Sosiaalityöntekijät määrittelivät sopivan palkan itselleen – THL: "Aika yleinen mielipide, että noin 3 600 euroa ja siitä ylöspäin"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yleinen mielipide alalla on, että vähintään noin 3 600 euron palkka vastaa työn vaativuutta lastensuojelussa.

sosiaalityöntekijät
aikuinen ja lapsi piirtämässä
Työntekijöiden puute näkyi esimerkiksi siinä, että lastensuojelun palvelutarpeen määräajat eivät pitäneet.AOP

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä on nostanut työntekijöiden palkkoja, jotta saisi lastensuojeluun lisää työntekijöitä.

Lastensuojelun sekä päivystyksen ja arvioinnin sosiaalityöntekijöiden palkkoja nostettiin Kymenlaaksossa 500 eurolla viime keväänä. Aikaisemmin työntekijöiden palkat olivat matalammat kuin lähimaakunnissa.

Työntekijöiden puute näkyi esimerkiksi siinä, että lastensuojelun palvelutarpeen määräajat eivät pitäneet. Aluehallintovirasto puuttui joulukuussa Kymsoten toimintaan lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnissa, koska määräajat olivat THL:n tekemän kyselyn perusteella ylittyneet.

Määräaikaylitykset tapahtuivat osittain jo ennen vuosi sitten aloittaneen Kymsoten perustamista. Ennen Kymsotea kunnat hoitivat lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin itsenäisesti.

Avi puuttui useiden muidenkin kuntien ja sote-kuntayhtymien toimintaan Etelä-Suomessa. Asiasta huomautuksen saivat Hämeenlinna, Sipoo ja Lohja. Muiden kuntien toimiin puututtiin lievemmin keinoin.

Kymenlaaksossa määräaikaylityksiä oli THL:n tarkastelemalla ajanjaksolla Haminassa, Pyhtäällä ja Kotkassa.

Palkankorotus ei ole ollut merkittävä houkutin

Kymenlaaksossa havaitut ongelmat johtuivat Kymsoten mukaan henkilöstöpulan lisäksi käyttöjärjestelmien heikosta osaamisesta.

Nyt henkilöstöä on saatu lisää, ja vaje on Kymsoten mukaan saatu korjattua. Pelkän palkankorotuksen ansiosta uusia työntekijöitä ei kuitenkaan ole Kymsoten lastensuojelun palvelualuepäällikkö Päivi Äärysen mukaan juurikaan saatu.

– Joidenkin kohdalla se on toiminut houkuttimena. Palkka on osoitus siitä, että sosiaalityötä arvostetaan ja että se on vaativaa työtä. Se ei kuitenkaan ole kokonaisuus. Lastensuojelussa on paljon asiakkaita, ja asiakkuuksien määrä kuormittaa työntekijöitä, Äärynen sanoo.

Merkittävimpänä syynä työntekijävajeen korjaantumiseen Äärynen pitää sitä, että sote-kuntayhtymä tukee työntekijöidensä kouluttautumista sosiaalityöhön.

– Toivotaan, että näillä toimenpiteillä rekrytointia saadaan jatkossa helpotettua, Äärynen sanoo.

Äärysen mukaan henkilöstövajausta on saatu korjattua myös isompien tiimien ansiosta.

– Esimerkiksi Pyhtään asiakkaat hoidetaan nyt isommassa tiimissä kuin aikaisemmin. Enää ei näy samalla tavalla, jos pienessä kunnassa puuttuu sosiaalityöntekijä eikä häntä paikkaamassa ole ketään. Rakenteilla on leveämmät hartiat.

Osa määräaikaylityksistä ei Kymsoten mukaan ole ollut todellisia, vaan ne ovat johtuneet tilastointivirheestä. Virheen vuoksi palvelutarpeen arviointi on jäänyt järjestelmässä auki, vaikka arviointi on jo tehty. Kymsote on kouluttanut henkilökuntaansa järjestelmien käytössä, jotta tilastointivirheiltä vältyttäisiin.

Palkkoja nostettu muuallakin

THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius arvioi, että lastensuojelun sekä päivystyksen ja arvioinnin sosiaalityöntekijöiden palkat ovat parin viime vuoden aikana lähteneet yleisesti nousuun.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla palkat ovat nousseet useilla satasilla. Esimerkiksi Kerava haki juuri lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Palkka oli 4 000 euroa, kun se on joitakin vuosia sitten ollut lähempänä 3 000 euroa. Kyllä tässä ihan selkeästi on mielestäni herätty siihen, että työn vaativuuteen nähden vain jonkin verran päälle 3 000 euron palkka on liian pieni.

Petrelius on seurannut valtakunnallista sosiaalityön uraverkostoa, jossa kerrotaan rekryilmoituksista ja sosiaalityöntekijät keskustelevat palkoista.

– Siellä on aika yleinen mielipide, että noin 3 600 euroa ja siitä ylöspäin on sopiva palkka vastaamaan jotenkin työn vaativuutta. Siinä ollaan kuitenkin niin isossa juridisessa vastuussa lapsista.

Petreliuksen mukaan palkka on tärkeä tekijä työntekijöiden saatavuudessa.

– Pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat muuhun maahan verrattuna korkeammat. Tiedän sosiaalityöntekijöitä, jotka tekevät toista työtä päivätyönsä rinnalla. Siinä ehkä ollaan jo vähän kipurajoilla toimeentulon kanssa, jos palkka jää sinne noin 3 000 euroon.

Petreliuksen mukaan työntekijöiden pysyvyyden varmistaminen kuitenkin vaatii organisaatioilta palkan lisäksi muitakin tapoja osoittaa sosiaalityöntekijöille, että heitä arvostetaan.

– Keskeistä on, että työntekijöitä kuunnellaan, kun organisaatiot tekevät kehittämissuunnitelmia tai miettivät työn organisointia uudella tavalla. Jos päätöksiä tehdään johtovetoisesti työntekijöitä kuulematta, työntekijän on ehkä helppo äänestää jaloillaan.

lapsi leikkii muovailuvahalla
THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petreliuksen mukaan sosiaalialalla on ongelmia sekä työntekijöiden saatavuudessa että vaihtuvuudessa.AOP

Talousongelmat eivät estä rekrytoimasta

Vuosi sitten toimintansa aloittanut Kymsote on potenut käynnistysvaikeuksia. Sote-kuntayhtymän menot ovat kasvaneet odotettua suuremmiksi, ja omistajakunnat ovat joutuneet kiristämään omaa talouttaan Kymsoten talousongelmien vuoksi.

Viime kesänä sote-kuntayhtymä käynnisti yt-neuvottelut, joiden tuloksena se vähentää yli 400 työntekijää vuoden 2020 loppuun mennessä. Kymsote tavoitteli yt-neuvotteluilla 25 miljoonan euron säästöjä viime ja tälle vuodelle.

Kymsoten sosiaalityön palvelupäällikön Anu Salosen mukaan sote-kuntayhtymän säästöpaineet kohdistuvat enimmäkseen ylempään johtoportaaseen.

– Meillä on se lähtökohta, että säästöpaineet eivät saa vaikuttaa perusasiakastyöhön. Sen sijaan meillä on hyvin paljon kevennetty korkeampaa johtamisrakennetta. Vuoden alusta meiltä poistuvat esimerkiksi kaikki palvelujohtajat, kun uusi organisaatio käynnistyy yt-neuvottelujen pohjalta päivitettynä. Olemme panostaneet lähiesimiestyöhön, käytännön työn tukemiseen ja itse asiakkaaseen, Salonen sanoo.

''Inhimillisempiä työoloja haetaan muualta''

THL:n kehittämispäällikön Päivi Petreliuksen mukaan sosiaalialalla on ongelmia sekä työntekijöiden saatavuudessa että vaihtuvuudessa. Ongelma ei Petreliuksen mukaan kuitenkaan johdu niinkään liian pienistä koulutusmääristä, vaan kuntatyön vaativuudesta.

– Sosiaalityöntekijöitä kyllä koulutetaan aika paljon, mutta kuntatyö sosiaalityöntekijänä perusasiakastyössä ei ehkä houkuttele tarpeeksi. Yleinen tulkinta on, asiaan vaikuttavat kuntien työolot lastensuojelussa, eli asiakasmäärät, työn organisointi ja sosiaalityötä kohtaan koettu arvostus. Ne yhteiskuntatieteiden maisterit, joilla on sosiaalityön pätevyys, työllistyvät kohtalaisen helposti muihinkin tehtäviin, kuten järjestöihin.

Myös sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus juontaa Petreliuksen mukaan juurensa liian kuormittaviksi koettuihin työoloihin.

– Sitten jos palkka on vielä aika matala, ihmiset etsivät helposti toista työpaikkaa, jossa palkka on vähän parempi tai työolot paremmin organisoituja. Inhimillisempiä työoloja haetaan muualta.

Kymsote maksaa työntekijöidensä koulutuksen

Sosiaalityön palvelupäällikön Anu Salosen mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä on maanlaajuinen haaste. Myös Kymenlaaksoon on Salosen mukaan todella haasteellista saada sosiaali- ja terveysalan eri asiantuntijoita, kuten lääkäreitä, terapeutteja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Kymsote on syksystä lähtien pyrkinyt korjaamaan sosiaalityöntekijöiden puutetta tukemalla työntekijöidensä kouluttautumista.

– Meillä on töissä tosi paljon sosionomeja ja osaavia sosiaaliohjaajia, jotka haluaisivat kehittyä ja kouluttautua ja opiskella sosiaalityöntekijöiksi. Tällä hetkellä melkein 150 työntekijää suorittaa sosiaalityön perus- ja aineopintoja, Anu Salonen sanoo.

Kymsote maksaa työntekijöidensä koulutuksen. Kymenlaaksossa on myös sosiaalityön maisterikoulutusohjelma, jolle neuvotellaan parhaillaan jatkoa Itä-Suomen yliopiston kanssa.

– Tavoitteena on, että saisimme koulutettua osaavaa työvoimaa Kymenlaaksoon itse. Panostamme tosi paljon siihen, että meillä on entistä enemmän osaavaa työvoimaa jatkossa. Se on uutta koko Suomessa.

Korjattu 7.1.2020 klo 11.38. Tarkennettu, että Kymsote tekee koulutuksen osalta yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Alunperin tekstissä luki virheellisesti Kuopion yliopisto, joka on nykyisin osa Itä-Suomen yliopistoa.