Itsemurhaa yrittäneille laadittiin virallinen hoitosuositus – moni on jäänyt tähän saakka ilman tarvitsemaansa hoitoa

Käypä hoito -suositus laadittiin nyt ensimmäistä kertaa itsemurhan kaltaisesta monitekijäisestä ilmiöstä.

itsemurhayritykset
Henkilö tukee hoidossa olevaa potilasta pitämällä sitä kädestä kiinni.
Poliisi tutkii potilaan kuolemaa tappona. Kuvituskuva.Markku Rantala / Yle

Itsemurhaa yrittäneiden henkilöiden hoitoon laadittu Käypä hoito -suositus on julkaistu tänään. Suosituksen tavoitteena on parantaa sosiaalityön, terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä, ja luoda yhtenäiset käytännöt itsemurhayrityksen tehneiden potilaiden hoitoon.

Tavallisesti Käypä hoito -suositukset koskevat tiettyä sairautta tai diagnoosia. Nyt suositus on ensimmäistä kertaa laadittu itsemurhan kaltaisesta monitekijäisestä ilmiöstä.

Kaksi vuotta työn alla ollut Käypä hoito -suositus ei sisällä mullistuksia itsemurhaa yrittäneiden hoitoon. Sen sijaan se avaa itsetuhoisuuden syitä ja kokoaa toimiviksi todetut hoitokäytännöt yhteen.

Työtä johtanut sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta sanoo, että suosituksen tarkoituksena on valmentaa kaikkia tahoja kohtaamaan potilaat ja ohjaamaan nämä paremmin hoitoon.

– Tärkeintä on toimia aktiivisesti ja ripeästi. Itsemurhaa yrittänyt ei itse ole kovin aktiivisesti hakemassa hoitoa, joten meidän pitää olla aktiivisempia, Pirkola toteaa.

Moni jää ilman hoitoa itsemurhayrityksen jälkeen

Itsemurhaa yrittäneiden hoitosuosituksille on suuri tarve, sanoo Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck. Käypä hoito -suositusta laatineessa työryhmässä asiantuntijana mukana ollut Wahlbeck huomauttaa, että tällä hetkellä hoidon puute on yleinen ongelma.

– Meihin ottaa säännönmukaisesti yhteyttä ihmiset, jotka eivät itsemurhayrityksensä jälkeen ole saaneet hoitoa, Wahlbeck kertoo.

Ongelma on havaittu myös tutkimuksissa. Itsemurhayrityksen jälkeen päivystyspoliklinikalle päätyneistä henkilöistä suurimman osan on havaittu jäävän ilman jatkohoitoa. Nyt julkaistut ohjeet suosittelevat, että jokaiselle itsemurhaa yrittäneelle pitäisi järjestyä jatkohoito.

Wahlbeck uskoo, että Käypä hoito -suosituksen myötä tilanne paranee. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta vähitellen hoitokäytännöt muotoutuvat suositusten mukaisiksi, Wahlbeck sanoo.

Itsemurhat vähentyneet viime vuosikymmeninä

Suomessa itsemurhien määrä on puolittunut viimeisen 30 vuoden aikana. Määrä on kuitenkin yhä kansainvälisesti melko korkea, ja viime vuosina lasku on hidastunut. Viime vuonna Suomessa tehtiin 810 itsemurhaa.

Nyt julkaistu Käypä hoito -suositus keskittyy nimenomaan itsemurhayrityksen jälkeiseen hoitoon, mutta työryhmää johtanut sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola nostaa puheissaan esille myös ennaltaehkäisyn tärkeyden.

Yksi keino on, että itsetuhoisiin ajatuksiin puututaan aina, eikä niistä kysymistä vältellä terveydenhuollossa. Jos ihminen puhuu itsetuhoisesti, riski itsemurhaan on kasvanut.

– Vanhastaan on ollut käsitys, että se, joka puhuu itsemurhasta, ei välttämättä tee sitä. Se on virheellinen ja haitallinen käsitys, Pirkola sanoo.

Käypä hoito -suositusten lisäksi itsemurhien vähentämiseksi on perustettu kansallinen itsemurhien ehkäisytyötä koordinoiva verkosto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman verkoston työ on osa kansallista mielenterveysstrategiaa vuosille 2019-2030.

Suomen kansallinen itsemurhien ehkäisystrategia on vuodelta 1991, joten strategiapäivitys tulee tarpeen. Uusi strategia on määrä julkaista ensi kuussa.

Lue myös:

"Välillä painaa rinnasta niin kovaa, että on vaikea hengittää" – Jari aikoi kuolla syntymäpäivänään mutta valitsi toisin, muistoksi jäi valokuva

Aivot menivät jumiin ja muu maailma katosi – se oli lyhyt hetki, kun 3 naista kirjoitti jäähyväiskirjeet ja päätti tappaa itsensä