Yhä useampi marketti sulkee ovensa, koska kauppa ei käy edes keskustassa – Kuluttajaliitto: "Pitäisikö tilalle harkita pienempiä kauppoja?"

Marketteja on suljettu vauhdilla viimeiset kaksikymmentä vuotta. Lähikaupoille olisi jo tilausta.

vähittäiskauppa
K-Market kauppa.
Markettien määrä on kutistunut yli tuhannella viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.Henrietta Hassinen / Yle

Tieto, että keskustan K-Supermarket laittaa ovensa säppiin Forssassa pysäytti monet kuluttajat. Ihmetystä on herättänyt ainakin se, miten kymmenien kerrostalojen keskellä oleva ruokakauppa saattaa mennä kiinni, kun ostovoimaa kerrostaloissa luulisi olevan. Kesko kuitenkin ilmoitti ykskantaan, että Supermarket on päätetty sulkea kannattamattoman liiketoiminnan johdosta.

Forssan tapauksessa keskustassa asuu runsaasti ikäihmisiä, ja ainakin autottomille kaupan sulkeminen merkitsee sitä, että kauppamatka venyy melkoisesti. Seuraavaksi lähimpään kauppaan kertyy matkaa mennen tullen parisen kilometriä pitkin talvisohjoisia kevyenliikenteen väyliä.

Lähikaupasta apua autottomien tuskaan?

Päivittäistavarakauppa ry tuntee ongelman. Päivittäistavarakauppa katsoo, että kaupan palveluiden on oltava kaikkien kuluttajien helposti saavutettavissa koko maassa. Ruokakaupan palvelut on turvattava maan asuttavuuden ja huoltovarmuudenkin säilyttämiseksi, toteaa yhdistys.

Yhdistys laskee, että markettien määrä on maassa laskenut selvästi. Vuonna 1995 myymälöitä oli noin 4 600, vuonna 2017 enää reilut 2 800.

– Pienille lähikaupoille näyttää olevan jatkossa tilausta kauppaverkossa, kun ihmisten keski-ikä nousee ja kotitaloudet pienenevät, sanoo päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Ongelman tunnistaa myös Suomen Kuluttajaliitto. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoo, että kaupunkien keskustojen elävöittäminen on tärkeää ja erityisen tärkeää on miettiä, miten juuri keskustoihin saadaan asukkaita. Beurling-Pomoel muistuttaa, että ihmiset lähtevät usein esimerkiksi halvempien hintojen perässä kauemmaksi ostoksille.

– Kauppias tietenkin haluaa euromääräisesti isompaa liikevaihtoa. Pitäisikö lopettavien myymälöiden tilalle kuitenkin harkita pienempiä kauppoja, kysyy Juha Beurling-Pomoell.

Kyläkauppatuki myös kaupunkeihin?

Lääkekin Suomen Kuluttajaliitosta irtoaa. Pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell ehdottaa, että valtion kyläkauppatukea myönnettäisiin sellaisille kaupunkikeskustojen kaupoille, jotka eivät taloudellisesti pärjää.

Kyläkauppatuki jo puhtaasti kyläkaupoillekin näyttää vain olevan kiven alla. Vastikään päättyneessä haussa kantahämäläiset kyläkaupat jäivät ilman kyläkauppatukea. Esimerkiksi Päijät-Hämeeseen tukea tipahti kyläkaupoille Hartolassa ja Padasjoella. Koko maassa Ruokavirasto myönsi nyt ensimmäistä kertaa jaossa ollutta tukea yli 80 kyläkaupalle.

Suurin osa hylätyistä päätöksistä johtui siitä, että tukea hakenut kauppa ei sijaitse Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaisella harvaan asutulla maaseudulla. Valtion suunnitelmissa on kuitenkin tarkastella ongelmaa lähemmin. Maa- ja metsätalousministeriö aikonee tilata selvityksen siitä, voiko kyläkauppatukea mahdollisesti laajentaa.

Forssan ongelmaan on jo löydetty pieni paikallinen ratkaisu, vaikka se ei fyysistä kauppaa korvaa. K-Citymarket aikoo avata pikapuoliin oman verkkokaupan. Se tulee kattamaan koko Lounais-Hämeen.