Mitä pidempään käytät samaa puhelinta, sitä pienempi ympäristöjalanjälki – Vinkkejä elektroniikan vastuulliseen kuluttamiseen

Kuluttajien olisi vaadittava kestävämpää ja korjattavaa elektroniikkaa

elektroniikka
Tyttö katsoo puhelinta.
Eettisen kaupan puolesta ry:n tutkimuksen mukaan 18 - 24 -vuotiaat nuoret olisivat valmiita maksamaan enemmän vastuullisesti tuotetusta elektroniikasta kuin vanhemmat ikäryhmät. Petri Aaltonen / Yle

Mietitkö uutta älypuhelinta tai kannettavaa tietokonetta ostaessasi, kuinka eettisesti ja vastuullisesti se on valmistettu tai kuinka kestävä ja korjattava se on?

Suomen Luonto -lehti (siirryt toiseen palveluun)valitsi viime vuoden turhakkeeksikin korjauskelvottoman elektroniikan. Elektroniikkalaitteiden korjaaminen on perustelujen mukaan tehty hankalaksi ja niiden hintaan nähden kalliiksi.

Erityisesti arvostelu kohdistui älypuhelinten huonoon kestävyyteen, minkä vuoksi puhelinta vaihdetaan tiheään tahtiin.

Elisa Kampissa Helsingissä
Elektroniikkaostoksilla yhä useampi pohtii, miten voisi löytää vastuullisesti tehdyn ja kestävän kännykän tai läppärin. Henrietta Hassinen / Yle

Älä vaihda puhelinta jatkuvasti uuteen

Eettisen kaupan puolesta -yhdistyksen Eetin toiminnanjohtaja Kirsi Salonen sanoo, että elektroniikan vastuullisessa kuluttamisessa tärkeintä on, ettei esimerkiksi puhelinta vaihdettaisi turhaan.

– Ei vaihdettaisi niitä vielä toimivia laitteita uusiin vain sen takia, että uusimmassa mallissa on parempi resoluutio, parempi kamera tai joku muu hienompi tekninen juttu.

Myös käytetty puhelin on varteenotettava vaihtoehto, ja niiden kauppa on yleistynyt jonkin verran.

– Käytettyjen vaatteiden ja huonekalujen ostamista pidetään ekotekona, joten elektroniikassakin voisi siihen kannustaa, Salonen sanoo.

Jos puhelin tai läppäri menee rikki, Salonen suosittelee mieluummin korjauttamaan laitteen.

– Nykyään on tarjolla korjauspalveluja etenkin juuri näihin pienelektroniikkalaitteisiin. Korjauttaminen ei myöskään aina välttämättä ole kauhean kallista. Vallalla on kuitenkin mielikuva, että on halvempaa ostaa uusi. Tästä ajattelusta pitäisi päästä eroon.

Kvinna håller i mobiltelefon och skriver på laptop
Osaa elektroniikkalaitteista ei ole edes suunniteltu pitkäikäisiksi tai korjattaviksi. Mostphotos

Pidempi käyttöikä säästää luontoa

Mitä pidempään älypuhelintaan käyttää, sitä vähemmän niitä valmistetaan, ja sitä vähemmän syntyy esimerkiksi ilmastopäästöjä.

Tämä johtuu siitä, että suurin osa esimerkiksi älypuhelimen ympäristövaikutuksista tulee tuotannosta. Metallien kaivaminen ja komponenttien eli kännykän osien valmistaminen vaatii paljon energiaa.

– Käyttövaihe on aika pieni osa ympäristövaikutusta ja hiilijalanjälkeä. Eli mitä pidempään käyttää älypuhelintaan, sitä pienempi yksittäisen puhelimen ympäristövaikutus on, Anna Härri muistuttaa. Härri toimii nykyään nuorempana tutkijana Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa, mutta perehtyi elektroniikan eettisyyteen toimiessaan Eetin tutkijana.

Uuden tutkimuksen mukaan, jos eurooppalaiset käyttäisivät vuoden pidempään kännyköitään, se säästäisi kaksi miljoonaa tonnia päästöjä eli noin miljoonan auton päästöjen verran vuodessa.

Kännyköiden keskimääräinen käyttöikä on Euroopassa kolme vuotta.

– Se käyttöaika on aika lyhyt. Mutta osa laitteista on myös tehty sellaisiksi, että ne eivät kovin hyvin kestä. Markkinoilla on hyviä, laadukkaita ja kestäviä tuotteita, mutta sitten on vähän halvempia, joita ei välttämättä ole tehty kaikkein kestävimmistä komponenteista, ja niitä ei ole edes suunniteltu kestämään, Härri toteaa.

– Tai kun ohjelmistopäivitykset päättyvät, silloin laitteen käyttö hankaloituu huomattavasti, vaikka teknisesti sen osat olisivat vielä kunnossa.

Kuluttaja haluaa tietysti ostaa uutta, kun korjauttaminen on kallista tai mahdotonta.

Matkapuhelimen korjaus
Helposti korjattaviin puhelinmalleihin voi ostaa esimerkiksi iFixit-svustolta korjauspakkauksia ohjeineen. Sivusto myös vertailee puhelimia niiden korjattavuuden perusteella.Aleksandr Kichigin

Miten löydät kestävän läppärin tai kännykän?

Mistä kuluttaja sitten saa tietoa, mitkä laitteet ovat korjattavissa?

Kannattaa lukea vertailuja siitä, kuinka korjattavia laitteet ovat. Esimerkiksi iFixit- sivusto (siirryt toiseen palveluun) vertailee kännyköitä ja läppäreitä sen mukaan, miten korjattavia ne ovat ja miten helposti kuluttaja pystyy ne korjaamaan.

Yksi tapa suosia elektroniikan kestävyyttä on ostaa niitä merkkejä, jotka yrittävät tehdä korjattavaa elektroniikkaa. Anna Härri mainitsee esimerkkinä iFixit-sivustonkin vertailussa hyvin pärjänneen Fairphonen.

– Laite on alusta asti suunniteltava niin, että komponentit on helppo saada irti, ja että ne ovat vaihdettavissa, jos haluaa sen korjata. Kuluttajan pitäisi alkaa vaatia valmistajilta tällaista pitkäikäistä elektroniikkaa, Härri korostaa.

Näin tunnistat vastuullisesti valmistetun elektroniikan

Mistä kuluttaja tietää, kuinka vastuullisesti puhelin tai läppäri on valmistettu? Onko niiden tuotannossa loukattu ihmisoikeuksia tai saastutettu ympäristöä?

Tutkija Anna Härri myöntää, että vaikeaa se onkin. Hänen mukaansa pitäisi lähteä siitä, mistä elektroniikka koostuu, missä se on tehty ja miten se on tehty.

– Jos ajatellaan vaikka peruskännykkää tai läppäriä, niissä saattaa olla noin 30 eri metallia. Nämä metallit tulevat eri puolilta maailmaa. Sen jälkeen, kun metallit on kaivettu ne menevät sulattamolle tai jalostamolle, niistä saatetaan tehdä erilaisia kemikaaleja, sitten ne menevät komponenttitehtaalle ja sieltä kokoonpanotehtaalle, jossa laite kasataan. Siinä saattaa olla tosi monta tehdasta ja toimijaa ennen kuin metalli päätyy valmiiseen laitteeseen ja siitä kuluttajalle. Tämä on ehkä päällimmäinen syy, miksi on tosi vaikeaa tietää mistä kaikki osaset tulevat, ja millaisissa oloissa ne on tehty.

En person jobbar med telefoner.
Tutkija Anna Härrin mukaan puhelimia ja etenkin läppäreitä kootaan paljon Kiinassa, josta elektroniikkabrändienkin voi olla vaikeaa saaada tietoa omien tuotteidensa tuotantoketjuista. Yle/Björn Ådahl

Kuluttajan valintaa vaikeuttaa myös se, että elektroniikan tuotantoketjut eivät ole kovin läpinäkyviä.

– Monet laitevalmistajat ja brändit ovat alkaneet julkistaa jonkinnäköisiä tehdaslistoja, mutta ainakaan itse en ole nähnyt, että joku olisi julkistanut, mistä kaikki osaset tulevat. Se olisikin vaikeaa, koska toimittajia voi olla kymmeniä, satoja tai esimerkiksi Samsungilla niitä on 2 500, Härri kertoo. Hän on itse käynyt tutustumassa olosuhteisiin Kongossa, jossa louhitaan kännyköihin ja kannettaviin käytettävää kobolttia.

Kun ostaa uutta läppäriä tai kännykkää kannattaa käydä katsomassa, mitä elektroniikkabrändit nettisivuillaan kertovat valmistuksen vastuullisuudesta. On myös olemassa erilaisia vertailuja. Esimerkiksi Greenpeace on rankannut, mikä on vihrein puhelin. On myös erilaisia sivustoja, joilla on vertailtu, millaisia käytäntöjä brändeillä on ihmisoikeuksien varmistamisessa

– Fairphone ainakin pyrkii olemaan reilumpi, mutta hekin ovat myöntäneet, että he eivät ole vielä pystyneet siihen. He vain askel askeleelta pyrkivät parantamaan tuotantoketjuaan. He ovat ainakin rehellisiä ja avoimimpia, mitä tällä markkinalla on. Jos joku yritys väittää sivuillaan, että heillä on kaikki kunnossa ja mitään ongelmia ei ole, se on jo lähtökohtaisesti epäilyttävän kuuloista.

Kierrätä elektroniikkaromu

Kun läppärisi, älypuhelimesi tai tablettisi on tullut tiensä päähän, kierrätä (siirryt toiseen palveluun)se. Näin voit itse edistää elektroniikan vastuullisuutta.

Suomessa syntyy vuosittain 22 kiloa elektroniikkajätettä henkilöä kohden. Siitä vain noin puolet päätyy elektroniikkakierrätykseen.

Elektroniikkajäte olisi saatava vielä paremmin kiertoon, jotta siitä saataisiin talteen niitä metalleja, joita on mahdollista saada sieltä nykyään irti. Kännykän ja tietokoneen tekemiseen tarvitaan niin montaa eri metallia, että mitä pidempään ne saataisiin pidettyä käytössä ja kierrossa, sitä parempi, Eetin Kirsi Salonen korostaa.

– Tuskinpa suomalaiset niitä sekajätteisiin heittävät, vaan rikkinäiset näytöt ja varakännykät jäävät lojumaan pöytälaatikoihin tai varastoihin.

Yhteensä maailmassa syntyy vuodessa elektroniikkajätettä 50 miljoonaa tonnia, josta vain 20 prosenttia päätyy kiertoon. Vaikka Suomessa elektroniikkaromun kierrätys on maailman huippua, niin meilläkin olisi mahdollista kierrättää sitä paljon nykyistä enemmän.

Yleiskuva
Suomessa elektroniikkajätteestä vain noin puolet päätyy virallisiin kierrätysjärjestelmiin.Mikko Koski / Yle

Voit vaikuttaa elektroniikkavalmistajiin

Anna Härrin mukaan brändit ovat alkaneet avata elektroniikan tuotantoketjujaan enemmän ja enemmän.

– Se johtuu paljon siitä, että kansalaisjärjestöt ovat paljastaneet kohua herättäneitä ihmisoikeus- ja ympäristörikkomuksia. Brändejä kyllä kiinnostaa, mitä kuluttajat, joilta he saavat tulonsa, ajattelevat. Jos kuluttaja alkaa vaatimaan, alkaa kyseenalaistamaan, lähettämään palautetta, puhumaan asiasta sosiaalisessa mediassa, niin kyllä brändit heräävät ja ovat heränneetkin. Isot yhtiöt kuten Apple, on niin haluttu partneri kaivoksille ja tehtaille, että yhtiöllä on valtaa muuttaa asioita tuotantoketjussa. Sen takia kuluttajien on tärkeää kysyä asioista ja painostaa.

Eetin Kirsi Salonen kuitenkin myöntää, että yksittäiselle kuluttajalle on hirveän vaikea lähteä tänä päivänä selvittämään jonkun ison firman nettisivuilta ja vastuullisuusraporteista, miten vastuullisesti kännykät ja läppärit on valmistettu.

– Sen ei edes kuuluisi olla kuluttajan vastuulla etsiä sitä tietoa. Yrityksillä on kuitenkin siinä suurin vastuu, niiden pitäisi toimia vastuullisesti, että kuluttaja voisi huoletta valita kaupassa vastuullisista vaihtoehdoista itselleen sopivan. Sehän olisi se tavoite.

Myös viranomaisten sääntelyä tarvitaan. EU päätti ryhtyä vaatimaan isommilta elektroniikkatuotteilta kestävyyttä ja korjattavuutta.

– Se olisi tietysti seuraava askel, että tällaiset säännöt laajennettaisiin myös tähän pienelektroniikkaan. Jos pesukoneiden ja jääkaappien pitää kestää tietty aika, niin aivan samalla tavalla myös kännyköiden ja läppäreiden pitäisi kestää, Salonen huomauttaa.