Yhä useampi asioi kirjastossa ilman henkilökuntaa – myöhäiset aukioloajat tekivät Pertti Leskelästä kirjaston vakiokäyttäjän

Viime vuosina uusia omatoimikirjastoja on avattu pitkin Suomea hurjaa tahtia. Lisääntyneiden aukioloaikojen toivotaan kasvattavan myös kävijälukuja.

kirjastot
Kuvassa mies lukee lehteä
Pertti Leskelä on innokas lehtien lukija.Heini Holopainen / Yle

Pertti Leskelä saapuu aamukahdeksan aikaan kirjaston ovelle Kokkolan Lohtajalla, muutaman kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Ovessa lukee, että kirjasto aukeaa vasta parin tunnin kuluttua, mutta lehdenluvusta innostunut asiakas päästää itsensä sisään vilauttamalla kortinlukijalle kirjastokorttiaan ja näpyttelemällä koodin.

Leskelä etsii lehtihyllystä haluamansa lehden ja istuu lukemaan.

Järjestelmä on rekisteröinyt käynnin ja valvontakamera tallentaa miehen liikkumiset. Leskelä voisi lainata automaatin avulla myös kirjan tai palauttaa sen, mutta se ei ole nyt asialistalla.

Näin parhaimmillaan toimii omatoimikirjasto. Se tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden asioida kirjastossa omien aikataulujensa, eikä henkilökunnan työaikojen mukaan.

Lohtajalla omatoimisuus tuplaa arkipäivien kirjastoajan 12-13 tuntiin. Lisäksi kirjastoon pääsee asioimaan myös viikonloppuisin ja pyhinä, jolloin ovet muuten olisivat kiinni.

Säästötkö syynä?

Miksi kunnissa halutaan, että kirjastohenkilökuntaa ei tarvita, kun asiakas hakee itselleen lukemista? Etsitäänkö uudella tekniikalla taas säästöjä?

Lohtajan upouusi omatoimikirjasto kirvoitti asiakkaissa juuri tämäntyyppisiä kysymyksiä. Nousi esiin huoli henkilökunnan töiden riittävyydestä, kertoo kirjastonjohtaja Kati Salmén.

– Me korostimme heille, että tämä on lisäpalvelu ja palvelun laajennus, eikä missään tapauksessa ole tarkoitus heikentää palvelua.

Kokkolan kaupungin kirjastotoimenjohtaja Susann Forsberg vahvistaa, että henkilökuntaa ei ole tarkoitus vähentää, vaan työntekijöitä tarvitaan edelleen taustatyöhön ja yhä enemmän myös kirjavinkkaukseen.

Kuvassa kirjastotyöntekijä hyllyttää kirjoja
Kirjastonjohtaja Kati Salmén on tyytyväinen, että Lohtajan omatoimikirjaston alkutaival on sujunut hyvin. Pienen kylän asukkaista yli 100 on jo hankkinut tunnukset.Heini Holopainen / Yle

Parannuksia palveluihin ja aukioloaikoihin

Kirjastotoimen ylitarkastaja Mika Mustikkamäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta avaa, että säästöt ovat kunnissa olleet vähäisin tekijä omatoimipisteitä perustettaessa.

– Eniten on haluttu parantaa palvelua ja laajentaa aukioloaikoja. Omatoimikirjastoissa voi asioida iltaisin ja viikonloppuisin, kun kirjasto useinkaan ei muuten olisi auki.

Mustikkamäki pohjaa vastauksensa kahteen AVIn tekemään kyselyyn, joista toinen julkaistaan virallisesti tammikuussa 2020 (2015 (siirryt toiseen palveluun), 2019).

Omatoimikirjastojen lukumäärä on melkein nelinkertaistunut kyselyiden välillä. Se näkyy myös aukiolotunneissa. Kun vuonna 2015 omatoimikirjastot olivat auki yli 100 000 tuntia vuodessa, vuonna 2019 määrä on noin viisinkertainen eli runsaat 500 000 tuntia.

Esimerkiksi Kokkolan keskustan tuntumassa sijaitseva Koivuhaan sivukirjasto on tavannut olla kesäisin kiinni kuukauden verran. Ensi kesään mennessä kirjasto on varustettu omatoimilaitteistoilla, joten mitään kesäsulkua ei tarvitse toteuttaa, vaikka henkilökunta lomailee.

Vapaa aukiolo, enemmän lainauksia?

Keskipohjalaisen Toholammin kunnan kirjasto toimii omatoimipisteenä todennäköisesti vuoden 2020 lopulla.

Toholammilla asukaslukuun suhteutettuja kirjastokäyntejä (siirryt toiseen palveluun) on enemmän kuin maassa keskimäärin. Silti kirjastonjohtaja Satu Kinnari toivoo, että uudistuksella olisi hyviä vaikutuksia kirjaston toimintaan.

– Toholammilla on paljon ihmisiä, jotka pääsisivät asioimaan kirjastossa vasta illalla tai viikonloppuisin, kun ovet ovat jo kiinni. Olen kuullut kokemuksia muista omatoimikirjastoista ja olen toiveikas, että lisääntynyt aukiolo kasvattaisi myös kävijä- ja lainauslukuja.

Kuvassa kirjasto ja asiakkaita
Kokkolan pääkirjaston muuttaminen omatoimiseksi vaatii runsaasti valvontakameroita ja liiketunnistimia, mutta kirjastotoimenjohtaja Susann Forsbergin mukaan se on suunnitteilla.Heini Holopainen / Yle

Lohtajan sivukirjaston omatoimiaika on jo parissa kuukaudessa tuonut takaisin sellaisia asiakkaita, joilta kirjaston käyttö on jäänyt vuosiksi uinumaan.

Kirjastonjohtaja Kati Salmén on huomannut vielä, että pieneltä kylältä on löytynyt jopa aivan uusia kirjastonkäyttäjiä. Kylän vajaasta tuhannesta asiakkaasta omatoimisopimuksen on parin kuukauden aikana tehnyt runsas sata.

Jos asiakas pääsee kirjastoon omin voimin, miksi omatoimiaika on kuitenkin säädelty? Lohtajan kirjastonjohtaja miettii, että 24/7 auki olevat lämpimät tilat saattaisivat kylmänä talvena houkutella yökävijöitä, jotka tulisivat kirjastoon nukkumaan. Siksi esimerkiksi Lohtajalla omatoimiaikaa on nyt vain kello 21 saakka.

Kaikista ei omatoimitiloja koskaan

Omatoimikirjastoilla on voitu vastata asiakkaiden toiveeseen (siirryt toiseen palveluun) laajemmista aukioloajoista.

Esimerkiksi Kokkolan kaupunginkirjaston kyselyssä (siirryt toiseen palveluun)asiakkaat ovat toivoneet pääkirjastolle pidempiä aukioloja.

Kuvassa skannataan viivakoodia kirjaston ovella
Asiakas tekee omatoimisopimuksen kirjaston tiskillä. Sitten hän voi omatoimiaukiolojen puitteissa päästä sisään omalla kirjastokortillaan. Pitää vain muistaa oma pin-koodi. Näin Lohtajan omatoimikirjasto toimii.Heini Holopainen / Yle

Kirjastotoimenjohtaja Susann Forsberg toteaa, että nykyisellä henkilökunnan määrällä se ei onnistu. Paljon toivottu sunnuntaiaukiolokin jää haaveeksi.

Apuun tulee omatoimitekniikka, vaikka liki 4000 neliön kokoiseen pääkirjastoon sen asentaminen on kallista. Sisäänpääsyyn tarvitaan koodinlukulaite ja valvontaan valvontakameroita ja ehkä liiketunnistimia. Lainausta ja palautusta varten on hankittava myös automaatit.

Tällä hetkellä Kokkolan keskustassa omatoimisena on vain lehtilukusali. Suunnitteilla on sivukirjastojen omatoimiaikoja ja lopulta isomman remontin päätteeksi myös pääkirjasto omatoimisuuden piiriin.

Helpoimmin ovilukitus ja valvontakamerat asennetaan yksikerroksiseen ja avaraan tilaan.

Ylitarkastaja Mika Mustikkamäki arvioikin, että kaikki maan kirjastotilat eivät voi muuntua omatoimisiksi ellei teknologia kehity huimasti. Lisäksi osa rakennuksista on arkkitehtonisesti joka tapauksessa liian haasteellisia.

Kuvassa valvontakamera
Omatoimikirjastoissa käytetään valvontakameroita.Heini Holopainen / Yle

Valtio on tukenut kuntia omatoimikirjastoja perustettaessa. Rahaa ei tipu tilaremonttiin, mutta uudistuksen vaatimiin laitteisiin kyllä. Yleensä avustussumma hanketta kohti on noin 15 000 euroa.

Omatoimikirjasto vaatii teknistä valvontaa, koska henkilökunta ei ole paikalla. Vajaa kolmannes kirjastokyselyn vastaajista raportoi, että omatoimisuus on tuonut mukanaan ilkivaltaa ja järjestyshäiriöitä, valvonnasta huolimatta. Niitä on onnistuttu vähentämään esimerkiksi keskustelemalla ja määräaikaisilla käyttökielloilla. Eniten järjestyshäiriöitä on kirjattu ylös Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Ensimmäiset omatoimikirjastot avattiin Suomessa 2010-2011. Nyt niitä on 233. Seuraavina vuosina suunnitteilla on tämän lisäksi vielä 161 omatoimikirjastoa.

Kirjastot kokoontumispaikoiksi

Tuore kirjastolaki listaa, että kirjastojen tulisi tukea kansalaisuutta ja demokratiaa.

Ylitarkastaja Mika Mansikkamäki näkee, että se voisi tarkoittaa kirjastotilojen käyttöä kansalaisten omaan toimintaan, vaikka kokouksiin ja yhdistysten tilaisuuksiin. Hän uskoo, että kun omatoimikirjastot saadaan auki ja toimimaan, seuraava askel on kansalaisuus.

– Kirjastot ovat meillä niitä harvoja ei-kaupallisia tiloja kunnissa, joihin voi tulla ilman lompakkoa ja saada sivistyksellisiä palveluita. Voitaisiin miettiä, löytyykö kirjastosta kokoontumiseen sopivia tiloja.

Kuvassa Lohtajan kirjaston palapeli yleisölle
Lohtajan kirjasto tarjoaa jo nyt muutakin kuin kirjoja ja lehtiä. Siellä voi esimerkiksi käydä tekemässä palapeliä, joka on asetettu asiakkaiden iloksi. Palapelejä vaihdetaan aina edellisen valmistuessa.Heini Holopainen / Yle

Lohtajalaisesta Pertti Leskelästä on viime aikoina kuoriutunut kirjaston aktiiviasiakas omatoimiaikojen vuoksi.

– Akaisempi aukioloaika oli kello yhdeksääntoista arkisin eli käytännössä siinä ei oikein ehtinyt käydä edes selailemassa lehtiä. Mutta nyt, kun kirjastoon pääsee iltayhdeksään saakka, niin se kaksi tuntia ratkaisee. Minusta on tullut nyt kirjaston vakiokäyttäjä.

Leskelälle kirjaston arvokkain palvelu on lehtilukuhylly. Hän käy useita kertoja viikossa lukemassa erikoislehtiä, joita ei viitsi tilata kotiin. Lohtajan valikoima on melko hyvä. Ainoastaan moottoripyörälehdet täytyy käydä lukemassa kauempana, Kokkolan pääkirjastossa.