Olemmeko matkalla kohti iloista 20-lukua? Kirjailija videopuheessaan: "Ilmastonmuutos voi olla jollekin iloinen asia, kun ei ole lunta"

Kissojen ja koirien maailmanhistoriat julkaissut tietokirjailija Petri Pietiläinen haluaa lisää puhetta iloisista ja hyvistä asioista.

uusivuosi
Petri Pietiläinen ihailee Langinkosken maisemia.

Kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Petri Pietiläinen löytää helposti yhdistävän tekijän alkamassa olevalle vuosikymmenelle ja 1920-luvulle.

Hänen mukaansa kyseessä on vanhan räjäyttäminen ja muutos.

– 1920-luvulla ensimmäinen maailmansota oli sodittu ja ihmiset halusivat unohtaa menneen ja vapautua ja iloita. Nyt etenkin nuoret, Greta Thunbergin johdolla, haluavat unohtaa menneen elämäntavan, muuttaa maailman ja toimia ilmastonmuutosta vastaan. Kyllä muutos on se, joka 1920- ja 2020-lukua voi yhdistää, pohtii Pietiläinen.

Pietiläinen piti Ylen pyynnöstä, ei pelkästään uudenvuoden vaan, uuden vuosikymmenen puheen. Siinäkin hän ottaa esiin ilmastonmuutoksen, enemmän tai vähemmän ironisesti.

– Miettikää! Sekin voi olla jollekin iloinen asia, että joulukuussa ei ole lunta.

Puheen tavoitteena oli pohtia mitkä asiat voisivat tehdä 2020-luvusta iloisen, hieman 1920-luvun tapaan.

Lue myös:

Tuija Siltamäen kolumni: Huomenna alkaa hilpeä tai ihan kauhea 2020-luku – Mitäköhän 1920-luvun ihmiset olisivat meistä ajatelleet?

Puheensa Pietiläinen päätti pitää luonnonvoimien äärellä, äänekkäänä pauhaavan Kymijoen Langinkosken rannalla Kotkassa.

Lisää ilopuhetta

Petri Pietiläinen on kotkalainen tietokirjailija, joka on julkaissut teokset muun muassa kissojen ja koirien maailmanhistoriasta sekä yhdessä valokuvaaja Juha Metson kanssa elämäkerran Juha “Junnu” Vainiosta. Hänen uusin teoksensa ‘Murha joka ei ollut rikos’ kertoo tunnetuista historiallisista murhista ja niitä seuranneista oikeudenkäynneistä.

2020-luvulla Pietiläinen haluaisi kuulla suomalaisten suusta ilopuhetta.

Hänen mukaansa ilopuhe on yksinkertaisesti sitä, että ihmiset kertovat toisilleen vain hyviä asioita.

– Sanot joitain kivoja sanoja kissallesi, koirallesi, vaimollesi, miehellesi, lapsillesi tai isovanhemmillesi – ihan sama kenelle, pohtii Pietiläinen puheessaan.

Hyviä ja iloisia sanoja löytyy silloin kun ihmiset tekevät asioita yhdessä, hän vakuuttaa.

– Lähdetään yhdessä laulamaan ja tanssimaan tai marjoja tai sieniä keräämään.

Musiikki, tanssiminen sekä jazz on usein liitetty historiankirjoituksessa 1920-lukuun (siirryt toiseen palveluun). Osittain niiden takia edellisellä 20-luvulla on iloisen vuosikymmenen maine.

– Se on muun muassa televisiosta, elokuvista ja kirjallisuudesta tuleva hieman romanttinen ja nostalginen kuva iloisesta ajasta. Sydämissämme ikään kuin toivomme, että olisikohan tämä 20-luku ihan yhtä kivaa, pohtii Pietiläinen.

Ilopuhe lässytystä?

Kirjailija korostaa, että ilo syntyy pienistä asioista ja siitä, että yhdessä voi iloita, juhlia ja harrastaa mitä vaan pienissäkin porukoissa.

Eikä kaikkien tarvitse tehdä samoja asioita.

– Ei meidän kaikkien tarvitse lähteä Senaatintorille huutamaan, että Suomi on uusi maailmanmestari. Voimme me tehdä muutakin, taustoittaa Pietiläinen ajatuksiaan.

Hän kertoo vielä yhden esimerkin.

– Tullaan tänne Kymijoen rantaan yhdessä ja kuunnellaan hiljaa tuota kosken kuohuntaa. Mä luulen, että siitä syntyy ilo. Ja rauha.

Pietiläinen myöntää, että hyvistä ja kivoista asioista puhuminen voi joidenkin mielestä kuulostaa tylsältä.

– Jopa lässytykseltä, toteaa mies.