on kasvanut, mutta sen vaikutus ei näy riittävissä määrin vielä teoissa, raportissa kirjoitetaan. On mahdollista, että yhä useammat muuttavat elintapojaan, mutta voi myös olla, että skeptisyys ympäristön muutoksia kohtaan lisääntyy. Jännite tietoisuuden ja tekojen välillä saattaa myös johtaa syvempään jakautumiseen tekoja vaativiin ja niitä väheksyviin.

Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu

Suomalaiset on tulevaisuudessa entistä vaikeampi niputtaa yhteen ryhmään. Väestörakenne muuttuu pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden takia. Paine maahanmuuttoon lisääntyy globaalisti, minkä vaikutukset saattavat näkyä Suomessakin.

Edellä oleva teksti on taas raportista.

Ei tarvita kovin suurta viisautta huomaamaan, että tämäkin megatrendi aiheuttaa jännitteitä.

Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyessä jännite hyvinvointivaltion ideaalin ja sen ylläpidon välillä kasvaa. Tuodaanko lisää työvoimaa? Rukataanko hyvinvointivaltiota? Kärjistyykö kaupungin ja maaseudun välinen vastakkainasettelu? Ja halutaanko rajat kiinni vai olla osa kansainvälistä yhteisöä?

Maailmasta on tullut kansainvälisempi paikka globalisaation myötä ja monista asioista on onnistuttu sopimaan kansainvälisellä tasolla. Vastareaktiona globalisaatiolle on nähtävissä kuitenkin kansallismielisyyden lisääntyminen ja valtioiden rajojen korostaminen. Kansainvälisyyden tuomia etuja ei aina nähdä, koska ne voivat olla välillisiä, ja haitat korostuvat keskustelussa.

Väestöennuste
Leena Luotio / Yle, lähde: Tilastokeskus, Sitra

Verkostomainen valta voimistuu

Yhteiskuntajärjestelmät ovat haasteiden edessä sisäisesti ja ulkoisesti. Maailman valtasuhteet ovat muutoksessa samoin kuin vallankäytön muodot. Tulevaisuudessa merkitystä on yhä enemmän verkostoilla ja vuorovaikutuksella. Hämmennys vallankäytön muotona yleistyy. Tulevaisuuden kannalta oleellista on vähentää hämmennystä ja vastakkainasettelua ja samalla päättää yhdessä nopeista toimista yhteiskunnan uudistamiseksi.

Uudenlaiset liikkeet kasvavat verkostoina. Osa vaatii vahvoja johtajia ja vaihtoehtoa demokratialle. Samalla kaivataan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin kysymyksiin: se tarjoaa kasvualustan populismille. Valeinformaatio ja mielipidevaikuttaminen pyrkivät hämmennykseen ja eripuraan. Tarvitseeko tässä jännitteitä edes listata?

Ehkä tarvitsee. Hyvä pyrkimys valeuutisten estämiseen aiheuttaa jännitettä sananvapaudelle: miten puuttua verkossa tapahtuvaan vihapuheeseen kaventamatta sananvapautta?

Populistit
Leena Luotio / Yle, lähde: Guardian, Sitra

Raportti näkee suuren muutoksen suurvalta-ajattelun ja maailman pirstaloitumisen välillä: Globaalit instituutiot pohjaavat valtioihin ja osittain suurvalta-ajatteluun. Monisolmuinen maailma erilaisine toimijoineen haastaa tätä mallia. Toisaalta juuri globaaleihin instituutioihin nojataan monien viheliäisten ongelmien ratkaisuissa. Miten globaalia päätöksentekoa saadaan uudistettua siten, että myös muut toimijat, kuten yritykset, kaupungit ja järjestöt huomioidaan paremmin ja globaaleja instituutioita saadaan vahvistettua?

Teknologia sulautuu kaikkeen

Teknologia kehittyy nopeasti ja uudet sovellukset otetaan ripeästi käyttöön. Teknologia vaikuttaa toimintatapoihin, yhteiskunnan rakenteisiin ja ihmisten arkipäivään. Se kietoutuu yhä tiukemmin osaksi geopolitiikkaa ja voi lisätä eriarvoistumista.

Datan keruu, digitalisaatio, tekoäly. Sanoja on toisteltu viime vuosina kyllästymiseen asti. Siitä huolimatta teknologia on mullistanut maailma ja mullistus jatkuu.

Mutta milloin teknologia parantaa ihmisten elämää, mutta on haitaksi luonnolle? Saavatko valtiot säädellä teknologiaa tai käyttää sitä ihmisten valvontaan - vai onko tämä vain yritysten oikeus? Vai onko ihmisillä oma osuutensa sanottavana?

Internet
Leena Luotio / Yle, lähde: Iot Analytics, Sitra

Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

Talouteen kohdistuu yhä voimakkaampia muutospaineita johtuen erityisesti eriarvoisuuden kasvusta ja ekologisesta kestävyyskriisistä. Vauraus keskittyy, kasvu tapahtuu maapallon kustannuksella ja talous ei tuota hyvinvointia entiseen malliin. Uudistamisen tarpeesta on kasvava yksimielisyys, mutta näkemykset sen laajuudesta vaihtelevat.

Kapitalistinen järjestelmä on nollattava. Näin vaati arvovaltainen talouslehti The Financial Times syksyllä 2019 ohjelmajulistuksessaan. Lehti ei ole yksin vaatimuksineen.

Talouden jännitteetkään eivät ole uusia. Yksi on tulonjako ja varallisuuserot. Toinen on alustatalous ja työntekijän oikeudet, kolmas liittyy kuluttamisen määrään: ostetaanko aina vain lisää uutta tavaraa vai kulutetaanko jatkossa enemmän palveluita?

Vaikka tuloerot eivät ole juuri muuttuneet, varallisuuserot ovat kasvaneet samoin kuin koetun eriarvoisuuden määrä. Keskiluokan vähentyessä jako rikkaisiin ja köyhiin kärjistyy. Reilu vauraudenjako ja toimeentulon varmistaminen ovat tulevaisuuden avainkysymyksiä.

Sitran raportin voi lukea tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Nettovarallisuus
Leena Luotio / Yle, lähde: Tilastokeskus, Sitra

Juttua muokattau 2.1.2020 kello 15.30, Suomen väestöennusteessa ollut väärä luku korjattu.