Lämmin ja roudaton talvi toi tuskan metsätyömaille: "Parin viikon seisokki vie koko vuoden tuloksen"

Metsäkoneita on viime vuosina kehitetty siihen suuntaan, että niillä voisi työskennellä pehmeässä maastossa, koska routaa ei aina ole.

puunkorjuu
Metsäkone katkontahommissa metsäpalstalla Kuhmossa.
Kuhmolaisessa kangasmaastoissa pystyy puuta korjaamaan, mutta routaa ei ole sielläkään.Timo Sihvonen / Yle

Metsätyömaa Kuhmossa näyttää toteen sen, että syyskelirikko on ollut tänä talvena jopa poikkeuksellisen hankala. Kuhmolaisen puunkorjuuyritys Hakka Oy:n toimitusjohtaja Markku Haverisen mukaan tähän aikaan vuodesta pitäisi olla jo talvikorjuuleimikoilla.

– Maasto ei kestä, sinne tulee näillä koneilla ajourapainaumia ja kuusikkoon juurivaurioita.

Haverinen ei ole harmittelujensa kanssa yksin. Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola laskee, että leudot talvet ovat yleistyneet viime vuosina.

– Yrittäjien korjuusuunnitelmat ovat menneet uusiksi, kun ei ole päästy normaaleille talvikorjuukohteille.

Tilanne näkyy myös korjuiden keskeytyksinä, jonka vuoksi metsäkoneet ovat joutuneet seisomaan.

– Parin viikon seisokki vie koko vuoden tuloksen, sanoo Peltola.

Yleinen toive metsäkoneyrittäjiltä on, että saataisiin pari viikkoa kestävät parinkymmenen asteen pakkaset. Niille onkin tarvetta, sillä routaa (siirryt toiseen palveluun) (Ympäristö.fi) on koko maassa tavallista vähemmän. Etelä- ja Keski-Suomessa routaa ei ole ollenkaan.

– Lapissakin routaa on noin 10–30 senttiä ajankohdan keskiarvoa vähemmän, sanoo ympäristökeskuksen pohjavesiasiantuntija Mira Tammelin.

Routa vaatii pakkasia, joita ei ole tänä talvena ollut koko maassa. Paksu lumikerros eristää maata, myös maalaji ja kasvillisuus vaikuttavat roudan muodostumiseen.

– Muutaman päivän pakkaset eivät riitä, varsinkin jos heti perään sataa vettä.

Leveämmät telat ja yksi akseli lisää

Leutojen talvien yleistyminen pakottaa puualan sopeutumaan roudattomaan maahan. Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltolan mielestä olisikin tärkeää tehdä ympärivuotista puunkorjuuta, jotta alan työllisyys säilyisi hyvänä. Alan työtilanne on sahaava.

– Kun pakkaset alkavat, tehdään tosi pitkää päivää ja roudattomana aikana tulee sitten lomautuksia.

Peltolan arvioiden perusteella noin neljännes leimikoista on kelirikkoleimikoita, joita voidaan korjata roudattoman maan aikana. Toiveissa olisi, että sitä varantoa hyödynnettäisiin jo nyt, eikä säästeltäisi sitä kevääseen.

– Kelirikkoleimikot sijaitsevat pikitien varressa ja kangasmailla, kertoo Peltola.

Viimeisten parin–kolmen vuoden aikana onkin tehty paljon ympärivuotisen puunkorjuun hyväksi, jotta kalustolla voisi mennä pehmeille turvemaille.

– Me olemme laittaneet kantavia, leveämpiä teloja ja lisää akseleita koneisiin, mistä aiheutuu pirunmoiset kustannukset, eivät ne ole ilmaisia, kertoo Hakka Oy:n toimitusjohtaja Markku Haverinen.

Metsäkoneiden pintapainetta saa pienemmäksi juuri yhden akseliparin lisäämällä, mutta nostaa koneiden painoa ja aiheuttaa ongelmia koneiden siirtokuljetuksiin.

Yksi rajoite on tiestö. Vaikka metsässä voitaisiin työskennellä, tiet eivät välttämättä kestä puutavaran jatkokuljetusta.

Henkilökuvassa metsäkoneyrittäjä Markku Haverinen ja hänen poikansa Hannu-Pekka.
Markku ja Hannu-Pekka Haverinen pelkäävät, että routaa ei pääse kehittymään ollenkaan.Timo Sihvonen / Yle

Monitoimikoneenkuljettaja Hannu-Pekka Haverinen kokee, että huonoilla keleillä työn suunnitelmallisuus korostuu.

– Motomiehen pitää ajatella puukuskia, pitää miettiä koko ketju.

Monitoimikoneella pääsee minne vain, mutta työ on turhaa, jos puita ei saada pois metsästä.

– Kyllä sen näkee heti, mistä pääsee kulkemaan, toteaa Hannu-Pekka Haverinen.

Suunnitelmat muuttuvat ja kustannukset kasvavat

Myös Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi on tietoinen leutojen talvien vaikutuksista puunkorjuuseen. Tilanne on hänen mukaansa vaikea Etelä-Suomessa ja erityisesti turvemailla.

Jyväskylän pohjoispuolelta on Niemen mukaan päästy puuta korjaamaan ja hakemaan pois metsästä. Tästäkin huolimatta kylmä sää helpottaisi.

– Talvi on vielä nuori ja toivotaan pakkasia.

Leutojen säiden takia uusia korjuu- ja kuljetussuunnitelmia joudutaan tekemään nopeasti.

Korjuukohteiden muuttaminen vaikuttaa muun muassa kaluston saamiseen, kuljetuksiin ja koko toimintaan. Suunnitelmien muutokset tuovat kustannuksia.

– Tämän talven kustannuksia on vielä vaikea arvioida, sanoo Niemi

Vanha ajattelu kolmesta ajankohdasta talvi-, kesä- ja kelirikkokohteineen on Metsäteollisuuden metsäjohtajasta jopa mustavalkoinen. Metsäteollisuudelle on tärkeää, että puuta saadaan ympäri vuoden.

– Ajourien hyvä suunnittelu ja havuttaminen on auttanut haasteellisissa kuusikoissa ja siten on vältetty juuristo- ja maastovaurioita.

Keskustelu on auki klo 22 saakka.