"Hankitaan vain kirjoja, jotka ovat saaneet megakohun aikaan" – Rahahuolissa rypevä Rovaniemi puolitti kirjaston hankintarahat, muualla maassa leikkuri ei heilu

Maakuntien suurimmissa kaupungeissa kirjastohankintoihin käytetään vuonna 2020 keskimäärin kuusi euroa asukasta kohden.

kirjastot
Asta Mommo tutkii kirjaa
Rovaniemeläinen Asta Mommo on huolissaan kirjavalikoiman heikentymisestä kirjaston hankintamäärärahojen puolittamisen vuoksi.Raimo Torikka / Yle

Kirjastojen aineistohankintoihin korvamerkityistä valtionosuuksista luovuttiin 2015, mutta ainakin maakuntien pääkaupungeissa aineistojen hankintamäärärahat ovat jopa kasvaneet sen jälkeen. Poikkeuksen tekee talouskriisistä kärsivä Rovaniemi, missä hankintarahat on puolitettu ensi vuodelle. Tilanne huolettaa niin aktiivista lukijaa kuin yhteistyökirjastoja.

Rovaniemi on hoitanut kirjastojensa aineistohankinnat hyvin viime vuoteen saakka. Kurjan taloustilanteen vuoksi Rovaniemen päättäjät leikkasivat kirjaston ensi vuoden aineistohankintoihin osoitetut määrärahat viime vuoden 420 000 eurosta puoleen eli 210 000 euroon.

Rovaniemeläinen ahkera kirjastonkäyttäjä Asta Mommo pitää leikkausta erittäin valitettavana.

– Voi käydä niin, että vähän harvinaisemmat kirjat jätetään hankkimatta. Tai esikoiskirjailijat, jotka eivät ole niin tunnettuja, niin heidän kirjojaan ei hankita. Hankitaan vain kirjoja, jotka ovat saaneet jonkun megakohun aikaan, Mommo harmittelee.

Myös Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno on järkyttynyt Rovaniemen rajuista leikkauksista.

– Kyllä tämä on hurjan surullinen uutinen. Varsinkin kun katsoo tuoreimpia, joulukuussa julkistettuja PISA-tuloksia, jotka osoittivat että lukutaito on edelleen heikentynyt ja eriytynyt Suomessa, Maarno harmittelee.

Rovaniemen kaupungin säästötarpeeksi on laskettu jopa 31 miljoonaa euroa. Kirjaston hankinnoista tehtävä 210 000 euron leikkaus on tästä noin 0,68 prosenttia.

Hankintoihin kuutisen euroa asukasta kohti

Keräsimme tiedot 18 maakuntien keskuskaupunkien kirjastojen aineistohankintoihin varatuista määrärahoista vuosilta 2019 ja 2020. Vertailun helpottamiseksi summat suhteutettiin kaupunkien asukaslukuihin.

Keskimäärin aineistohankintoihin käytetään noin kuusi euroa. Väkirikkaimpana kaupunkina Helsinki on keskiarvon alapuolella, mutta siellä on erillismäärärahaa käytetty vasta valmistuneen Oodin aineistohankintoihin.

Suurien kaupunkien kirjastojen hankinnat 2019–2020
Vuosien 2019–2020 kuntien kirjastohankintoihin käytettävä budjetti on pyydetty joulukuussa 2019. Henry Lämsä, toimittanut Olli Pietiläinen

Suomen yleisten kirjastojen pitämän tilastotietokannan perusteella hankintamäärärahat eivät ole merkittävästi vähentyneet vuoden 2015 valtionosuusuudistuksen jälkeen.

Tilaston perusteella hankintoihin on käytetty vuoden 2014 jälkeen noin 23 miljoonaa euroa vuosittain. Vuoden 2018 hankintoihin käytetty summa nousi yhteenlaskettuna 24,2 miljoonaan euroon.

On kuitenkin huomattava, että paikoin hankintamäärärahoja oli supistettu voimakkaasti jo ennen uudistusta. Vaikka hankintamäärärahat valtakunnantasolla nousivatkin vuodeksi 2018, rahaa oli silti vähemmän kuin vuonna 2010.

Kielivalikoima kapenee, lehtitilauksia karsitaan

Rovaniemen kirjastotoimenjohtajan Pasi Rantasen mukaan nyt hankinnoissa joudutaan tinkimään hieman kaikesta.

– Varmaan pahimmat leikkaukset kohdistuvat vähemmän kysyttyihin aineistoihin. Kielivalikoimaa joudutaan pienentämään tosi reilusti. Sitten mikä varmasti ensimmäisenä näkyy on se, että sanomalehtivuosikertoja vähennetään, kertoo Rantanen.

Asta Mommo tutkii kirjavaunun tarjontaa Rovaniemen kirjastossa.
Asta Mommo etsii lainattavia kirjoja Rovaniemen kirjastossaRaimo Torikka / Yle

Asta Mommo pelkää, että paikallisen aineiston määrä vähenee.

– Täällä on paikalliset ja lappilaiset kirjailijat erittäin hyvin edustettuna. Niitä saa helposti täältä lainata, pelkään niidenkin puolesta, sanoo Asta Mommo.

Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno muistuttaa, että kirjastolaki asettaa kunnille vaatimuksia kokoelmien ylläpitämisen suhteen.

– Kirjastolaki edellyttää, että kirjastojen on ylläpidettävä monipuolisia kokoelmaa. Tämä on sen kannalta todella huono juttu.

Rantasen mukaan Rovaniemen kirjaston tavoitteena on kuitenkin tarjota edelleen kirjastojen asiakkaille kysytyimpiä uusia teoksia.

– Niistä meillä on sopimus maakunnallisesti, että me ei voida pistää muiden vastuulle Rovaniemen lainauksia. Niitä hankitaan kuten ennenkin. Vähennykset tehdään pienemmistä aineistoista, muun muassa AV-puolelta.

Miten lasten lukuinnostusta voisi ruokkia? Katso vinkit tästä: "Lukeminen ei ole rangaistus!" – näillä 10 keinolla suomalaiset saavat lapsensa lukemaan

Myös kumppanikirjastot kärsivät

Lapissa tehdään kattavaa yhteistyötä kirjastopalveluiden osalta. Yhteiseen Lapin kirjasto -palvelurinkiin kuuluvat kaikki Lapin kuntien kirjastot.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa kirjastoissa kelpaa sama kirjastokortti ja teoksia voi verkkopalvelun kautta varata mistä tahansa Lapin kirjastosta omaan lähikirjastoon. Palautuksen voi tehdä myös mihin tahansa Lapin kirjastoon.

Näkymä Rovaniemen kirjaston sisätiloista.
Kirjastopalvelun järjestäminen on kunnille lakisääteinen peruspalvelu.Raimo Torikka / Yle

Kumppanikirjastoista on tullut huolestuneita viestejä. Muun muassa Ranuan kirjastotoimenjohtaja Maria Joona pelkää jonojen pitenevän koko Lapissa, jos suosittuja teoksia ei pystytä hankkimaan entiseen tapaan.

Lisäksi Joona nostaa esiin Rovaniemen kirjaston roolin AKE-kirjastona eli alueellista kehittämistehtävää hoitavana kirjastona.

– Jos Rovaniemikään ei pysty hankkimaan entiseen malliin aineistoa, yhä useampi teos pitää pyytää asiakkaalle kimpan ulkopuolelta, jolloin se on asiakkaille maksullista kaukolainaustoimintaa. Näkisin, että Rovaniemen aineistomäärärahojen väheneminen vaikuttaa negatiivisesti aineiston saatavuuteen koko Lapissa.

Lapin maakunnan sisällä kuntien euromääräinen panostus kirjastopalveluihin vaihtelee paljon. Esimerkiksi eniten kirjastojen aineistohankintoihin laittavat rahaa asukasmäärältään pienimmät kunnat.

Rovaniemi on omassa luokassaan maakunnan sisällä kuin myös valtakunnallisessa maakunnan keskuskaupunkien vertailussa kun vuoden 2020 aineistohankintaan varatut määrärahat jaetaan asukasmäärään mukaan.

Lapin kuntien hankintabudjetit 2019–2020
Lapin kunnista Inarin kirjastojen aineistohankintaraha on alustava. Henry Lämsä, toimittanut Olli Pietiläinen

Pieni säästö, iso vahinko

Suomessa kirjastojen ylläpitäminen on yksi niistä lakisääteisistä palveluista, joka kuntien on tarjottava asukkailleen. Vuoteen 2014 saakka kunnat saivat kirjastojen ylläpitämiseen korvamerkityn euromäärän asukasta kohden valtionosuuskorvauksena.

Vuodesta 2015 lähtien kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmässä ei ole ollut enää tehtäväkohtaisia määräytymisperusteita eli kirjastopalveluille ei perushintaa ole olemassa.

Kirjastoasiat kuuluvat Rovaniemellä vapaa-ajan lautakunnalle. Puheenjohtaja Petteri Pohja (kok.) muistuttaa, että kirjaston säästöt ovat osa kokonaisuutta säästöissä, joita vapaa-ajanlautakunnalta edellytettiin.

– Vähennys koskee onneksi vain vuotta 2020. Aineistohankinnat ovat tärkeä osa kehittyvää ja uudistuvaa kirjastotoimintaa ja on toivottavaa, että kaupungin talous saadaan kuntoon ja aineistohankinnat tehtyä jatkossa täysimääräisinä, Pohja sanoo.

Suomen kirjastoseuran muutama vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan kirjastoon sijoitettu raha tuottaa hyvin: yksi euro kirjastolle tuottaa yhteiskunnalle hyötyä kolmen – neljän euron edestä.

Toiminnanjohtaja Rauha Maarnan mukaan viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana Suomen kirjastoseuraan on kantautunut eri puolilta maata viestejä siitä, että kireä kuntatalous olisi houkuttelemassa päättäjiä leikkaamaan kirjastoista: kirjastoautoja on lopetettu ja kirjastoverkkoa karsittu monin paikoin.

– Kirjastojen osuus kuntien taloudesta on prosentin luokkaa. Sieltä saatava säästö on hyvin pieni, mutta vahingot voivat pitkällä aikavälillä olla suuret.

Mikä merkitys kirjastopalvelulla on sinulle? Keskustele aiheesta kello 22 asti.

Lue vielä:

Analyysi: Kirjoitustaito katoaa nyt sellaista vauhtia, että kohta on keksittävä jokin muu tapa kommunikoida

Huonoa suomea kirjoittava ei pääse enää poliisiksi – Valintakokeen kirjallisesta kokeesta tulee karsiva