Avoimia yliopisto- ja AMK-opintoja suorittaa yhä useampi – Väylä avoimen opiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi on aiempaa leveämpi

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä yli kolminkertaistui kuudessa vuodessa.

korkea-asteen koulutus
Laura Kaltiainen pitää esitelmää opiskelijoille.
Jatkossa yhä useampi pääsee tutkinto-opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella.Petri Aaltonen / Yle

Yhä useampi opiskelee avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2018 avoimia korkeakouluopintoja suoritti yli 40 000 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2012.

Erityisesti avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän kasvu on ollut nopeaa, sillä vuonna 2012 opiskelijoita oli vain 8 000.

Kuvaaja näyttää avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärien ja suoritettujen opintopisteiden kehityksen.
Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärät ovat kolminkertaistuneet vuodesta 2012. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.Anni Härkönen / Yle

Yksi syy suosion kasvuun on lienee lisääntynyt opintotarjonta.

– Ammattikorkeakoulut ovat avanneet mahdollisuuksia edetä tutkinto-opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakouluopetuksen niin kutsuttujen polkuopintojen kautta. Myös korkeakoulujen rahoitusmalli kannustaa lisäämään tarjontaa, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Sanna Hirsivaara.

Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen vaikuttaa siis se, kuinka paljon niissä suoritetaan avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Prosenttiosuus on kasvanut, ja se kasvaa entisestään vuonna 2021 voimaan tulevassa rahoitusmallissa.

Jatkossa yhä useampi tutkinto-opiskelijaksi avoimen yliopiston väylältä

Myös yliopistojen rahoituksesta osa riippuu nykyään avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritetuista opintopisteistä.

Opiskelijamäärää lienee kasvattanut myös ensi vuonna laajeneva avoimen yliopiston hakuväylä. Jatkossa yhä useampi pääsee tutkinto-opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella.

Aiemmin monella alalla hakijalta saatettiin vaatia yli 60 opintopisteen opintoja, jotta tämä saattoi edes osallistua hakuun. Nyt opintopisteitä vaaditaan monella alalla aiempaa vähemmän.

Avoimen väylän laajenemista on jouduttanut on Toinen reitti yliopistoon -hanke, joka on koonnut nettisivuilleen listan yliopistojen (siirryt toiseen palveluun)aloista, jotka ovat mukana avoimen väylän haussa keväällä 2020.

Lue myös: Teologian opiskelupaikat täyttyivät kahdessa minuutissa – yliopiston opinto-oikeuden voi saada myös ilmoittautumalla

Kuvaaja näyttää avoimen yliopiston opiskelijamäärien ja suoritettujen opintopisteiden kehityksen.
Avoimen yliopiston opiskelijamäärä on kasvussa. Yksi opiskelija suorittaa keskimäärin vähemmän opintopisteitä vuodessa kuin aiemmin. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.Anni Härkönen / Yle

Yliopistossa opintopisteitä aiempaa vähemmän

Vaikka opiskelijamäärät ovat kasvaneet sekä avoimessa ammattikorkeakoulussa että yliopistossa, ei suoritettujen opintopisteiden määrä ole kasvanut samaa tahtia.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa keskiverto-opiskelija suorittaa vuodessa yli 8 opintopistettä, kun vuonna 2012 määrä oli 6. Yliopistoissa vuotuinen opintopistekertymä on laskenut hieman yli neljästä alle neljään opiskelijaa kohden.

Tätä selittävät erilaiset opiskelutavat. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot järjestetään usein niin, että opintonsa aloittavien ryhmään avataan jokunen paikka avoimen opiskelijoille. Avoimen opiskelija opiskelee usein tutkinto-opiskelijoiden tahdissa.

Avoimessa yliopistossa opiskelija taas tyypillisesti valikoi vain tietyt kurssit omien osaamistarpeidensa mukaan. Eivätkä kaikki opiskelijat juuri välitä opintopisteistä, Hirsivaara arvioi.

– Edelleen on ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet hankkimaan lisää osaamista, mutta he eivät ehkä suorita opintopisteisiin tarvittavia opintosuorituksia.

Kiihtyykö kasvu 2020-luvulla?

Avoimen yliopiston sisäänottoväylää on pilotoitu Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa. Hanke päättyy vuonna 2020, jolloin avoimen yliopiston reittejä yliopistoon on tarjolla aiempaa enemmän.

Esimerkiksi Helsingin yliopisto on kaavaillut ottavansa jatkossa jopa viidesosan kasvatustieteiden hakijoista sisään avoimen väylän kautta. Itä-Suomen yliopistossa avoimen väylä on laaja esimerkiksi oikeustieteissä.

Hirsivaaran mukaan on todennäköistä, että avoimen ammattikorkeakoulu ja avoimen yliopiston suosio kasvaa tulevaisuudessa entisestään.

Kehitys on toivottavaa myös koulutuspoliittisista syistä. Korkeakoulujen hakijasuma hidastaa monen hakijan pääsyä opiskelemaan. Samassa hakijajoukossa on vasta toiselta asteelta valmistuneita, jo tutkinnon suorittaneita ja opiskelualaa vaihtavia.

– Haluttaisiin, että ihmiset, joilla on jo korkeakoulututkinto, hakeutuisivat yhä useammin täydennyskouluttautumaan tai suorittamaan puuttuvat tutkinnon osat esimerkiksi avoimien korkeakouluopintojen kautta. Näin heidän ei tarvitsisi hakea uudestaan tutkinto-opiskelijoiksi, Hirsivaara sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on yrittänyt purkaa hakijasumaa kiintiöimällä osan aloituspaikoista ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville ja kehittämällä joustavia väyliä alanvaihtajille. Myös työuran aikaista lisä- ja täydennyskoulutusta kehitetään tällä hallituskaudella osana jatkuvan oppimisen uudistusta.

Lue lisää:

Abitreenit: Tätä reittiä yliopistoon ei moni tunne – Tiedätkö, miten avoimen väylä toimii?

Aki Utoslahti pääsi yliopistoon avoimen opintojen perusteella ja valmistui kandiksi vain kahdessa vuodessa – hakuväylä laajenee ensi vuonna

Avoimen yliopiston hakuväylä voi ohittaa pääsykokeet, osa laajentaa jo ensi vuodeksi – "Yliopistoissa perinteisesti kummallisen nihkeä suhtautuminen"