Kiinan pelko ajaa taiwanilaisnuoret kotisaarelle äänestämään – Hongkongin mellakat nostivat presidentin suosion uuteen nousuun

Taiwanilaiset valitsevat lauantaina presidentin ja uuden parlamentin. Itsenäisyysmielinen presidentti Tsai Ing-wen on saamassa jatkokauden.

Taiwan
Kolme Suomessa opiskelevaa taiwanilaista opiskelijaa Helsinkiläisessä kahvilassa.
Aalto-yliopistossa opiskelevat taiwanilaiset katsovat parhaaksi suojata henkilöllisyytensä, kun he puhuvat Taiwanin ja Manner-Kiinan suhteista. Tommi Pesonen / Yle

Helsinkiläisen kahvilan pöydässä kolme Aalto-yliopiston taiwanilaisopiskelijaa kertoo innoissaan, kuinka he ovat lähdössä kotisaarelleen äänestämään.

Jokainen vaihtaa lentoa Hongkongissa, sillä Taiwaniin ei ole Suomesta suoria yhteyksiä. Välilasku Kiinan erityishallintoalueella on syynä siihen, mikseivät opiskelijat halua näyttää kasvojaan eivätkä myöskään kertoa oikeaa nimeään.

– Hongkongin kentällä on käytössä kasvojen tunnistus, muistuttaa 29-vuotias Yu Lin -nimeä käyttävä opiskelijanainen.

Hän ja opiskelukaverinsa ovat kuulleet huhuja, että Manner-Kiinan viranomaiset yhdistävät Hongkongin kauttakulussa saatuja kasvokuvia henkilöiden sosiaalisen median postauksiin. Näin voi löytyä raskauttavia mielipiteitä Pekingin viranomaisista tai vaikka taiwanilaisten poliittisista kannoista.

Hieman epäröiden opiskelijat sanovat, että Kiinan pelko saattaa olla viisauden alku eikä omaa tulevaisuutta pidä vaarantaa liian avoimella toiminnalla.

Kolme Suomessa opiskelevaa taiwanilaista tapaa helsinkiläisessä kahvilassa.
Kolme Suomessa opiskelevaa taiwanilaista tapaa helsinkiläisessä kahvilassa.Tommi Pesonen / Yle

Kun heidän opiskelunsa päättyy Suomessa lähikuukausina, heistä jokaisella on tulevaisuus ja työmarkkinat edessään Kaakkois-Aasiassa.

Manner-Kiinan vaikutusvalta ja painostus itsenäisen valtion tavoin toimivaan Taiwaniin on kuitenkin niin suuri, että edes valtiollisten vaalien äänestystä ei uskalleta järjestää muualla kuin Taiwanin saarella.

– Taiwanissa on vuosikausia puhuttu äänestysmahdollisuudesta ulkomailla, mutta siihen ei haluta ryhtyä, pohtii nimellä Yin Shen esiintyvä opiskelijanainen.

Jos äänestys sallittaisiin rajojen ulkopuolella, Peking voisi päästä peukaloimaan tuloksia, selittävät opiskelijat.

Taiwanin suhde Manner-Kiinaan on aina ratkaiseva

Taiwanin presidentinvaalissa on kolme pääehdokasta, mutta kilpailu käydään kahden ehdokkaan kesken.

He ovat nykyinen presidentti, Demokraattisen edistyspuolueen, DPP:n Tsai Ing-wen ja Kuomintangin ehdokas Han Kuo-yu.

Vaalivoittoon ja toiselle kaudelle on matkalla vuodesta 2016 virassa toiminut presidentti Tsai, oikeustieteen professori.

Hän on ensimmäinen nainen Taiwanin johdossa ja vasta toinen presidentti, joka on noussut virkaan tiiviitä Kiina-suhteita kannattavan Kuomintangin ulkopuolelta.

Tsai Ing-wen
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen hakee jatkokautta. Chan Long Hei / AOP

Tsain kausi presidenttinä alkoi neljä vuotta sitten valtavin odotuksin. Hän oli saanut äänistä 56 prosenttia ja Kuomintangin silloinen ehdokas 31 prosenttia.

Hienon alun jälkeen presidentti Tsaille koitti laskuvaihe. Kompurointi alkoi kotimaan politiikasta.

Demokraattisessa edistyspuolueessa DPP:ssä on ärhäkkä itsenäisyysmielinen siipi ja se haastoi presidentin milloin mistäkin suunnasta.

Pian Kiina alkoi murentaa Tsain asemaa. Presidentti Xi Jinpingiltä tullut järjestelmällinen paine puri maiden välisiin taloussuhteisiin, leikkasi rajusti kiinalaisturistien matkustamista Taiwanille ja vaikeutti Taiwanin muutenkin rajallisia kansainvälisiä yhteyksiä.

Tämän vuoksi marraskuussa 2018 pidetyt paikallisvaalit sujuivat DPP:n kannalta kurjasti. Niin huonosti, että Tsai Ing-wen joutui jopa eroamaan puolueensa johdosta.

Äänekäs populisti haastaa

Paikallisvaaleissa Kuomintangin ehdokas nappasi muun muassa tärkeän teollisuus- ja satamakaupunki Kaohsiungin pormestarin viran. Kaupungin johtoon nousi Han Kuo-yu, joka on nyt siis myös Kuomintangin presidenttiehdokas.

Han Kuo-yu on hyvin ristiriitainen poliitikko. Hän on äänekäs populisti, (siirryt toiseen palveluun) jonka sanotaan hakeneen mallia Yhdysvaltain presidentistä Donald Trumpista. Kuomintangin perinteiset vaikutusvaltaiset liikemiespiirit vieroksuvat hänen rönsyileviä puheitaan ja tempauksiaan, mutta vähemmän koulutettu kansanosa pitää Hanin eliitinvastaisesta tyylistä.

 Han Kuo-yu
Kuomintang-puolueen presidenttiehdokas Han Kuo-yu tunnetaan äänekkäänä ja mielipiteitä jakavana poliitikkona.Chan Long Hei / AOP

Taiwan toimii kuin itsenäinen valtio, mutta muodollista itsenäisyysjulistusta kumpikaan pääpuolueista ei kannata. Se merkitsisi käytännössä sodanjulistusta Kiinalle.

Kiina pitää Taiwanin saarta sille kuuluvana maakuntanaan, jonka Peking voi mielestään niin halutessaan liittää itseensä vaikka pakolla.

Taiwanin eli Kiinan tasavallan valtiollisen aseman tunnustaa enää viisitoista valtiota. (siirryt toiseen palveluun) Ne ovat valtaosin Tyynenmeren pieniä saarivaltioita. Euroopasta ainoana virallisia yhteyksiä pitää Vatikaani.

Kaikesta tästä huolimatta vaalinoste presidentti Tsaille tuli viime vuonna yllätyssuunnasta – Kiinasta.

Tsain kannatus nousussa

Taiwanin media on seurannut tiiviisti jo yli puoli vuotta jatkuneita Hongkongin mielenosoituksia. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, voisiko Taiwan ajautua samaan pisteeseen, vaikka se ei olekaan Hongkongin kaltainen Kiinan erityishallintoalue.

Taiwanissa on tunnettu suurta sympatiaa nuoria mielenosoittajia kohtaan ja järjestetty tukimarsseja.

Levottomuuksien alkusyy – lakiesitys rikosepäiltyjen luovuttamisesta Manner-Kiinaan – kytkee julmalla tavalla Taiwanin ja Hongkongin.

Hongkongin johdon lakialoite lähti liikkeelle Taiwanissa helmikuussa 2018 tapahtuneesta murhasta (siirryt toiseen palveluun), jossa uhrina oli raskaana ollut taiwanilaisnainen ja tekijänä hongkongilaismies.

Oikeudenkäynnistä tuli hankala, koska Hongkong ei luovuttanut syytettyä Taiwanille.

Koska Taiwanin asema Kiinan rinnalla on kansainvälisoikeudellisesti vaikea, voisi luovutuslain läpimeno vaikuttaa myös taiwanilaisten asemaan.

Tämä säikäytti taiwanilaiset todella pohtimaan, kuka olisi luotettavin valinta presidentiksi saarivaltion johtoon.

Taiwan, Taipei kartalla.
Seppo Suvela, Leena Luotio / Yle

Viime keväänä ennen Hongkongin mielenosoituksia presidentti Tsain kannatus Taiwanissa oli painunut parikymmentä prosenttiyksikköä alle Kuomintangin ehdokkaan Hanin. (siirryt toiseen palveluun)

Hongkongin mielenosoitusten kiihdyttyä kesällä presidentti Tsai teki selväksi, että Kiinan tarjoama ''yksi maa, kaksi järjestelmää'' -malli (siirryt toiseen palveluun)ei koskaan tule toimimaan Taiwanissa.

– Tämän päivän Hongkong voi olla huomisen Taiwan, jos emme pidä asemastamme kiinni, on presidentti Tsai julistanut useaan otteeseen ja viimeksi uudenvuoden puheessaan (siirryt toiseen palveluun).

Presidentti Tsain kannatus lähti tästä rakettimaiseen nousuun. Nyt hän on Kuomintangin ehdokasta edellä jo 30 prosenttiyksikköä. (siirryt toiseen palveluun)

Taiwanin nykyisessä 113-paikkaisessa parlamentissa Demokraattisella edistyspuolueella on 68 edustajaa, Kuomintangilla 35 ja pienpuolueilla loput.

Voimasuhteet saattavat muuttua, sillä presidentti Tsain suosio ei välttämättä yllä parlamenttiin saakka.

Kauppasota avittaa Taiwanin taloutta

Taiwanin ja presidentti Tsai Ing-wenin kampanjan eduksi on yllättäen kääntynyt myös Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota (siirryt toiseen palveluun), joka alkoi maaliskuussa 2018.

Kiinan nousevien työvoimakustannusten ja kauppasodan takia nousevien tariffien vuoksi taiwanilaisyritykset ovat vetäneet investointejaan pois Kiinasta miljardien dollarien arvosta.

Varat ovat palautuneet kotisaarelle tai niitä investoidaan uusille markkinoille muualle Kaakkois-Aasiaan.

Xi Jinping ja Donald Trump
Taiwanin talous on hyötynyt Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä kauppasodasta.Roman Pilipey / EPA

Taiwanilaisyritykset ja investoinnit työllistävät Kiinassa noin 10 miljoonaa ihmistä, pääasiassa elektroniikkateollisuuden komponenttien tuotannossa.

– Taiwan on hieman kuin Suomi, vientivetoinen valtio, pohtii Ansin Lau -nimeä käyttävä 27-vuotias miesopiskelija.

Opiskelijoiden mielestä kauppasuhteissa Kiinan kanssa tapahtuu paljon sellaista, mitä ulkopuoliset eivät saa tietoonsa.

Taiwanilaisnuorilla vahva oma identiteetti

Aalto-yliopiston taiwanilaisopiskelijoiden ryhmä on yhtä mieltä siitä, että etenkin nuoret tuntevat itsensä ennen kaikkea taiwanilaisiksi. Koko kansan kytkös Kiinaan on laskenut jo pitkään. (siirryt toiseen palveluun)

Enää alle neljä prosenttia tuntee itsensä kiinalaisiksi. Yli puolet pitää itseään taiwanilaisina ja alle 40 prosenttia molempina.

– Suurin osa kansasta arvostaa omaa identiteettiä ja kansallistunnetta, ja presidentti Tsai puolustaa tätä, sanoo 27-vuotias Ansin Lau -nimeä käyttävä miesopiskelija.

Nuoret ovat kasvaneet demokraattisiin oloihin ja oppineet huolehtimaan omista asioistaan toisin kuin vanhempansa. Vuonna 1987 päättynyt Taiwanin poikkeustila ja siihen liittynyt tiukka kuri ovat nuorille historiaa.

Taiwanin nuoret ovat myös vanhempiaan paremmin tietoisia Kiinan puuttumisesta Taiwanin mediaan ja valeuutisten syöttämisestä sosiaalisen median kautta. (siirryt toiseen palveluun)

– Koko sosiaalinen media on täynnä Kiinan tuotantoa. On syytä valita presidentti, joka todella pystyy suojelemaan maatamme eikä anna Kiinan sekaantua demokratiaamme, päättää Yin Shen yhteisen kahvihetken.

Lue myös:

"Vihamielisen vieraan valtion" sekaantuminen Taiwanin politiikkaan yritetään torjua lailla – Kiinaa syytetään valeuutisista ja rahalahjoista