Kunnat luopuvat työterveysyhtiöistään – työterveys keskittyy Terveystalolle ja Mehiläiselle

Rahapula ajaa nyt kuntia myymään työterveysyhtiöitään. Tosin Säkylässä taustalla oli lakimuutos, joka rajoittaa julkisia yhtiöitä.

työterveyshuolto
Aino-Liisa Jalonen Säkylän työterveyshuollon edessä.
Säkylän kunnan talous- ja hallintojohtajan Aino-Liisa Jalonen sanoo, että työterveysyhtiötä ei myyty rahapulassa – toisin kuin monessa muussa kunnassa. Kaupan vaikutus Säkylän kunnan taseeseen on Jalosen mukaan vähäinen.Jorma Vihtonen

Pikkuinen Säkylän kunta oli pakon edessä.

Kunnan omistama työterveysyhtiö oli myytävä tai sen olisi lopetettava tuottamasta palveluja paikallisten yritysten työntekijöille, koska hankintalain uudistus sitä vaati.

Lopulta tehtiin päätös: lounaissuomalainen kunta ilmoitti marraskuussa myyvänsä työterveysyhtiönsä yksityiselle terveyskonsernille Terveystalolle. Kaupassa siirtyy vuoden vaihteen tienoilla 1 700 kunnan työntekijän sekä paikallisten yritysten työntekijöiden työterveyshuolto.

– Emme olisi halunneet myydä työterveysyhtiötä, mutta ei ollut muuta järkevää vaihtoehtoa, harmittelee kunnan talous- ja hallintojohtaja Aino-Liisa Jalonen.

Myös moni muu kunta on viime vuosina luopunut työterveysyhtiöistään, ja Säkylän kauppa on niistä pienimmästä päästä.

Kuntatalous on ennätyksellisen huonossa hapessa.

Tarja Myllärinen, Kuntaliitto

Yksityiset terveysjätit Mehiläinen ja Terveystalo ovat shoppailleet julkisia työterveysyhtiöitä ympäri Suomea: Seinäjoen Seimedi ja Vaasan Promedi siirtyivät Mehiläiselle. Kotka kuittasi miinusmerkkisen taseensa myymällä oman yhtiönsä pois.

Tampereen Pirtelle olisi ollut ottajia markkinoilla, mutta kaupunginhallitus päätti viime tipassa perua myynnin.

Säkylässä työterveyden yksityistäminen on otettu vastaan vaihtelevin tuntein. Yhtäältä ollaan iloisia, että iso konserni takaa ajan tasalla olevan hoidon. Toisaalta paikallisten yrittäjien keskuudessa kasvaa huoli siitä, että kahden toimijan ylivalta alalla voi vielä käydä kalliiksi palvelunostajille.

Rahapula ja lakimuutos ajavat kuntia myymään

Kunnat myyvät työterveysyhtiöitään pois rahapulassa, sanoo sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

– Kuntatalous on ennätyksellisen huonossa hapessa, sanoo Myllärinen.

Toinen tärkeä syy on kesken oleva sote- ja maakuntauudistus, joka tulee toteutuessaan muuttamaan kuntien tehtäviä ja velvollisuuksia. Työterveysyhtiöiden omistaminen ei ole enää strategisesti tärkeää kunnalle. Eli rönsyt pois.

Säkylän tapauksessa taustalla ei ollut raha, vaan lakimuutos: Uusi hankintalaki rajoittaa julkisesti omistetun työterveydenhuollon markkinaehtoisen toiminnan osuutta enintään viiteen prosenttiin ja 500 000 euroon vuodessa. Säkylässä tämä raja ylittyi reilusti: työterveysyhtiön asiakkaista kaksi kolmasosaa on paikallisten yritysten työntekijöitä.

Lisäksi työterveyshuollon käyttämä ohjelmisto oli tulossa tiensä päähän vuoden vaihteessa ja sen päivittäminen olisi tarkoittanut kalliita investointeja.

Työterveys on luisumassa yksityisille konserneille

Työterveyshuolto keskittyy yhä vahvemmin kahdelle yksityiselle terveyskonsernille, Mehiläiselle ja Terveystalolle. Jos Mehiläisen kauppa Pihlajalinnasta toteutuu, työterveysasiakkaiden määrä nousee päälle puolen miljoonan henkilön. Terveystalolla on puolestaan noin 700 000 henkilöasiakasta työterveyshuollossa.

– Näillä kahdella on erittäin hallitseva asema, jos potentiaalisia työterveysasiakkaita on Suomessa 1,9 miljoonaa, sanoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitokselta.

Yksityiset lääkärikeskukset ovat vallanneet nopeasti alaa työterveyshuollossa. Viime vuonna työterveyden henkilöasiakkaista jo yli 70 prosenttia hoidettiin yksityisillä lääkäriasemilla, kertoo Työterveyslaitoksen tuore selvitys (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2015 osuus oli 58 prosenttia.

Säkylässä ollaan hieman huolissaan siitä, että työterveysala on keskittynyt kahden markkinaehtoisen terveyskonsernin käsiin. Kunnan talous- ja hallintojohtaja Aino-Liisa Jalosen mukaan paikallisten yrittäjien piirissä pelätään, että työterveyshuollon hinta nousee.

– Palvelunostajan näkökulmasta toki olisi miellyttävämpää, että markkinoilla olisi useampia tarjoajia, sanoo Jalonen.

Keskittymisessä nähdään hyviäkin puolia

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino ei näe työterveyshuollon keskittymistä automaattisesti huonona asiana. Yksityiset terveysyritykset ovat panostaneet työterveyden kehittämiseen ja tuoneet sen nykypäivään digiratkaisuilla. Lisäksi työterveyshuoltoa ohjaa lainsäädäntö, joten aivan täysin vapaista markkinoista ei ole kyse.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen on samoilla linjoilla, mutta myöntää keskittymisessä olevan riskinsä.

– Jos seutukunnalla on vain yksi vahva kilpailija, voi se alkaa hilaamaan hintoja ylöspäin. Saattaa syntyä myyjän markkinat, sanoo Myllärinen.

Säkylässä ollaan toiveikkaita, että työterveyshuollon yksityistäminen oli loppujen lopuksi oikea ratkaisu. Talous- ja hallintojohtaja Jalonen pitää tervetulleena, että iso lääkäritalo tuo sopivaa tehokkuutta sekä nykyaikaisia palveluja.

– Aikaisemmin palvelu on pitkälti nojannut työterveyshoitajaan. Nyt hoito nopeutuu, kun ongelma saattaa ratketa jo puhelimessa tai chatissä. Siitä on varmasti kustannushyötyjä, sanoo Jalonen.

Lue lisää:

Hämäläinen työterveysyhtiö Työsyke Suomen Terveystalolle

Uutissuomalainen: Yksityisillä lääkäriasemilla jo yli 70 prosenttia työterveyshuollon henkilöasiakkaista

Mehiläinen kahmii itselleen työterveyspalveluita – kaupassa siirtyvät Pohjola Terveyden 19 000 asiakasta

HS.fi: Miksi minä pääsen valittamaan nuhaani lääkärille mutta työtön monisairas ei? Suomessa on kahden kastin potilaita, ja se on suuri häpeä (siirryt toiseen palveluun)