1. yle.fi
  2. Uutiset

Sanni Kupiainen käy kaupassa mainoskatkolla vaikka päivittäin ja antaa sinkuille 9 vinkkiä ruokahävikin torjuntaan – "Hamstraaminen lisää helposti hävikkiä"

Yksin asuva pystyy tehokkaasti torjumaan ruokahävikkiä lukuisilla tavoilla jo ostosvaiheessa kaupassa.

ruokahävikki
9 vinkkiä sinkuille torjua ruokahävikkiä jo kaupassa
9 vinkkiä sinkuille torjua ruokahävikkiä jo kaupassa

Yksin asuva opiskelija Sanni Kupiainen, 24, ei noudata kaupan alan pomojen suosituksia käydä suunnitelmallisesti kerran viikossa kaupassa. Hän käy Jyväskylässä ostoksilla vaikka joka päivä. Se on nykyisin helppoa, kun kaupat voivat olla auki yötäpäivää.

Kupiainen ei juurikaan kokkaa ruokaa kerralla useammaksi päiväksi eikä harrasta pakastamista.

– Yksinasuvana ostan ruokaa sen hetken tarpeeseen. Silloin se ei mene hukkaan. Käyn kaupassa myös lempiohjelman mainoskatkolla ja ostan sen illan ja seuraavan aamun tarpeet.

Sanni Kupiainen on sinkkuna ehtinyt perusteellisesti miettiä ruokahävikin torjuntaa omassa elämässään. Hän suosittelee hävikin torjuntaa etenkin kauppareissulla.

– Hävikin vähentäminen alkaa jo, kun kävelee, pyöräilee tai hurauttaa bussilla kauppaan. Ei tule ostettua niin isoja pakkauksia, joita ei jaksa kantaa.

Kauppaan saapuessa Kupiainen ei ota käyttöönsä isoa ostoskärryä, vaan pienen kannettavan korin. Siihen ei mahdu liikaa ruokaa. Suuria automarketteja Kupiainen ei suosi. Isommat ruokaostokset hän tekee ydinkeskustan ruokakaupassa, täydennysostokset ylioppilaskylän viereisestä marketista ja pikaostokset televisio-ohjelman mainostauolla pienestä lähikaupasta.

– Psykologisesti voisi ajatella, että välttämällä hypermarketteja ruokaa tulisi ostettua sopiva määrä. Isoissa kaupoissa on riski tehdä helpommin heräteostoksia, jotka voivat johtaa tuotehävikkiin. Toisaalta isossa kaupassa on enemmän tuotevalikoimaa ja pieniä pakkauskokoja kuin pienemmässä kaupassa, pohtii erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskus Lukesta.

Katajajuuren mukaan iso kauppa ei automaattisesti johda suurempien pakkausten ostoon.

Sinkut toivovat edullisia pienpakkauksia

Yksinasuvien perushuolenaihe kaupoissa ovat liian suuret tuotepakkaukset.

– Tarvitsemme oikeasti pienempiä pakkauskokoja, sillä pienemmät pakkaukset ovat suhteellisesti kalliimpia. Osa ihmisistä on hyvin hintatietoisia ja tämä saattaa johtaa siihen, että ostetaan isompi tuote, josta jää merkittävästi enemmän syömättä. Harva ihminen miettii niin pitkälle, että jääkö syömättä 10 vai 20 prosenttia, pohtii erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Sanni Kupiainen nostaa esimerkiksi kauppojen laajan juustovalikoiman.

– Kilohinta pienpakkauksessa voi olla 100 prosenttia enemmän kuin isossa perhepakkauksessa. Iso pakkaus tulee halvemmaksi, mutta homehtuu helposti. Siksi ostan pienemmän pakkauksen, vaikka se tuntuu pahalta.

Olisi yhteiskunnallinen teko, jos pudotettaisiin pienpakkausten hintaa.

Juha-Matti Katajajuuri

Helpotusta juustoahdinkoon tuovat valmiiksi viipaloidut juustot, joiden myynti kasvaa tasaisesti. Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä kertoo,että viimevuosina sinkuille on tullut uudenlaisia pakkauksia.

– Esimerkiksi yksittäispakatut broilerin fileet, yhden annoskoon smoothiet ja kylmät kahvituotteet.

Luken Katajajuuri pitää edelleen haasteena saada pienpakattujen tuotteiden kilohintaa suhteessa alemmaksi.

– Se olisi yhteiskunnallinen teko, jos pudotettaisiin pienpakkausten hintaa vähentämällä katteista tai kuluista. Pienpakkaukset tulisivat kilpailukykyisemmäksi niille, jotka miettivät ostoksia todellisella kilohinnalla.

Kupiainen ei tunnustaudu kasvissyöjäksi, mutta on siirtynyt ruuanlaitossa entistä enemmän kasvispohjaisiin tuotteisiin.

– Niissä pakkaukset ovat pienempiä ja ne säilyvät paremmin. Ei tarvitse miettiä, meneekö jauheliha tai possu jääkaapissa pilalle.

S-ryhmän valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan etenkin tuoretuotteiden säilyvyys on kuluttajille haaste.

– Hyvää kehitystä tapahtuu, sillä ruokahävikkiä vähentävien käyttövalmiiden kasvisten ja kasvissekoitustenmyynti on kasvanut reippaasti.

Pienille talouksille käyttövalmiit tuotteet ovat houkuttelevia: ei tarvitse ostaa useita kasviksia pilkottavaksi, vaan voi ostaa sopivan kokoisen valmiiksi pilkotun annoksen.

Kolme kahden hinnalla tarjoukset lisäävät hävikkiä

Kauppojen anteliaat tarjoukset ”osta kolme kahden hinnalla” eivät innosta opiskelija Sanna Kupiaista. Yksinasuvalle ne eivät ole järkeviä, koska hävikkiä tulee helposti liikaa.

– Ostan isoja limsapulloja halvempina tuplapakkauksina. Kotona siirrän limsan pikkupulloihin ja otan niitä mukaan esimerkiksi luennoille. Säästyy pitkä penni, kun colaa tulee juotua aika paljon.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan kolme kahden hinnalla -tarjoukset ovat hankalia, etenkin kun kaikissa länsimaissa kärsitään lihavuudesta.

– Hamstraaminen helposti lisää ruokahävikkiä ja voi vaikuttaa jopa lihavuuteen. Tilastot kertovat, että perheissä, joissa ostetaan euroissa ja kiloissa enemmän ruokaa per henkilö, myös heitetään ruokaa enemmän roskiin.

Kaupalle on mielekkäämpää saada tuote ulos etuovesta kuin takaovesta.

Antti Oksa

Sanni Kupiainen kertoo, että leipä on opiskelijoille peruselintarvike, mutta leipäpakkaukset ovat usein liian isoja.

– Niinpä ostan viimeisen myyntipäivän ohittavia leipiä 30 prosentin alennuksella, laitan ne pakkaseen ja sulatan yksitellen tarpeeseen.

Valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan parasta onkin, että tuote saadaan myytyä tavalla tai toisella.

– Siitä tulee hyvä mieli usealle, sillä asiakas saa ruokalaskua pienemmäksi ja hävikki pienennee. Kaupalle on mielekkäämpää saada tuote ulos etuovesta kuin takaovesta.

Sanni antautuu himo-ostoksille ja syö jo kaupassa

Sanni Kupiainen ei kannata heräteostoksia, mutta suosittelee himo-ostoksia, sillä niistä ei synny hävikkiä.

– Kaupassa minulla tulee usein mieli ostaa sipsejä. Olen kyllä yrittänyt parantaa tapojani ja ostaa terveellisiä kurkkuja dippailuun, mutta niistä menee puolet hävikkiin. Parempi siis ostaa pieni sipsipussi, koska se kuluu varmasti.

Kauppojen aukioloaikojen vapautumisen lisäksi yksinasuvat ja pienet kotitaloudet ovat innostuneet myymälöistä, joihin on tullut yhä enemmän ravintolamaisia elementtejä ja nopeita ruokaratkaisuja.

Jos syö ennen kauppakierrosta, ei tule nälissään ostettua liikaa.

Sanni Kupiainen

Sanni Kupiaiselle kaupassa ruokailu on jo tuttua.

– Kun aterioi jo ostosreissulla, niin ei tarvitse ostaa niin paljon ruokaa, joka saattaisi päätyä hävikkiin. Ja jos syö ennen kauppakierrosta, ei tule nälissään ostettua liikaa.

Antti Oksa vahvistaa, että valmisruuan maailma on kaupalle jo nyt iso kokonaisuus.

– Moni yhden tai kahden hengen talous kokee, että kynnys laittaa ruokaa on korkea. Onko järkevää käyttää aikaa pienen annoksen tekemiseen ja jos tekee ison annoksen niin tuleeko kaikki syötyä.

Oksan mukaan valmisruuan myynti on kasvanut pari viimeistä vuotta jopa kymmenen prosenttia vuodessa.

– Se on valtava kehitystahti noin isossa tuoteryhmässä ja kertoo myös helpottumisen tarpeesta. Eniten kasvaa yhden hengen valmisaterioiden eli mikroaterioiden myynti. Toisaalta vielä pienemmät ateriat ja välipalat eli heti purtavat burritot, täytetyt leivät ja salaatit ovat kovassa kasvussa.

Tieto ja jaetut kokemukset vähentävät hävikkiä

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri muistuttaa, että syömäkelpoista ruokaa heitetään Suomessa kotitalouksissa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti.

– Roskikseen menevät grammamäärät saattavat olla kerralla pieniä, mutta yhteensä sitä kertyy oletettua isompi määrä. Kun tähän havahtuu, oppii helposti myös vähentämään hävikkiä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimus kertoo, että niissä talouksissa, joissa lajiteltiin jätteet, ruokahävikki oli pienempi kuin niissä talouksissa, joissa kaikki roskat menivät sekajätteisiin. Mielenkiintoinen havainto oli, että talouksissa, joissa nainen teki ruokaostokset, hävikkiä tuli enemmän. Naiset ostivat enemmän ja ilmeisesti monipuolisemmin ruokaa.

Katajajuuri korostaa, että aktiivinen tiedottaminen on tärkeää hävikin torjunnassa. Hyvänä esimerkkinä on Suomen Pakkausyhdistyksen viime syyskuinen Hävikkiviikko -kampanja otsikolla "Tee ilmastoteko ja vältä ruokahävikkiä" (siirryt toiseen palveluun). Se välitti runsaasti tietoa hävikistä.

– Ulkopuolinen työntävä viesti ei välttämättä saa muutosta aikaan, mutta kun ihmiset jakavat vertaisryhmissä hyviä oppeja ja kokemuksia, että teinpäs hyvää ruokaa eikä jäänyt yhtään yli, niin sillä on selkeä yhteiskunnallinen merkitys, arvioi Katajajuuri.

Suomi edelläkävijä hävikintorjunnassa Euroopassa

Elintarviketeollisuus, kauppa ja jopa Euroopan unioni ovat havahtuneet ruokahävikin torjuntaan. Kaupungistumisen ja sinkkutalouksien lisääntyessä elintarviketeollisuus on reagoinut tuomalla entistä enemmän pieniä pakkauskokoja markkinoille. Tutkimustietoa ja tilastoja löytyy jo siitä, että nyt asutaan aiempaa pienemmissä perheissä.

– Mutta kuinka paljon meillä on pieniä pakkauskokoja täsmällisesti, kuinka paljon hävikkiä syntyy erilaisissa ruokakunnissa ja miten pakkauskoko vaikuttaa hävikkiin? Nämä ovatkin paljon vaikeampia kysymyksiä, pohtii Katajajuuri.

Euroopan komissiosta tuli yllätyksenä jäsenmaille ruokahävikin raportointivelvollisuus.

Juha-Matti Katajajuuri

Suomessa on ruokahävikkiä tutkittu jo muutamassa hankkeessa, mutta vasta nyt ollaan rakentamassa ruokahävikin seurantajärjestelmää. Se tulee kertomaan, mihin suuntaan ruokahävikki kotitalouksissa on menossa.

– Neuvottelimme puolitoista vuotta tiiviisti kotimaisen elintarvikealan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa, että saimme järjestelmän liikkeelle. Samaan aikaan Euroopan komissiosta tuli yllätyksenä jäsenmaille ruokahävikin raportointivelvollisuus.

Suomea velvollisuus ei rasita, sillä Luke on tuottamassa jo kolmella eri tutkimusotteella tietoa kotitalouksista.

– Kun kaikki on maalissa kesään 2020 mennessä, niin meillä on ymmärrys, millä eri tekniikoilla meidän pitää rinnakkain mitata kotitaloushävikkiä, jotta saamme vuodesta toiseen vertailukelpoiset tiedot, täsmentää Juha-Matti Katajajuuri.

Suomesta lähtee komissioille ensimmäinen hävikkiraportti kesällä 2022. Komissio edellyttää neljän vuoden välein hyvin tarkkaa analyysiä, mutta lisäksi komissio toivoo vuosittaisia lukuja karkeammalla tasolla.

Lue lisää:
Ennen iltayhdeksää alkaa punalappujen metsästys ja liikkeellä on koko kansa: ”Ekologista ja hirvittävän helppo tapa säästää rahaa”

CatCat-duon Virpi Kätkä kerää hävikkiruokaa hyväntekeväisyyteen: "Meidän hyväosaisten kuuluu auttaa"

Armeijan ruoka on monen mielestä niin pahaa, että se lentää suoraan roskiin – ruokahävikkiä on silti saatu vähennettyä

Startup-yritys kehitti vaa'an, joka punnitsee lautaselle jäävän ruuan – suuntaa Australiaan: "Siellä halutaan aidosti vähentää ruokahävikkiä"

Lue seuraavaksi