Maakuntaa vaihtavan Iitin talous vaatii tiukkaa palveluiden perkaamista: "Täytyy ottaa vahvemmin johtajuus omista palveluista"

Iitti on palkannut konsulttiyhtiön tekemään talouden sopeuttamisohjelman, joka valmistuu kevään aikana.

kuntatalous
Iitin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anniina Peltola
Väki vanhenee ja lapsia syntyy entistä vähemmän ja nämä megatrendit koskettavat Iittiäkin, sanoo valtuuston puheenjohtaja Anniina Peltola.Petri Niemi/Yle

Iitti etsii ulospääsyä tiukasta taloustilanteesta ja kuntataloutensa kattamattomista alijäämistä.

Ensi vuoden alussa Iitti vaihtaa Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeeseen. Muutosta on kunnassa valmisteltu ja toivottu pitkään.

Kunnan tilinpäätökset ovat olleet negatiivisia vuodesta 2016 lähtien.

– Kaikki aiemmat ylijäämät on syöty. Nyt on viimeinen hetki perata palvelut, palveluverkot ja tuotantotavat sekä kääntää kunnan talous ylijäämäiseksi, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anniina Peltola (kesk.)

Ennusteet viime vuoden alijäämästä liikkuvat noin kahdessa miljoonassa eurossa.

– Talous vaatii raakaa sopeuttamista. Meidän poliitikkojen on ymmärrettävä, ettei voi olla mitään koskemattomia vaihtoehtoja, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Eemeli Lehtinen (sd.)

Sote-palveluihin uusia kumppaneita?

Yksi syy Iitin talousahdinkoon löytyy sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden kustannusten kasvusta.

Kunnan sote-palveluiden järjestämisvastuu on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymällä.

Tämän vuoden sosiaali- ja terveyspalveluiden hintalapuksi on arvioitu liki 26,2 miljoonaa euroa. Edellisvuosien kokemusten mukaan todellinen loppulasku tulee olemaan arviota suurempi.

– Olemme mukana maakunnallisessa sotessa, mutta meidän täytyy ottaa vahvemmin johtajuus ja omistajuus omista palveluista, sanoo Iitin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anniina Peltola.

Peltolan mielestä Iitissä pitää selvittää muun muassa mahdollisten ulkoistamisten hyödyt.

– Käydään sote-palvelut läpi. Siellä voidaan saada selkeästi jollakin sektorilla satojentuhansien eurojen säästöjä, jos niitä halutaan katsoa uudella lailla.

Iitin terveysasema
Iitin terveysasema on remontoitu ja hammashoidon palvelut siirtyvät asemalle alkuvuoden aikana.Petri Niemi/Yle

Vuonna 2018 yhtymältä tuli Iitille sote-palveluista 24,8 miljoonan euron lasku.

Viime vuoden arvioksi kirjattiin 24 miljoonaa euroa, mutta talousarviota muutettiin kesken vuotta 26,5 miljoonaan. Todellinen summa tarkentuu helmikuussa, kun tilinpäätöstietoja on saatavilla.

Yhtymä ja kunta ovat tällä hetkellä eri mieltä vuosien 2017–2018 maksuosuuksista.

Yhtymän mukaan kunnalla on sote-palveluiden rahoitusvastuu, kun taas Iitin mielestä yhtymä ei voi muuttaa kunnalta perittäviä maksuja, jollei siitä erikseen sovita kunnan kanssa.

Kiistaan odotetaan hallinto-oikeuden ratkaisua.

Iitti ei halua kriisikunnaksi

Iitti on palkannut kunta-alan konsulttiyhtiö Perlaconin tekemään talouden sopeuttamisohjelman, jonka mukaan kunnanhallitus tekee esityksen muutoksista kunnanvaltuustolle.

– Perusrakenne Iitissä on vielä kohtuullisen hyvä, mutta kunta on syöksymässä talouden murhetilanteeseen. Kriisikuntakriteerit alkavat lähestyä, ja sen takia Iittikin on varmaan lähtenyt katsomaan, mitä porukalla voidaan tehdä, sanoo hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlaconista.

Laesterän mukaan ongelmien juuri löytyy paljolti siitä, että verorahoitus ei ole kasvanut eikä pysynyt palvelurakenteiden tasolla.

– Iitin tapainen kunta kärsii myös sote-uudistuksen viivästymisestä.

Sopeuttamisohjelma on tarkoitus saada valmiiksi kevään aikana. Muutoskuurin toteuttaminen kestänee pari vuotta.

Kuntaliitos ei sytytä

Vaikka talous on Iitin tavoin tiukalla monessa muussakin kunnassa, Uutissuomalaisen mukaan kuntien liitoshalut (siirryt toiseen palveluun) ovat vähissä, ja tänä vuonna yhdistymistä selvitetään ainoastaan Satakunnan Honkajoella ja Kankaanpäässä.

Iitin keskustan kauppakatu
Iitti nosti kuntaveroprosenttinsa tänä vuonna 21,25:een.Petri Niemi/Yle

Iitin valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat eivät lämpene kuntaliitokselle Lahden tai minkään muunkaan naapurikunnan kanssa.

– Meillä on voimakas halu pysyä itsenäisenä ja tämä on kunnan strategiassakin. Sopeutumisohjelman teko kertoo siitä, että pysytään itsenäisenä. Tässä on 4–5 vuotta aikaa korjata itse asiat, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eemeli Lehtinen sanoo.

– Iitissä palvelut turvataan parhaiten itsenäisenä kuntana. Jos se minusta on kiinni, sellaista päivää ei tule, että liitos houkuttelisi, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anniina Peltola linjaa.

Lue myös:

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sorvaa uutta talousmallia, jossa kunnat tietävät tarkalleen, mitä erikoissairaanhoito seuraavana vuonna maksaa