Keskussairaaloiden päivystys uhattuna merkittävässä osassa Suomea – Ministeri Kiuru: "Osaajista on pidettävä kiinni"

Leikkausten keskittämisen vuoksi monissa keskussairaaloissa on pulaa lääkäreistä ja päivystys uhkaa vaarantua.

erikoissairaanhoito
Leikkaus Porvoon sairaalan kirurgian osaston leikkaussalissa
Leikkausten loppuminen sairaalasta saa lääkärit hakeutumaan töihin muualle.Berislav Jurišić / Yle

Hallitus haluaa turvata leikkaustoiminnan ja päivystyksen jatkumisen kaikissa keskussairaaloissa.

Leikkauksia keskittänyt asetus on osoittautunut liian tiukaksi. Vaatimukset leikkausten vähimmäismääristä uhkaavat murentaa keskussairaaloiden päivystystä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan joustojen salliminen leikkausten vähimmäismääriin lisäisi potilasturvallisuutta koko Suomessa.

– Tässä maassa tulee olemaan sote-uudistuksen jälkeen keskussairaaloita jokaisessa maakunnassa. On varmistettava, että maakunnan keskussairaala pärjää jatkossakin.

Keskittämisasetuksen höllentämisestä sovittiin hallitusohjelmaneuvotteluissa.

– Hallitusohjelmaneuvotteluissa tulimme siihen johtopäätökseen, että keskussairaaloiden osaajista on pidettävä kiinni.

Kiuru: Kyse ei ole vain yhden tai kahden sairaalan kohtalosta

Leikkausten lopettaminen tiukkojen vaatimusten vuoksi on Kiurun mukaan johtanut siihen, että keskussairaaloista on lähtenyt pois lääkäreitä. Tämä vaarantaa päivystyksen.

– Kyse on vähäisistä joustoista, joita on huomattu tarvittavan näin jälkikäteen. Niitä tarvitaan, jotta keskussairaaloiden osaajien puutetta voidaan lievittää.

– Tämä vaikuttaa pitkällä juoksulla merkittävään osaan keskussairaalaverkkoa. Ei ole kyse yhden tai kahden sairaalan tulevista kohtaloista, vaan päivystyksen turvaamisesta aika merkittävässä osassa Suomea.

Kiurun mukaan ongelmia on myös laajan päivystyksen sairaaloissa.

Sipilän hallituksen päätöksen leikkausten keskittämisestä vuodesta 2018 lähtien piti tuoda säästöjä yli 300 miljoona euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan rahaa säästyi kuitenkin vain muutama miljoona euroa.

–Se tulee eittämättä siitä, että erityisen vaativat leikkaukset on keskitetty yliopistosairaaloihin ja tämä linja pysyy.

Vähimmäisvaatimuksissa suurta vaihtelua

Voimassa olevan asetuksen mukaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksia saa tehdä sairaaloissa, joissa leikkauksia kertyy 600 vuodessa.

Rintasyöpäleikkauksissa ja selkäleikkauksissa vähimmäismäärä on 150 vuodessa. Osassa syöpäleikkauksia rajana on 70 leikkausta ja olkapään tekonivelleikkauksessa raja on 40.

Höllennystä on tulossa lonkan ja polven tekonivelleikkausten, selkäleikkausten sekä rinta- ja paksusuolisyöpäleikkausten vähimmäismääriin.

Jatkossa pienemmistä leikkausmääristä voitaisiin sopia maan viiden erikoissairaanhoidon erityisvastuualueen (erva-alueen) sisällä esimerkiksi välimatkojen perusteella.

Viiden yliopistosairaalan vastuulla olisi huolehtia erva-alueidensa keskussairaaloiden kanssa hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta.

Lääkäriliitto pitää muutosta tärkeänä

Muutosesitys on lähetetty lausuntokierrokselle ja tukea on luvassa muun muassa Lääkäriliitolta.

Liitto on pitänyt leikkauksille asetettuja vähimmäisrajoja liian kovina ja vaatinut keskittämisasetuksen korjaamista.

– Mielestäni olisi tärkeää, että keskittämisasetuksen vaatimuksia voitaisiin muuttaa siten, että voimme pitää päivystyksen pienemmissäkin keskussairaaloissa. Se on potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä ja takaa myös sen, että sairaalat pysyvät elinvoimaisina, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Soiten somatiikan palvelualuejohtaja Tuula Rajaniemi.
Lääkäriliiton puheenjohtaja, kokkolalainen Tuula Rajaniemi pitää muutoksia potilasturvallisuuden kannalta tärkeinä.Iina Kluukeri / Yle

Rajaniemi korostaa, että päivystyksen onnistumiseksi sairaalassa on oltava tarpeeksi päivittäistä toimintaa ja riittävästi lääkäreitä ja osaamista.

– Lääkäreille päivän aikana kertyvää taitoa tarvitaan päivystysaikana. Leikkaustoiminnan kaventuminen heijastuu pidemmän päälle myös poliklinikka- ja vuodeosastotyöhön.

Rajaniemen mukaan leikkausten keskittäminen aiheuttaa ongelmia etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkät.

– Esimerkiksi Kokkolasta Ouluun on 200 kilometriä tai Rovaniemeltä Ouluun 250 kilometriä. Nämä ovat pitkiä matkoja silloin, kun potilaalla on kriittinen hoidon tarve.

Pohjois-Suomessa huoli on ollut kova

Muutosesitys otetaan ilolla vastaan Pohjois-Suomessa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma sanoo, että Oulun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella haasteita on ollut kaikissa muissa paitsi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien väestöpohjat ovat pieniä.

– Sairaaloiden maantieteelliset etäisyydet ovat suuret ja pienen väestöpohjan takia keskussairaaloiden leikkausvolyymit jäävät aika pieniksi ja selkeästi pienemmäksi kuin keskittämisasetuksen vaatimukset.

Luoman mukaan Pohjois-Suomessa huoli on ollut erityisen kova.

Hän korostaa, että riittävän haastava ja monipuolinen työ on iso tekijä, kun halutaan pitää kiinni osaavista kirurgeista ja moniammatillisista tiimeistä.

– On selvää, että pelkät seinät eivät turvaa ainuttakaan päivystävää sairaalaa Suomessa, vaan osaava henkilökunta ratkaisee kunkin päivystävän sairaalan kyvykkyyden. Tämä osaltaan hivenen helpottaa tulevaisuudennäkymiä.

Meri-Lapissa uskotaan palvelujen säilymiseen

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin puheenjohtaja Martti Ruotsalainen pitää asetusmuutosta tärkeänä ja odotettuna.

– Kyllähän tämä on merkittävä asia. Ennen kaikkea näen, että tämä turvaa laajemminkin Meri-Lapin alueen erikoissairaanhoidon palveluja.

Ruotsalainen arvioi, että ilman keskittämisasetuksen höllentämistä Länsi-Pohjan keskussairaala menettäisi erikoislääkäreitä. Hän pitää lonkan ja polven tekonivelleikkausten säilymistä Länsi-Pohjassa tärkeimpinä.

Ruotsalainen uskoo, että asetusmuutoksen jälkeen myös työnjaosta sopiminen on helpompaa.

– Mehän olemme erva-alueen sairaanhoitopiirien kanssa neuvotelleet jo monta vuotta. Etenkin viime syksynä käytiin tätä läpi ja kaikilla on nyt valmius katsoa asiaa tästä näkökulmasta. Uskon, että me löydämme hyvän ratkaisun, koska se meidän täytyy löytää.

Korjattu klo 22:21: Muutettu kohta "Edellisen hallituksen" muotoon "Sipilän hallituksen".

Lue myös:

Leikkausten keskittämisessä ollaan ottamassa askel taaksepäin – asiantuntijat yrittivät kääntää ministeriön päätä jo puolitoista vuotta sitten: ”Silloin oli ilmeisesti niin suuri halu tappaa aluesairaaloita

Johtajaylilääkärin pelko: Leikkausten keskittäminen voi johtaa pahoihin ongelmiin