Sijoittajat pistivät rahojaan osakkeisiin vaihtoehtojen puuttuessa – pörssissä nousuralli talouskasvun hidastumisesta huolimatta

Taantuma uhkasi, kauppasota pelotti ja Nokia romahti, mutta pörssikurssit nousivat viime vuonna.

Helsingin pörssi
Sijoitusmessut Helsingin Messukeskuksessa.
Osakemarkkinoiden hyvä kehitys huonoista uutisista huolimatta johtui osin siitä, että nollakorkojen aikana sijoituksille on ollut vaikea saada tuottoa muualta. Sijoitusmessut järjestettiin marraskuussa Helsingissä. Laura Railamaa / Yle

Kun Helsingin pörssistä kysyy sitä työkseen seuraavilta, aletaan heti puhua Yhdysvaltain taloudesta ja Trumpista.

Syy tähän selviää alla olevasta kuvasta. Helsingin pörssin kehitystä kuvaava käyrä seurailee tiukasti koko maailman ja Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kehitystä. Pienen Suomen osakemarkkinat ovat osa globaalia maailmantaloutta.

Pörssin kokonaistuotto 2019.
Seppo Suvela / Yle

Viime vuosi oli maailmantalouden kriiseistä ja taantuman uhasta huolimatta nousuvuosi.

Helsingissä pörssin kehitystä kuvaava OMXHPI-indeksi (siirryt toiseen palveluun) nousi vuoden aikana yli 12 prosenttia lähelle tärkeää kymppitonnin rajaa. Raja ylittyi ensimmäistä kertaa lähes vuoteen heti uuden vuoden ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä.

Eniten töyssyjä pörssikäyriin aiheutti Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota, sanoo Danske Bankin strategi Kaisa Kivipelto.

Kauppasota hermostutti sijoittajia, sillä sen arvioitiin heikentävän yritysten tuloksentekokykyä ja sitä kautta talouskasvua, Kivipelto sanoo.

Helsingissä kuoppia käyriin tuli lisäksi yritysten huonoista uutisista. Toisin kuin muualla Euroopassa, täällä koko pörssiä voi heiluttaa yhden suuryrityksen kurssimuutos, Kivipelto sanoo.

Pörssin nousijat ja laskijat 2019.
Seppo Suvela / Yle

Yksi viime vuoden pettymyksistä on verkkoyhtiö Nokia. Se ilmoitti lokakuussa keskeyttävänsä osingonmaksun voidakseen investoida 5G-verkkoihin ja vahvistaakseen kassaansa. Yhtiön osake halventui viime vuonna kaikkiaan yli 30 prosenttia hieman yli kolmeen euroon.

Sijoittajien tulevaisuudenuskoa himmensivät myös taantuman uhka ja Brexitin mutkistuminen eli se, ettei Britanniassa näytä löytyvän yksimielisyyttä siihen, miten se pääsisi eroon EU:sta.

Keskuspankeilta tukea

Miksi osakemarkkinat sitten nousivat viime vuonna niin paljon? Kiinan ja USA:n haparoivan sovun löytymisen lisäksi kursseja nosti keskuspankkien takinkääntö.

Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankkien Fedin ja EKP:n piti lopettaa elvyttäminen, mutta taantuman uhka sai keskuspankkiirit avaamaan jälleen rahahanat.

Kaisa Kivipelto
Osakemarkkinoiden näkymät eivät ole huonot, vaikka nousukauden huippu onkin jo ohitettu, sanoo Danske Bankin strategi Kaisa Kivipelto.Danske Bank

– Elvyttäminen tukee koko taloutta. Se parantaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja vähentää kustannuksia, Kivipelto sanoo.

Myös tuloskausi oli kohtuullinen ja loppuvuonna muun muassa teollisuuden tilasta kertovat tunnusluvut olivat odotettua parempia, Kivipelto sanoo.

“Liiallista optimismia”

Osakemarkkinoiden hyvä kehitys huonoista uutisista huolimatta johtui myös siitä, että nollakorkojen aikana sijoituksille on ollut vaikea saada tuottoa.

Silloin nekin sijoittajat, jotka haluaisivat ottaa vähemmän riskiä ostamalla esimerkiksi korkopapereita, joutuvat hakemaan sitä osakemarkkinoilta, sanoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Jan von Gerich
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ei vielä usko, että Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota on ohi.Patrik Schauman / Yle

Jopa liiallista optimismia on ollut nähtävissä, hän sanoo. Huonot uutiset saivat pörssin laskemaan jonkin verran, mutta hyvät uutiset syöksivät ne hurjaan nousuun, von Gerich kuvailee. Yhdysvalloissa markkinoilla on tehty uusia ennätyksiä.

2020: Samat uhkakuvat, mutta ei näytä huonolta

Talouden nousukauden huippu on ohi, mutta osakemarkkinoiden näkymät eivät asiantuntijoiden mukaan ole huonot.

Kauppasota on sijoittajien ykköspainajainen myös tänä vuonna. Helpotusta näyttäisi kuitenkin olevan tulossa, sillä näyttää, että Kiina ja Yhdysvallat olisivat päässeet sopuun.

– Pieni pelkokerroin kuitenkin vielä on sen suhteen, saadaanko sopimus maaliin. Tuontitullit ovat yhä osittain voimassa ja aiheuttavat kitkaa talouskasvulle, Kivipelto sanoo.

– Jos kauppapolitiikka alkaa rullata sujuvasti, sillä on iso merkitys sijoittajien tunnelmalle.

 Donald Trump ja Xi Jinping.
Yhdysvaltain Donald Trump ja Kiinan Xi Jinping tapasivat Japanin Osakassa kesäkuussa 2019.Brendan Smialowski / AFP

Yhdysvaltain loppuvuonna pidettävillä presidentinvaaleilla on myös vaikutuksensa. Kivipelto odottaa Yhdysvaltain talouskasvun olevan maltillista.

– Trump haluaa tulla valituksi uudestaan, eikä hänellä ole varaa uhrata talouskasvua.

Toisaalta Trumpin tunnetusti arvaamaton käytös on poliittinen riski, jota on vaikea ennakoida.

– Hänellä voi olla tarve saada aikaan otsikoita, ja ne voivat heiluttaa koko osakemarkkinoita.

Myös Nordean Jan von Gerichin mukaan vuosi alkaa positiivissa tunnelmissa, sillä taantumapelot ovat osoittautuneet ennenaikaisiksi. Epävarmuustekijöitä on, mutta ne ajoittuvat vuoden lopulle. Kauppasodan suhteen hän ei vielä huokaise helpotuksesta.

– Tämä on ennemminkin välirauha: Kiina ei ole tullut vastaan suurissa asioissa. Markkinoille tämä on kuitenkin riittänyt.

Gerichin mukaan epävarmuus kasvaa, kun vuosi etenee pidemmälle. Loppuvuoteen sijoittuvat Brexitin tärkeimmät määräajat ja kauppasodan seuraavat neuvottelukierrokset sekä Yhdysvaltain vaalit.

Mitä miinuskorkojen jälkeen?

Sekä Kivipeltoa että von Gerichiä mietityttävät keskuspankit. Ruotsissa keskuspankki hylkäsi negatiiviset korot. Yhdysvalloissa Fedillä on vielä mahdollisuuksia elvyttää, mutta EKP on huonommassa asemassa.

– Euroalueen taloudella menee huonosti, eikä EKP voi oikein enempää keventää, von Gerich sanoo.

Helsingin pörssissä on paljon viennistä riippuvaisia yhtiöitä. Siksi Saksan talous ja kehittyvien markkinoiden kasvu ovat erityisesti suomalaisille pörssiyhtiöille tärkeä tekijä.

Jos Kiinan ja Yhdysvaltain kauppaneuvottelut etenevät ja tilanne rauhoittuu, investoinnit kehittyvillä markkinoilla elpyvät, niin Saksan ja Suomen teollisuudet voivat elpyä myös, sanoo Kaisa Kivipelto. Nämä odotukset näkyvät jo osin hänen mukaansa suomalaisosakkeiden hinnoissa.

– Suomen taloudessa menee ihan kohtuullisesti ja kuluttaja voi hyvin. Yksityinen kulutus on talouden iso veturi ja kriittinen koko maailman talouskasvulle, Kivipelto summaa.

kahvila aleksanterinkadulla Helsingissä
Yksityinen kulutus on pitänyt talouskasvua yllä niin Suomessa kuin maailmalla.AOP

Jos tulee isoja shokkeja, jotka vaikuttavat kuluttajien ostovoimaan, se voi hidastaa talouskasvua niin Suomessa kuin maailmallakin, Kivipelto arvioi.

Vaikka talous kasvaakin, pidemmällä aikavälillä täytyy muistaa, että olemme hitaamman kasvun ympäristössä, von Gerich sanoo. Yhdysvalloissa se voi tarkoittaa hyvässä tapauksessa kahden prosentin vuotuista talouskasvua, euroalueella ehkä prosentin kasvua.

– Sellaisia tuottoja, joita historiassa on nähty, tuskin enää tulee näillä talouden rakenteilla tai väestön kehityksellä.

– Se ei ehkä näy vielä tämän vuoden aikana, mutta seuraavan viiden vuoden aikana varmasti, von Gerich sanoo.

Lue lisää:

Millaisessa jamassa Suomen talous oikein on tuoreiden ennusteiden valossa? 4 kysymystä ja vastausta