Presidentti Sauli Niinistö toivoo hallituspolitiikkaan työrauhaa: "Poliittista draamaa syntyy hetkessä, tulokset ottavat aikansa"

Uudenvuodenpuheessaan tasavallan presidentti muistuttaa, että hallituksen on tarkoitus toimia yhdessä. 

Uudenvuodenpuhe
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 2020
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 2020

Presidentti Sauli Niinistö toivoo hallitusten pystyvän toimimaan nykyistä pitkäjänteisemmin. Myös pääministerin paineiseen asemaan pitäisi kiinnittää huomiota ja saada hallitukset toimimaan paremmin yhdessä.

Suomessa oli vuoden 2019 aikana kolme eri hallitusta, joista kaksi kaatui hallituskriisien kautta.

Hallituspolitiikan rytmi sekä suomalaisten tyyli keskustella toistensa kanssa ovat asiat, joihin tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnittää päähuomion tämänvuotisessa uudenvuodenpuheessaan.

Niinistön puhe on taltioitu Presidentinlinnassa, ja se esitettiin TV 1:llä uudenvuodenpäivänä.

Hallitusten keski-ikä vain 2,5 vuotta

Suomalaisen hallituspolitiikan tempo on muuttunut kahden viime vuosikymmenen aikana.

– Yksikään tällä vuosituhannella nimitetty hallitus ei ole istunut täyttä kautta, Niinistö sanoo puheessaan arvioidessaan sisäpolitiikan ja parlamentarismin tilaa.

Vuodesta 2003 lähtien hallitusten keski-ikä on jäänyt alle 2,5 vuoteen, presidentti laskee. Edellisinä vuosikymmeninä hallitukset tapasivat istua koko kauden.

Niinistön mielestä tämä ei johdu siitä, että parlamentarismi haurastuisi tai poliittinen tilanne olisi erityisen levoton. Vaalien välillä hallituksissa on usein vaihdettu lähinnä vain pääministeriä.

Näin kävi viimeksi juuri joulukuun alussa, kun Antti Rinne (sd.) pyysi eroa hallitukselleen ja tilalle nousi Sanna Marinin (sd.) hallitus. Rinne pyysi eroa, kun toiseksi suurin hallituspuolue keskusta kertoi menettäneensä luottamuksensa Rinteeseen.

Aiemmin esimerkiksi Jyrki Katainen (kok.) ja Matti Vanhanen (kesk.) ovat luopuneet tehtävästään kesken kauden, ja tilalle on tullut uusi pääministeri samasta puolueesta.

Yksittäinen virhe voi riittää pääministerille

Presidentti pohtii poliittisten paineiden kasaantuvan ensi sijassa pääministeriin. Hän on se, joka jää vastaamaan ratkaisuista, jotka eivät miellytä kaikkia, Niinistö kuvaa.

– Jos samalla suosio tai kannatus heikkenee, paineet kasvavat. Yksittäinen virhe tai epäonnistuminen voi ne laukaista.

Niinistö huomauttaa, että hallituksen pitää toimia kollegiona eli yhdessä.

– Siitä, mitä yhdessä päätetään, yhdessä vastataan.

Presidentin mielestä yhteisvastuun korostaminen on jäänyt vähemmälle, mutta se voisi keventää pääministerin taakkaa ja auttaa hallitusta rohkeiden päätösten teossa.

Ilmastopolitiikassa "tavoitteet eivät ole tekoja"

Niinistö on muistuttanut hallituksille yhtenäisyydestä toistuvasti.

Näin tapahtui esimerkiksi viime huhtikuussa, jolloin valtiopäivien avajaisissa Niinistö sanoi korvaansa särähtäneen, kuinka esimerkiksi sote-uudistusta tehdessä hallituspuoleet luopuivat yhteisestä linjasta ja irtisanoutuivat toistensa politiikasta. Vain muutamaa viikkoa aiemmin Juha Sipilä (kesk.) oli pyytänyt hallituksensa eroa sote-uudistuksen ajauduttua vaikeuksiin.

Viime kesäkuussa nimittäessään Rinteen hallituksen Niinistö sanoi, että päätökset tehdään ja niistä vastataan yhdessä. Keskinäinen luottamus saa myös muut luottamaan poliittiseen järjestelmään, Niinistö arvioi tuolloin.

Silti Rinteen hallitus kaatui vain muutaman kuukauden ikäisenä sisäiseen epäluottamukseen.

Presidentti kaipaa pitkäjänteisyyttä, jotta vaikeita päätöksiä pystytään tekemään.

– Politiikassakin tarvitaan työrauhaa. Poliittista draamaa syntyy hetkessä, politiikan tulokset ottavat aikansa.

Niinistö myös muistuttaa, että esimerkiksi ilmastopolitiikan tavoitteet on asetettu, mutta tavoitteet eivät ole tekoja.

Suomalaisten pitäisi kunnioittaa toisiaan keskustellessa

Uudenvuodenpuheessaan Niinistö kantaa huolta siitä, että keskustelukulttuuri on kärjistynyt ja tämä voi heijastua suomalaisten yhtenäisyyteen.

– Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Ja sen myötä turvallisuudestamme, Niinistö sanoo.

Presidentti on kiinnittänyt huomiota, etteivät keskustelijat hae yhteistä näkemystä vaan vahvistavat jakolinjoja. Tahallinen väärinymmärtäminen lisääntyy, ja tilaa tulee puolitotuuksille, Niinistö sanoo.

– Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä.

Niinistö pitää perinteestä kiinni

Presidentti käy puheessaan läpi tiiviin katsauksen maailman tilanteesta ja EU:n suunnasta. Hän huolehtii myös työkseen toisista huolehtivien, kuten hoitajien, opettajien ja poliisien, oikeudesta tehdä työtään rauhassa.

Tämän vuoden televisioidussa puheessa kuvallinen asetelma on hieman rennompi kuin edellisvuosina. Muuten puhe noudattelee aiempien tyyliä.

Uudenvuoden puheiden perinne alkoi vuonna 1935, jolloin presidentti P. E. Svinhufvud piti ensimmäisen puheensa. Tuolta ajalta on peräisin myös puheen aloitus, jolla myös presidentti Niinistö puhuttelee kuulijoita: "kansalaiset".

Perinteistä puheessa on myös lopetus. Useimmat presidentit ovat toivottaneet lopuksi hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta. Näin päättää puheensa myös Niinistö, kahdeksannessa uudenvuodenpuheessaan.