Pystyykö perussuomalaiset lunastamaan lupauksensa toisenlaisesta maailmasta? Monipuoluedemokratiassa vastaus tähän on aina ei, sanoo politiikan asiantuntija

Heti 2020-luvun alussa käydään paritkin vaalit: kunta- ja eduskuntavaalit. Kestääkö kyselyjen kunkun suosio?

Perussuomalaiset
Henkilökuva
Jussi Halla-ahon (kuvassa) luotsaama perussuomalaiset on puoluekannatuksissa johdossa. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kuvailee puoluekannatuksissa tapahtunutta siirtymää historialliseksi, kun neljäsosan kannatuksen saavuttavien puolueiden joukkoon on noussut uusi peluri.Mikko Koski/Yle

Perussuomalaisilla on hyvä paikka: he ovat oppositiossa, voivat keskittyä hallituksen arvostelemiseen, eikä ole hallitusyhteistyön murhetta kannettavana. Lisäksi vaalien jälkeen kannatuskyselyiden pilarit ovat vain nousseet.

Myöskään heidän kannatustaan todennäköisesti nostaneet asiat eivät katoa mihinkään, arvioi Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.

Suomalaisiin on hänen mielestään vedonnut kansallisen edun politiikka.

– Terve kansallinen itsekkyys on perussuomalaisten kuningasnäkökulma politiikkaan, ja he katsovat sen lävitse kaikkia yksittäisiä asioita, Jokisipilä sanoo.

Muut puolueet nähdään Jokisipilän mukaan epäonnistujina kansallisen edun valvonnassa.

– Tässä suhteessa perussuomalaiset nähdään hyvin uskottavana vaihtoehtona verrattuna muihin tarjokkaisiin.

Toisaalta – puolueiden ohjelmat ovat toivekuvia kunkin puolueen ideologian mukaisesta täydellisestä tulevaisuudesta, mikä on pohjimmiltaan utopiaa. Tämä pätee kaikkiin puolueisiin, ei pelkästään perussuomalaisiin, Jokisipilä täräyttää.

Se, mitä käytännössä tapahtuu, riippuu vaalituloksesta, hallituskoalitiosta ja puolueen edustajien neuvottelutaidoista; saavatko he tavoitteitaan läpi hallitusohjelmakirjauksiksi vai eivät, ja lopulta hallitusyhteistyön kuluessa myös lainsäädäntöön, Jokisipilä muistuttaa.

Mutta pystyykö perussuomalaiset lunastamaan lupauksensa toisenlaisesta maailmasta? Jokisipilä naurahtaa ja vastaa:

– Lähtökohtaisesti monipuoluedemokratiassa vastaus tuohon kysymykseen on aina ei.

Siinä siis vastaus otsikon kysymykseen.

Laitakaupungit äänestäjäkunnan keskiössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n eriarvoisuustutkija Timo Kauppinen selvittää parhaillaan puolueiden kannatusta alueittain. Tiedot ovat Tilastokeskuksesta ja itse tutkimuksesta alkaa kuulua vuoden 2020 syksyllä.

Vaikka työ on kesken, muutamia havaintoja on noussut selvästi esiin jo nyt. Pääkaupunkiseudulla perussuomalaisia äänestäneet asuvat samoilla alueilla kuin SDP:tä äänestäneet. Perussuomalaiset on onnistunut vetoamaan myös matalan koulutustason alueilla sekä kaupunkien laitamien asukkaisiin.

– Oikeastaan vuoden 2011 jytkystä lähtien perussuomalaisten äänestäjät asuvat aika lailla samoilla alueilla kuin SDP:n äänestäjät. Lisäksi samoilla alueilla asuu heitä, jotka ovat jättäneet kokonaan äänestämättä, Kauppinen kertoo.

Ainakaan pääkaupunkiseudulla perussuomalaisten äänestäminen ei näytä Kauppisen mukaan myöskään olevan kytköksissä pienituloisuuteen. Samantapainen havainto tehtiin hänen mukaansa viime kevään eduskuntavaalien ja eurovaalien jälkeen.

Kauppisen mukaan tulojen kääntyminen laskusuuntaan näyttäisi olevan yhteydessä perussuomalaisten äänestämiseen ennemmin kuin alhainen tulotaso.

Pääkaupunkiseudulla tehdyt havainnot voivat kuitenkin poiketa jonkin verran muusta maasta.

Lue lisää:

Perussuomalaiset ei ole vain "unohdetun kansan" puolue – katso miten tulot tai työttömyys vaikuttavat vaalitulokseen alueellasi

2020-luku: Vaaleista vaaleihin

Kuntavaaleihin on kaksi vuotta aikaa ja eduskuntavaaleihin kolme vuotta. Miten todennäköistä on, että kannatusmittauksien kärjessä nyt oleva perussuomalaiset on siellä vielä äänestämisen hetkellä?

Yliopistotutkija Hanna Wass uskoo paljon riippuvan siitä, miten perussuomalaiset kykenee todentamaan viestinsä siitä, että juuri he ovat se vaihtoehto, jota kannattaa äänestää. Kun moni on neuvoton juuri nyt suuren, kulttuurisenkin muutoksen keskellä, on perussuomalaisten viesti ollut se, että pelko ja hämmennys on ihan "ok".

– He ovat myös antaneet huolille jollain tapaa salonkikelpoisen asun, Hanna Wass pohtii.

Hänen mukaansa perussuomalaisten äänestäjille on tärkeää esimerkiksi yksityisautoilu, joka puolestaan linkittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Perussuomalaisten viesti on se, ettei kaikkia ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittavia toimia voida repiä yksilön selkänahasta, esimerkiksi verottamalla bensiiniä. Tämä näkyy vahvasti myös siinä, millainen on perussuomalaisten äänestäjäkunta, Wass pohtii.

Hanna Wass professori Helsingin yliopisto
Politiikantutkija Hanna Wass oli määräaikainen valtio-opin professori Helsingin yliopistossa vuoden 2019 loppuun saakka. Nyt hän jatkaa tutkijan työtään Helsingin yliopistossa.Jyrki Ojala

Maahanmuuttokriittisestä ilmastokriittiseksi

Päättynyt 2010-luku oli kahden ison uutisen hallitsema. Mitä lähemmäs vuosikymmenen loppua tultiin, sitä isommin niistä puhuttiin: ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta.

Voisi ajatella, että ilmastonmuutos sataa puolueista vihreiden laariin, ja maahanmuutto perussuomalaisille. Näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole, sanoo kansalaisuuden kuiluja ja kuplia työkseen tutkiva Hanna Wass.

Perussuomalaiset luonnehtii itseään maahanmuuttokriittiseksi puolueeksi, mutta on ollut yhä äänekkäämmin myös ilmastokriittinen. Tämä kahden kärjen taktiikka näyttää purreen. Jo toisessa perättäisessä Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kannatusmittauksessa perussuomalaisia kannattaa 24,3 prosenttia vastaajista.

Vuoden 2019 viimeisinä päivinä julkistettu Helsingin Sanomien kysely (siirryt toiseen palveluun) kertoi samansuuntaista: perussuomalaisia kannatti 22,7 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Hanna Wassin mielestä ilmastonmuutos teemana passaa perussuomalaisen sektoripuolueen rooliin mainiosti. Itse asia on monisäikeinen, jopa sotkuinen sekä huutaa monikansallista päätöksentekoa ja pitkäjänteisyyttä. Lisäksi siinä on helppo kyseenalaistaa tieto: kenellä on tiedon monopoli? Kenen tietoon luotetaan? Ovatko nämä ilmastohuolet edes niin todellisia kuin annetaan ymmärtää?

– Eli myös rinnakkaistodellisuuksien tai vaihtoehtoisten faktojen ulottuvuus lähtee avautumaan, arvioi Wass.

Historiallinen käänne kannatuskyselyissä

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pitää perussuomalaisten kannatuskyselyjen voittokulkua mielenkiintoisena trendinä, ja jopa historiallisena tapahtumana.

Vastaavissa kannatuslukemissa ovat tähän asti paistatelleet vuosikymmenien ajan kolme vanhaa suurta puoluetta eli sosiaalidemokraatit, kokoomus ja keskusta. Kokoomusta lukuun ottamatta kaikki painivat nyt vaikeuksissa 20 prosentin rajan kanssa.

– On havaittavissa historiallinen siirtymä puoluekannatuksessa. Neljäsosan kannatuksen mielipidekyselyissä saavuttavien puolueiden joukkoon on tullut ihan uusi peluri, Jokisipilä toteaa.

Ilmastokriittisyys on hänen mukaansa vaikuttanut osaltaan suosion kasvuun. Jos kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa lähdetään toteuttamaan, vaikuttaa se ennemmin tai myöhemmin tapaan, jolla on totuttu asioita tekemään, kuten autoiluun.

– Suomi on iso pohjoinen maa, jossa pitää lämmittää taloja ja ajaa autolla. Tavaran on kuljettava paikasta toiseen, muistuttaa Jokisipilä.

Perussuomalaiset ei kiistä ilmastonmuutosta ilmiönä. He kyseenalaistavat Suomen kokoisen valtion kyvyn vaikuttaa globaaliin ilmiöön.

– Kun yksi puolue lähtee aivan eri linjoille kuin muut, niin kyllä sillä vaikuttaa olevan kaikupohjaa, Jokisipilä pohtii.

Maahanmuutto on silti Jokisipilän mukaan halla-aholaisen perussuomalaisuuden lähtöpiste, vaikka pari viime vuotta ovat olleet rauhallisemmat Eurooppaan tulijoiden suhteen. Tulijoiden paine ei hänen mukaansa silti katoa mihinkään, väestön kasvu jatkuu Afrikassa ja poliittiset kriisit Lähi-idässä.

"Ei hallitusta ilman vihreitä tai perussuomalaisia"

Politiikan kannalta vaihtoehtojen tarjoaminen on keskeistä, jotta kysymyksiä voidaan ylipäätään politisoida. Kitkasta syntyy mielenkiintoa ja oma viestikin voi kirkastua samalla kun se asemoidaan vastapuoleen.

Poliittisella kartalla vihreät ja perussuomalaiset ovat ääripäät toisilleen, ja alkaneella 2020-luvulla ne vahvistunevat Wassin mukaan entisestään.

– Vihreiden ja perussuomalaisten välille on syntynyt vähitellen jopa symbioottinen suhde, kumpikin puolue tarjoaa toisilleen vaihtoehdon, Wass miettii.

– Siinä mielessä perussuomalaisilla ja vihreillä on viha-rakkaussuhde, josta molemmat hyötyvät.

Ne myös tarvitsevat toisiaan, kun syntyy vaikutelma siitä, että keskeiset vaihtoehdot ovat juuri nämä kaksi.

Itse asiassa, tällä vuosikymmenellä hallituksia on mahdoton muodostaa ellei siellä ole mukana joko perussuomalaisia tai vihreitä, Wass sanoo.

– Perinteinen tapa muodostaa hallituksia Suomessa on ollut se, että kaksi suurta menee kimppaan ja ottaa rinnalleen apupuolueita. Tämä aika on peruuttamattomasti ohi.

Haasteena muille puolueille Wass pitää sen toteen näyttämistä, onko perussuomalaisten tarjoama maailma aidosti mahdollinen.

"Pitäisi kairata vaihtoehtobudjetteja enemmän"

Marinin hallituksen kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) erityisavustaja Lauri Finér on analysoinut perussuomalaisten veropolitiikkaa ja heidän rakentamaansa vaihtoehtobudjettia blogikirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun).

Finérin mukaan "perussuomalaisten ehdotukset ovat täynnä virheitä ja ristiriidassa sen julki lausumien tavoitteiden kanssa". Lisäksi Finér arvioi, että puolueen leikkauspolitiikka ei suinkaan sataisi pienituloisten laariin, vaan tarjoaisikin yhteiskunnan hyväosaisille veronalennuksia.

Perussuomalaisten esittämät leikkaukset maahanmuuttokustannuksiin vaarantaisivat Finérin mukaan jopa perustuslain takaamia oikeuksia. Tulonjakopoliittisesti perussuomalaiset viheltää äärioikealta ohi kaikkien puolueiden.

Wassin mukaan analyysi kertoo perussuomalaisten moninaisesta poliittisesta kärjestä ja siitä, että taustalta löytyy hyvinkin kirjava äänestäjäkunta, jonka tarpeita yritetään ottaa huomioon.

– Perinteinen ajatus että perussuomalaiset olisi jotenkin maan hiljaisten puolue, pitää yhä vähemmän paikkansa, Wass arvioi.

Hän peräänkuuluttaakin syväkairausta poliittisten puolueiden taustoihin. Ajavatko ne todella niitä asioita, joita väittävät ajavansa? Tai vastaavatko ne ylipäätään mielikuvia, joita äänestäjäkunnassaan ovat synnyttäneet?

Hanna Wassin mukaan yksi perussuomalaisten salaisuuksista on se, että se on kyennyt antamaan äänen tuntemuksille ja havainnoille, joita kaikilla on.

– Suomalainen yhteiskunta on suuressa käymistilassa, ympärillämme on monenlaisia muutoksia, jotka eivät välttämättä herätä mitään suurta iloa. Esimerkiksi ostoskeskukset, niissä vallitsee eräänlainen basaaritunnelma ja me tunnemme vierautta omaksi mielletyssä ympäristössämme, Wass pohtii.

Wassin mukaan perussuomalaisten viesti puolestaan on se, että toisenlainenkin maailma on mahdollinen. Muutosta ei tarvitse vain hyväksyä, on muitakin tapoja. Samaan aikaan muut puolueet viestivät omasta mielestään vastuullisesti, että muutos on välttämätön, emmekä voi hypätä aikakoneeseen. On kärsivällisesti lusittava läpi tämän menossa olevan siirtymävaiheen.

– Ja siinä mielessä perussuomalaiset kykenee myös antamaan toivoa, sanoo Wass.

Lue myös:

Temppu ja miten se tehdään – muut puolueet seuraavat huolissaan perussuomalaisten voittoisaa rymistelyä sosiaalisessa mediassa