Pääsiäissaarta vartioivat valtavat kivipatsaat ovat vaarassa – Kun ilmastonmuutos nostaa vedenpintaa, patsaat voivat syöksyä mereen

Pääsiäissaaren myyttiset kivipatsaat ovat suojelleet saarta vuosisatojen ajan. Mutta kuinka kauan ne vielä seisovat vahdissa? Sitä kukaan ei tiedä.

ilmastonmuutos
Patsaita Pääsiäissaaren rannikolla.
Pääsiäissaarella on tuhatkunta kivistä moai-patsasta. Niiden uskotaan esittävän tärkeitä esi-isiä.Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Juttu on julkaistu Svenska Ylen sivuilla 20. joulukuuta. Voit lukea alkuperäisen ruotsinkielisen jutun täältä.

Yli 800 vuoden ajan nämä kivipäät ovat katselleet auringon nousua Pääsiäissaaren, Rapa Nuin, yllä. Kivipatsaita kutsutaan Pääsiäissaarella nimellä moai.

– Kaikki moai-patsaamme sijaitsevat rannikolla. Ne ovat tärkeitä seremoniapaikkoja. Mutta voimme nähdä jo selvästi, että meri syö rantaviivaa, sanoo paikallinen arkeologi Rafael Rapu.

Merenpinnan nousu, eroosio, veden lämpeneminen ja vähenevät sademäärät uhkaavat vuosisatoja vanhaa kulttuuriperintöä. Maailman kaukaisimmatkaan kolkat eivät säästy ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.

– Patsaat todistavat olemassaolostamme saarella. Olisi katastrofi, jos ne tuhoutuisivat, sanoo arkeologi Rafael Rapu.

– Kulttuuriperintömme ja identiteettimme kulkevat käsi kädessä.

15 kivipatsaan tummat siluetit auringonnousua vasten
Ahu Tongarikin 200 metriä pitkällä kivijalustalla seisoo 15 moai-patsasta.Lotte Krank-van de Burgt / Yle
Arkeologi Rafael Rapu.
Arkeologi Rafael Rapu.Lotte Krank-van de Burgt / Yle
Neljä moai-patsasta vierekkäin.
Patsaat ovat monoliitteja, eli ne on veistetty yhdestä lohkareesta.Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Pääsiäissaari on maailman syrjäisimpiä asuttuja paikkoja. Matkaa Chilen rannikolle on yli 3 500 kilometriä. Saarella asuu viitisentuhatta ihmistä.

Patsaat esittävät esi-isiä

Tutkijat ovat erimielisiä siitä, milloin ensimmäiset asukkaat tulivat Pääsiäissaarelle ja mistä he tulivat.

Vallitsevan teorian mukaan patsaat rakensi polynesialainen väestö, jonka uskotaan saapuneen saarelle 1200-luvulla.

Pääsiäissaaren sijainti
Pääsiäissaari sijaitsee eteläisellä Tyynellämerellä, yli 3 500 kilometriä Chilen rannikolta länteen. Ilkka Kemppinen / Yle
Statyer på Påskön
Moai-patsaat ovat keskimäärin noin neljä metriä korkeita, mutta korkeimmat ovat jopa 12-metrisiä. Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Polynesialaiset olivat taitavia veneenrakentajia ja asuttivat useita Tyynenmeren saaria. He toivat mukanaan karjaa ja viljelyskasveja Pääsiäissaarelle, ja maanviljelyyn perustuva kulttuuri alkoi kukoistaa saarella.

Kun väestö kasvoi, Pääsiäissaari jaettiin 12 eri alueeseen, joita hallitsivat eri klaanit. Jokaisella klaanilla oli oma päällikkönsä.

Saaren asukkaat uskovat, että jokainen patsas esittää tärkeää esi-isää. Patsaat seisovat jalustoilla, ahuilla. Ne ovat hautakammioita, joissa patsaiden esittämät esi-isät lepäävät.

Kivipatsaita Rano Raraku -louhoksen tuntumassa.
Näiden kivipatsaiden vartalot ovat osittain maan alla. Ne ovat vajonneet eroosion vaikutuksesta.Lotte Krank-van de Burgt / Yle
Moai-patsaita.
Moai-patsailla on isot, leveät nenät, vahvat leuat, suorakulmion muotoiset korvat ja syvät silmäaukot. Lotte Krank-van de Burgt / Yle
Jalustalla seisovat patsaat kuvattu takaa päin.
Patsaat seisovat ahuilla eli jalustoilla. Ne ovat hautakammioita, joissa esi-isät lepäävät.Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Moai-patsaat valmistettiin Rano Raraku -tulivuorella sijaitsevassa louhoksessa. Veistäjät hakkasivat ne tuffista, kiveksi iskostuneesta vulkaanisesta tuhkasta, joka on hyvin huokoista.

Klaanit maksoivat patsaista esimerkiksi bataateilla, banaaneilla, kanoilla tai työkaluilla. Mitä isompi patsas, sitä enemmän se maksoi, ja siksi patsaan koko symboloi samalla klaanin älykkyyttä, työteliäisyyttä ja vaurautta.

Suurimmat patsaat ovat 12 metriä korkeita ja painavat jopa 70 tonnia. Tutkijat arvioivat, että pienempienkin "vain" kymmenen tonnia painavien patsaiden veistäminen saattoi viedä yli 50 mieheltä kahdesta viikosta kuukauteen.

Moai-patsaita vanhan louhoksen tuntumassa.
Suurin osa moai-patsaista on veistetty Rano Raraku -tulivuorella sijainneesta louhoksessa.Lotte Krank-van de Burgt / Yle
Maassa makaavia moai-patsaita.
Maassa makaavia moai-patsaita Rano Raraku -tulivuorella.Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Saaren vanhan legendan mukaan klaanien päälliköt saivat patsaat vaeltamaan paikoilleen jumalallisen voiman, manan, avulla.

Suurin osa tutkijoista on kuitenkin sitä mieltä, että patsaat vedettiin tulivuorelta rannikolle puukelkoilla.

Patsaat suojaavat saaren asukkaita

Saarella on kaikkiaan tuhatkunta moai-patsasta. Suurin osa niistä sijaitsee rannikolla, ja ne seisovat siten, että ne katselevat saaren sisäosiin päin.

Kartta osoittaa, missä Pääsiäissaaren suurimmat moai-patsaat sijaitsevat.
Kartta osoittaa, missä Pääsiäissaaren suurimmat moai-patsaat sijaitsevat.Björn Karlsson / Yle
Vaahtopäät lyövät rannikolle.
Pääsiäissaaren ympärillä ei ole koralliriuttoja, jotka suojaisivat rannikkoa aalloilta. Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Saaren asukkaat uskovat, että patsaiden esittämät esi-isät katselevat maalle päin suojatakseen heitä.

Mutta kalliot, joilla patsaat seisovat, ovat jo monin paikoin lohkeilleet ja syöksyneet mereen.

Pääsiäissaaren ympärillä ei ole suojaavia koralliriuttoja, kuten monilla muilla Tyynenmeren saarilla, eikä mikään estä aaltojen iskeytymistä rannikolle. Ne hyökyvät voimalla kallionkielekkeisiin, joilla moai-patsaat seisovat kiperästi tasapainotellen.

On vain ajan kysymys, milloin patsaita alkaa luisua mereen.

Ahu Tongariki kuuluu niihin paikkoihin, joita ilmastonmuutos uhkaa Pääsiäissaarella vakavimmin. 200 metriä pitkällä kivialustalla seisoo 15 moai-patsasta. Se on suurin hautajalusta koko saarella.

Moai-patsaita vihreällä niityllä.
Pääsiäissaaren asukkaat ovat huolissaan kulttuuriperintönsä tuhoutumisesta ilmastonmuutoksen vaikutuksien vuoksi.Lotte Krank-van de Burgt / Yle
Ahu Tongariki hautajalusta ja 15 moai-patsasta.
Ahu Tongariki on Pääsiäissaarten suurin hautajalusta.Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan merenpinta voi nousta jopa metrin jo tällä vuosisadalla. Synkempiäkin ennusteita on esitetty. Meren nousu voisi tuhota patsaat ja haudat.

Vuodenajat ovat muuttuneet

Sukeltaja Ludovic Burns Tuki valittaa säästä. Ulkona sataa kaatamalla, ja sitä on sattunut usein viime aikoina.

– Joulukuussa ei yleensä ikinä sada, hän sanoo.

Sää on hänen mielestään muuttunut selvästi. Siitä on tullut arvaamattomampaa.

– Sataa enemmän silloin, kun ei pitäisi ja sateet ovat lyhyempiä ja intensiivisempiä, mikä johtaa eroosioon.

– Aiemmin tiesimme, millaisia vuodenajat olivat, mutta emme enää.

PåskönSukeltaja Ludovic Burns Tuki.
Sukeltaja Ludovic Burns Tuki.Lotte Krank-van de Burgt / Yle
Kuvernööri Laura Tarita Rapu.
Kuvernööri Laura Tarita Rapu.Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Kaiken kaikkiaan Pääsiäissaaren sademäärät ovat kuitenkin kääntyneet laskuun. Kaksi vuotta sitten saarella kärsittiin tilastohistorian pahimmasta kuivuudesta.

Vime vuosi ei ollut paljon parempi, ja saaren kosteikot ovat alkaneet kuivua.

Aiemmin saarelaiset järjestivät joka vuosi uimakilpailun Rano Raraku -tulivuoren kraaterissa, joka oli täynnä vettä. Kahtena viime vuonna kilpailu on pitänyt perua, koska vettä on ollut liian vähän.

Kuivuus voi uhata myös saaren juomavesivarantoja, jotka ovat riippuvaisia sateesta. Mutta Pääsiäissaaren kuvernööri Laura Tarita Rapu Alarcón vakuuttaa, että uhka ei vielä ole välitön.

– Makean veden varastomme sijaitsevat huokoisen vulkaanisen kivikerrostuman alla, ja siellä on vielä tarpeeksi vettä.

– Se virtaa useiden kilometrien pituisissa maanalaisissa luolissa.

Saarella on myös ylimääräinen vesivarasto, joka on tarkoitettu hätätapauksiin.

Rano Kau -tulivuoren kraatterijärvi.
Rano Kau -tulivuoren kraatterijärvi.Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Vedenpinnan tasoa tarkkaillaan jatkuvasti, ja vesivarastojen ehtymiseen on varauduttu. Mikäli ne ehtyvät, saarelle voitaisiin rakentaa laitos, jossa merivedestä poistettaisiin suolaa.

Pääsiäissaaren asukkaiden suurin huoli eivät kuitenkaan ole vesivarannot vaan kulttuuriperinnön menettäminen.

– Menettäisimme muiston siitä, mitä esi-isämme tekivät, sanoo Ludovic Burns Tuki.

Turismi merkittävin tulonlähde

Kulttuuriperinnön lisäksi Pääsiäissaaren asukkaat voivat menettää merkittävimmän tulonlähteensä, jos moai-patsaat häviävät.

Pääsiäissaari elää turismista. Noin 100 000 turistia vierailee saarella joka vuosi. He käyttävät saarella noin 70 miljoonaa dollaria eli lähes 63 miljoonaa euroa.

Ahu Tongarikin 15 moai-patsasta.
Monet turistit haluavat nähdä auringonnousun Ahu Tongarikin moai-patsailla Pääsiäissaarella.Lotte Krank-van de Burgt / Yle
Turisteja kameroineen odottamassa auringonnousua Ahu Tongarikin moai-patsailla.
Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Mutta turistit ovat myös osa ongelmaa. He roskaavat, vahingoittavat patsaita ja käyttävät saaren luonnonvaroja. Lisäksi heidän lentonsa saarelle vaikuttavat hiilidioksidipäästöillään osaltaan ilmastonmuutokseen.

Kuvernööri Laura Tarita Rapu Alarcónin mukaan Pääsiäissaarilla yritetään kehittää kestävää turismia.

– Olemme panostaneet ekoturismiin, ja meillä on monia projekteja, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta.

Viime vuoden helmikuussa astui voimaan laki, joka rajoittaa turistien vierailut (siirryt toiseen palveluun) saarella korkeintaan 30 päivään. Turistien pitää myös esittää paluulippu ja majoitustietonsa päästäkseen saarelle.

Veden nousua estetään muurilla

Arkeologi Rafael Rapu vastaa kokeilusta, jossa hän yrittää pysäyttää aaltojen etenemisen moai-patsaille valtavan kivimuurin avulla. Tavoitteena on estää eroosiota patsaiden lähellä.

.

Moai-patsas.
Moai-patsaat houkuttelevat Pääsiäissaarelle 100 000 turistia vuosittain.Lotte Krank-van de Burgt / Yle
Turisti ottaa kuvaa seitsemästä vierekkäin seisovasta kivipatsaasta.
Moai-patsaiden uskotaan vaeltaneen paikoilleen jumalallisen voiman, manan, avulla.Lotte Krank-van de Burgt / Yle
Moai-patsaita, taustalla meri.
Arkeologin mukaan patsaat ja niiden seisomapaikat kuuluvat yhteen. Siksi patsaita ei haluta siirtää pois rannikolta.Lotte Krank-van de Burgt / Yle

Rapu ja hänen tiiminsä käyttävät kaivinkonetta kivien pinoamiseen kivien päälle ja muurin tasapainottamiseen. Meri on vain parin metrin päässä.

Vielä ei tiedetä, toimiiko muuri halutulla tavalla. Saaren eroosiota yritetään lisäksi hidastaa puita istuttamalla.

Patsaat ja paikat kuuluvat yhteen

Patsaita ei myöskään haluta siirtää kauemmas merestä.

– Patsaat ja niiden seisomapaikat kuuluvat yhteen. Jos patsas siirretään, se voi menettää todellisen arvonsa ja identiteettinsä, sanoo Rafael Rapu.

Suurin osa siitä, mitä Pääsiäissaaresta ja sen kulttuurista tiedetään, on pelkkiä teorioita ja arvauksia. Vastaukset voivat löytyä patsaiden alapuolella sijaitsevista haudoista ja patsaista, jotka nyt ovat vaarassa.

Teksti: Lotte Krank-van de Burgt, muokkaus ja suomennos Paula Tapiola

Stenstatyer (moai) på Påskön i södra Stilla havet.
Pääsiäissaarten kivipatsaat ovat vartioineet Rapa nuita yli 800 vuoden ajan.EPA/Ian Salas