Israel, Kreikka ja Kypros solmivat sopimuksen maailman pisimmästä vedenalaisesta kaasuputkesta

EastMed-putken uskotaan toimittavan 10 prosenttia EU:n tarvitsemasta kaasusta ja vähentävän unionin energiariippuvuutta Venäjästä.

Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis (vas.) ja Kyproksen pääministeri Nicos Anastasiades tapasivat Máximoksen huvilassa Ateenassa torstaina. Kuva: Alexandos Beltes / EPA

Kyproksen, Kreikan ja Israelin johtajien on määrä sopia torstaina maailman pisimmän kaasuputken rakentamisesta Välimerelle.

Sopimuksen allekirjoittavat Ateenassa Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis, Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu.

EastMed-niminen kaasuputki tulee alkamaan itäiseltä Välimereltä, Israelin rannikolla sijaitsevalta Leviathanin kaasukentältä. Sieltä putki kulkee Kyproksen kautta Kreetan saarelle ja Manner-Kreikasta edelleen Italiaan.

Kuva: Edison, Harri Vähäkangas / Yle

Kreikan ja Italian yhdistävää kaasuputken osaa kutsutaan Poseidoniksi. Kreikan pääministerin toimiston mukaan Italia tulee mukaan sopimukseen myöhemmin, uutistoimisto AP raportoi.

Italian pääministeri Giuseppe Conte on tosin aikaisemmin sanonut vastustavansa Poseidon-hanketta.

Nakertaa Venäjän asemaa

Noin 1 900 kilometrin mittaisesta putkesta tulee valmistuttuaan maailman pisin ja syvimmälle rakennettu vedenalainen kaasuputki. Projektin hinnaksi on arvioitu noin 6,2 miljardia euroa ja sen uskotaan valmistuvan aikaisintaan 2025.

Tulevaisuudessa EastMed-kaasuputken on arvioitu toimittavan noin kymmenen prosenttia EU:n tarvitsemasta kaasusta. Tämä voi osaltaan horjuttaa Venäjän asemaa Euroopan johtavana maakaasuntoimittajana.

EU:n tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) lähes 40 prosenttia unionin tuomasta maakaasusta on tällä hetkellä peräisin Venäjältä.

EU:n energiariippuvuus Venäjästä on aika ajoin huolestuttanut päättäjiä niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo kertoi maan tukevan EastMed-kaasuputkihanketta vieraillessaan Israelissa viime huhtikuussa.

Samaan aikaan Yhdysvallat vastustaa Itämeren pohjassa kulkevaa Nord Stream 2 -kaasuputkea, joka valmistuttuaan toimittaa maakaasua Venäjältä Saksaan.

Kiristää välejä Turkkiin

EastMed-kaasuputki vaikuttaa myös Välimeren poliittisiin jännitteisiin.

Putkihankkeen lisäksi Kreikkaa, Kyprosta ja Israelia yhdistää myös se, että maat vastustavat Turkin viimeaikaista merialuesopimusta Libyan kanssa.

Marraskuussa Turkki ja Libya sopivat uusista talousvyöhykkeistä, jotka ulottuvat nyt sovitun EastMed-kaasuputken reitille. Maat sijaitsevat Välimeren vastakkaisilla rannoilla ja niiden välille sijoittuu Kreikan ja Egyptin hallitsemia vesialueita.

Turkin tulkinta omasta talousvyöhykkeestään sallii kaasun ja öljynetsinnän Kreetan ja Kyproksen lähivesillä. Samaan alueeseen kohdistuu myös Kreikan ja Kyproksen vaatimuksia. Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Sopimus uusista talousvyöhykkeistä on nähty Turkin keinona painostaa itselleen lisää oikeuksia itäisen Välimeren luonnonvaroihin. Kreikan ja Kyproksen mukaan sopimus on vastoin kansainvälistä merioikeutta, uutistoimisto Reuters raportoi.

Viime sunnuntaina Kreikan ulkoministeri Nikos Dendiasilta kysyttiin lehdistötilaisuudessa, onko sopimus kaasuputkesta vastaus Libyan ja Turkin sopimukselle merialueista.

– Se, mitä me teemme, ei ole reaktio mihinkään, Dendias kiisti.

Hänen mukaansa EastMed-kaasuputki on taloudellinen hanke, jonka päämäärä on parantaa siihen osallistuvien maiden kansalaisten elintasoa.

Kyproksen ulkoministeri Nikos Christodoulides toi samassa tilaisuudessa kuitenkin esille, että Turkin viimeaikaisiin toimiin pitää vastata.

– Meillä on yhteiset päämäärät ja lähestymistavat. Uskon, että parhaillaan luodaan vastausta niille, jotka haluavat horjuttaa itäisen Välimeren tasapainoa rikkomalla kansainvälistä oikeutta, Christodoulides arvioi uutistoimisto AP:n mukaan.

Lue lisää: