Suomi on edelläkävijä hätäkeskustoiminnassa – ruuhka-aikoinakin 112 vastaa alle puolessa minuutissa

Nykyään hätäpuheluun voidaan vastata mistä päin Suomea tahansa. Teknologia auttaa päivystäjiä ohjaamaan avun oikeaan osoitteeseen.

hätäkeskukset
Hätäkeskuksen työntekijän hiha
Hätäpuheluun vastaa se, jolla on aikaa. Vastaaja voi olla vaikka toisella puolella Suomea.Toni Pitkänen / Yle

Automaattinen paikannuspalvelu on hälventänyt hätäkeskusuudistukseen liittyneitä epäilyjä.

Viisi vuotta sitten valmistuneessa uudistuksessa moni hätäkeskuspäivystäjä muutti työn perässä satoja kilometrejä. Heidän paikallistuntemuksensa kyseenalaistettiin.

Vastuu hädässä olevan oikean sijainnin selvittämisestä on näiden vuosien aikana pudonnut hätäkeskuspäivystäjien harteilta – ainakin jossain määrin.

Puhelin hoitaa paikantamisen itse. Soittajan ei tarvitse tehdä mitään sijaintitiedon sallimiseksi.

Käytännössä hätäpuhelut yhdistyvät nyt mihin päin Suomea tahansa. Jos oma keskus on ruuhkainen, vastaa puheluun se, joka ehtii. Vastaaja voi olla vaikka Suomen toisella laidalla.

– Uudistus helpottaa ruuhkahuippuja. Pystymme sen avulla jo nyt palvelemaan kaikkia hätänumeroon soittajia alle kolmessakymmenessä sekunnissa, sanoo Hätäkeskuslaitoksen ohjaus- ja ennakointiosaston päällikkö Teemu Lehti.

Ambulanssi väärään osoitteeseen

Kun viisitoista hätäkeskusta yhdistyi kuudeksi, moni pelkäsi, etteivät ambulanssit enää löydä perille.

Alkuvaiheessa ongelmia tulikin. Esimerkiksi Itä- ja Kaakkois-Suomessa uuteen järjestelmään siirryttiin jo vuoden 2012 lopussa. Silloin uutisoitiin, miten apua ohjattiin ensimmäisinä kuukausina väärään paikkaan.

Hankaluudet jatkuivat yli seuraavan vuoden. Kuten Savon Sanomat uutisoi (siirryt toiseen palveluun): Hätäkeskuspäivystäjä lähetti ambulanssin väärään osoitteeseen keväällä 2014.

Hätäkeskuspäivystäjät saivat syyt niskoilleen.

Ei moitittavaa

Kanta-Häme oli uudistuksen vahvimpien epäilijöiden joukossa. Päivystys siirtyi sieltä Turkuun. Maantieteellinen ero oli merkittävä. Muutto sujui kuitenkin ennakkoluuloista huolimatta melko kivuttomasti.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palopäällikkö Olli Heikkilä ei keksi viranomaisyhteistyöstä Turun suuntaan pahaa sanottavaa.

– Oikein hyvin sujuu. Ei ole mitään moitittavaa.

Eikä etäisyyskään tunnu haittaavan.

– Paikallistuntemus ei ole nykypäivänä tuottanut ongelmia, kun järjestelmät ovat uudistuneet, Heikkilä toteaa.

Soittajan sijainti näkyy automaattisesti

Yksi merkittävimmistä paikannusta helpottavista järjestelmistä otettiin Suomessa käyttöön lokakuussa 2017. Siitä lähtien hätäkeskus on saanut soittajan paikkatiedon automaattisesti.

Päivystäjät kysyvät sitä soittajalta silti vielä varmuuden vuoksi, jotta käsitys sijainnista on varmasti oikea.

Googlen kehittämä hätäilmoittajan automaattinen paikannuspalvelu AML toimii ainakin Android- ja iPhone-puhelimissa. (siirryt toiseen palveluun)

Hätäkeskuslaitoksen ohjaus- ja ennakointiosaston päällikkö Teemu Lehti kertoo, että palvelu toimii ilman erillisten sovellusten lataamista.

– Kun hätäilmoituksen tekijä soittaa numeroon 112, lähettää puhelin automaattisesti paikannustiedon hätäkeskustietojärjestelmään. Soittajan ei tarvitse itse tehdä tämän sijaintitiedon välittämisen eteen mitään.

Puhelin siis aktivoi oman sijaintitietonsa päälle, kun käyttäjä soittaa hätänumeroon.

112 Suomi -sovellus silti hyödyllinen

Vaikka 112 Suomi -sovellus on sijaintitiedon kertomisessa enää yksi väline muiden joukossa, on se Teemu Lehden mukaan edelleen hyödyllinen. Sovelluksen kautta saa muun muassa vaaratiedotteet sille alueelle, jossa puhelimensa kanssa on.

Sovelluksesta löytyy myös erilaisia päivystysnumeroita kiireettömään avuntarpeeseen.

112 Suomi -sovelluksen on ladannut jo 1,6 miljoonaa suomalaista.

– Sen suosio on yllättänyt meidätkin. Sovellusta ei ole kauheasti markkinoitu, mutta silti niin moni on halunnut ladata sen, Lehti iloitsee.

Teknologia voi myös pettää

Teknologia on kehittynyt muutaman viime vuoden aikana niin nopeasti, että hätäkeskuslaitoksen on oltava jatkuvasti valmiudessa ottamaan uusia palveluita käyttöönsä.

Suurin osa niistä helpottaa hätäkeskusten työtä, mutta aina on varauduttava siihen, että teknologia pettää.

Esimerkiksi syksyllä hätäkeskuslaitoksen tietotekniikkajärjestelmä Erica oli polvillaan. Järjestelmä lakkasi toimimasta päivitysten yhteydessä. Silloin Hätäkeskuslaitoksen teknisten palvelujen osastoa johtava Jukka Aaltonen muotoili uhkakuvat ytimekkäästi.

– Jos kansalaisten hätäliikenne katkeaa, hätäpuhelut eivät tule sisälle. Siinä on henki vaarassa aika usealla henkilöllä Suomessa.

Työntekijät kovilla

Uudet järjestelmät vaativat paljon myös työntekijöiltä. Jatkuvasti pitää opetella uutta.

Työ on muutenkin raskasta.

Esimerkiksi viime kuussa uutisoitiin hätäkeskuspäivystäjien henkistä kuormitusta käsittelevästä tutkimuksesta. Sen mukaan työ saa tekijänsä kyyneliin.

Ei ihme, että hätäkeskuspäivystäjistä on pulaa. Tälläkin hetkellä hätäkeskuksissa on Hätäkeskuslaitoksen ohjaus- ja ennakointiosaston päällikkö Teemu Lehden mukaan noin neljänkymmenen päivystäjän vajaus.

– Työntekijät ovat olleet kovilla. Yritämme helpottaa heidän tilannettaan. Uskon, että kiinnostuneita tekijöitäkin löytyy, kunhan heitä saadaan koulutettua.

Lehden mukaan henkilökuntaa poistuu tällä hetkellä enemmän kuin uutta koulutetaan. Tunnelin päässä näkyy onneksi jo valoa.

– Hätäkeskuspäivystäjien koulutusmääriä on lisätty tuleville vuosille. Oikeansuuntaisia askelia on siis jo otettu. Ne realisoituvat, kunhan päivystäjät valmistuvat, Lehti toteaa.

Uudistus toisensa perään

Teemu Lehti kuvailee hätäkeskusuudistuksen käynnistämää polkua mielenkiintoiseksi, mutta myös raskaaksi.

Viisi vuotta sitten valmistunut rakenneuudistus oli vain yksi askel matkan varrella. Sen jälkeen tuli tietojärjestelmäuudistus, jonka ponnistelut ovat jatkuneet tähän päivään asti.

Viime vuosi harjoiteltiin hätäkeskuspalveluiden valtakunnallista verkottamista. Se otettiin maanlaajuiseen käyttöön joulukuussa.

Hätäpuheluiden verkottumismalli on Teemu Lehden mukaan hyvin edistyksellinen jopa kansainvälisessä mittakaavassa. Siksi uutta uudistusta ei vielä olekaan näköpiirissä.

– Tämä on nyt niin iso juttu, että keskitymme siihen. Malli pitää saada osaksi arkea.

Hätäkeskuslaitoksen alkanut vuosi vaikuttaakin uudistusten osalta poikkeuksellisen rauhalliselta.

– Raskaan vuoden jälkeen meillä menee nyt aika hyvin, Lehti toteaa.

Miten hätäkeskuslaitoksen uudistukset ovat sinun mielestäsi onnistuneet? Oletko saanut apua ajoissa? Onko apu löytänyt oikeaan osoitteeseen? Kommentointi sulkeutuu kello 22.